Uutiset

Suomalaistutkijat kartoittivat ihmiskehon erogeeniset alueet

Suomalaistutkijoiden tulokset osoittavat, että ihmiskehossa on tarkkaan määräytynyt erogeenisten alueiden kartta.

Suomalaistutkijoiden tulokset osoittavat, että ihmiskehossa on tarkkaan määräytynyt erogeenisten alueiden kartta, joka säätelee kosketuksen aiheuttamaa seksuaalista mielihyvää. Kehon alueiden erogeeninen herkkyys oli yhteydessä alueiden tuntoherkkyyteen, ja seksuaalisesti halukkailla ihmisillä erogeeniset alueet olivat myös suurempia. Erogeeniset alueet olivat naisilla laajempia kuin miehillä, mutta vastaajien ikä ei vaikuttanut alueiden kokoon.

– Tuloksemme osoittavat, että lähes minkä tahansa kehon alueen koskettaminen voi aiheuttaa seksuaalista mielihyvää. Kehon alueiden erogeenisuus on kuitenkin erilaista itsetyydyttäessä ja harrastettaessa seksiä kumppanin kanssa. Itsetyydyttäessä haetaan välitöntä seksuaalista nautintoa koskettelemalla sukupuolielimiä. Seksikumppanin kosketteleminen muiltakin alueilta seksin aikana on todennäköisesti tärkeää myös parin sosiaalisten siteiden ylläpitämisen kannalta, kertoo apulaisprofessori Lauri Nummenmaa Aalto-yliopistosta ja Turun PET-keskuksesta.

– Tulokset korostavat, kuinka tärkeä tuntoaisti on seksuaalisuuden kannalta. Seksuaaliset suhteet ovat tärkeitä hyvinvoinnille läpi aikuisiän. Tuloksemme auttavat ymmärtämään seksuaalisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä mekanismeja ja niiden toiminnan häiriöitä, kertoo professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta.

Tutkimus toteutettiin laajana Internet-pohjaisena kyselytutkimuksena, johon osallistui yli 700 henkilöä. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia ja Emil Aaltosen säätiö. Tulokset julkaistiin 18.4.2016 Archives of Sexual Behavior -kausijulkaisussa

Lisätietoja:                        
Apulaisprofessori Lauri Nummenmaa                                      
Aalto-yliopisto ja Turun PET-keskus
p. +358 50 431 9931
[email protected]                     
                                                                          

Aiempi tutkimus: Kehon kosketuskartat säätelevät sosiaalisia suhteita

Tutkimustulokset julkaistiin 27.10.2015 Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS) –tiedejulkaisussa

Aivotutkija Lauri Nummenmaa yhdistää tutkimuksessaan lääketiedettä, psykologiaa ja tietojenkäsittelytiedettä. Nummenmaa tutkii ryhmänsä kanssa tunteiden ja sosiaalisen kanssakäymisen taustalla olevia molekyylitason aivomekanismeja ja toiminnallisia hermoverkkoja. Toinen hänen tärkeistä tutkimusaiheistaan on liikalihavuuden taustalla olevat aivomekanismit.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.