Suomen Akatemialta rahoitus kansallisen ruokaturvan parantamiseen
Suomen Akatemia on myöntänyt 20 miljoonaa euroa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tieteelliseen tutkimukseen. Rahoituksen sai kaikkiaan 16 hanketta. Professori Matti Kummu Aalto-yliopistosta ja Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta saivat rahoituksen yhteiselle tutkimushankkeelle, jossa etsitään uusia ratkaisuja ja suosituksia ruokaturvan parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä.
Maailma on menossa yhä epävakaampaan suuntaan, johtuen muun muassa ilmastonmuutoksesta, globaaleista pandemioista, maailmanmarkkinahintojen vaihteluista ja geopoliittisista jännitteistä. Suomi on osa globaalia ruokajärjestelmää ja riippuvainen sekä ruoan tuonnista että myös muualta tulevista tuotantopanoksista, kuten rehusta ja energiasta.
Kummu ja Rinne kehittävät ratkaisuja muun muassa rehun saatavuushäiriöihin, tarkastelevat monikerrosviljelyn ja vesiviljelyn mahdollisuuksia sekä tutkivat häiriöiden vaikutuksia ruokahuoltoon pyrkimyksenä parantaa järjestelmien sopeutumiskykyä eli resilienssiä.
”Kansallisen ruokaturvan vaarantuminen kriisitilanteissa uhkaa yhteiskuntarauhan säilymistä, joten ruoan tuotannon ja jakelun häiriötön toiminta on kriittistä. Ruokajärjestelmän resilienssin turvaaminen ja kriisitilanteisiin varautuminen ovatkin yhteiskunnan keskeisiä haasteita jo nyt,” Kummu toteaa.
Lisätietoja:
Lue lisää uutisia
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.