Uutiset

Suomalaistutkijat yhdistivät voimansa selvittääkseen, miten koronavirus voi levitä ilmassa

Hankkeessa on mukana muun muassa virtausfyysikkoja, virologeja ja lääketieteellisen tekniikan asiantuntijoita. Tutkijat käyttävät 3D-mallintamiseen supertietokonetta ja uskovat, että ensimmäisiä tuloksia voidaan saada jo lähiviikkoina.
Miten koronavirus leviää
Ensimmäinen simuloitava tilanne on sisätiloissa liikkuvan henkilön yskiminen. Kuva: Petteri Peltonen / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto ovat koonneet monialaisen tutkijajoukon mallintamaan, miten äärimmäisen pienet pisarat, jotka poistuvat hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai puhuessa, kulkeutuvat ilmavirran mukana. Pisarat kantavat mukanaan myös taudinaiheuttajia, kuten koronaviruksia. Tutkijat selvittävät myös jo olemassa olevan tiedon pohjalta, voisiko koronavirus selviytyä ilmassa.

Mukana on kymmeniä tutkijoita virtausfyysikoista virusopin, lääketieteellisen tekniikan ja infektiotautien asiantuntijoihin. Hanke käynnistettiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten ensihoidon ja päivystyksen ylilääkärin Janne Kuuselan ehdotuksesta.

Tutkijat käyttävät mallintamisessa supertietokonetta, jonka CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy antoi heidän käyttöönsä pikavauhdilla.

”Normaaliolosuhteissa tutkijat voivat joutua jonottamaan useamman päivän päästäkseen käynnistämään simulointinsa CSC:n koneilla. Nyt siihen ei ole aikaa, ja pääsemme aloittamaan työt saman tien”, sanoo yhteistyötä vetävä Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.

Sisätiloissa liikkuvan henkilön yskiminen mallinnetaan
 

Hankkeen työnjako on selvä. Aalto-yliopisto, VTT ja Ilmatieteen laitos tekevät 3D-mallinnuksia, hyödyntäen kukin omaa erikoisosaamistaan. Virusopin ja tartuntatautien asiantuntijoiden tehtävänä on tulkita, mitä mallinnukset merkitsevät koronavirustatartuntojen kannalta. Tutkijaryhmä toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa Essoten lääkäreiden sekä THL:n infektiotautien asiantuntijoiden kanssa.

Ensimmäinen simuloitava tilanne on sisätiloissa liikkuvan henkilön yskiminen. Reunaehdot, kuten ilman virtausnopeus, on määritelty tarkkaan, jotta kaikkien osapuolten mallinnukset ovat vertailukelpoisia ja myös esimerkiksi henkilöiden välisiin turvaetäisyyksiin voitaisiin ottaa kantaa.

”Tarkoitus on esimerkiksi selvittää, miten nopeasti viruspitoisuudet laimenevat ilmassa erilaisissa ilmavirtaustilanteissa, joita voisi syntyä vaikka ruokakaupassa”, Ville Vuorinen sanoo.

”Näkymättömien virusta sisältävien partikkelien liikkeiden visualisointi on erittäin tärkeää, jotta voimme paremmin ymmärtää tartuntatautien leviämistä ja ilmiöitä sen takana, nyt ja tulevaisuudessa.”

Kannustan muitakin tutkijoita koronavirusepidemiaan liittyvän tutkimuksen pariin, sillä juuri nyt on aika kääriä hihat.

Apulaisprofessori Ville Vuorinen

Tutkijat uskovat, että suuren laskentakapasiteetin ja tiiviin, monialaisen yhteistyön ansiosta ensimmäiset tulokset voivat olla valmiita jo lähiviikkojen aikana.

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy varaa laskentakapasiteettia ja tarjoaa asiantuntija-apua priorisoidusti COVID-19-pandemian vastaisiin tutkimuksiin. Jos työskentelet suoraan pandemiatutkimukseen liittyvässä projektissa, ota yhteyttä [email protected].

”Kannustan muitakin tutkijoita koronavirusepidemiaan liittyvän tutkimuksen pariin, sillä juuri nyt on aika kääriä hihat. Laitoimme oman yhteistyöryhmämme kasaan muutamissa tunneissa ja aloimme tehdä tutkimusta saman tien”, Ville Vuorinen sanoo.

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Ville Vuorinen
Aalto-yliopisto
puh. 050 361 1471
[email protected]

Erikoistutkija Antti Hellsten
Ilmatieteen laitos
puh. 029 539 5566
[email protected]

Erikoistutkija Aku Karvinen
VTT
puh. 040 510 2142
[email protected]

Apulaisprofessori Tarja Sironen
Helsingin yliopisto
puh. 050 447 1588
[email protected]

Peter Råback
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
puh. 09 457 2080   
[email protected]

Aalto University, Health Tech 3D Print, photo Mikko Raskinen

Auta taistelussa koronavirusta vastaan

Lahjoita nyt ja tue koronaviruspandemiaan liittyvää tutkimusta.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.
Aikalava
Mediatiedotteet Julkaistu:

Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.