Uutiset

"Saastuttamisesta pitää tehdä kallista"

Ilmastonmuutoksen jarruttaminen vaatii energiamarkkinoiden ison kuvan ymmärtämistä ja jämäkkää päätöksentekoa.
Professori Sanna Syri
"Tulevaisuuden osaajien kouluttaminen on minulle tärkein vaikuttamisen keino", sanoo Sanna Syri. Kuva: Aalto-yliopisto, Aleksi Poutanen

Sanna Syri, energiatekniikan ja -talouden professori:

Tutkin ison mittakaavan energiajärjestelmiä, kuten kansainvälisiä sähkömarkkinoita, sekä kaukolämpöjärjestelmiä. Taustaltani olen ilmastonmuutoksen hillinnän asiantuntija, ja siksi minua kiinnostavat energiapolitiikka, sen toimenpiteet ja niiden vaikutukset.

Teemme ryhmäni kanssa paljon tulevaisuuden skenaarioita energiajärjestelmistä. Viimeksi kartoitimme mahdollisia kehityskulkuja vuoteen 2030 asti, ja seuraavaksi katsomme jo vuosiin 2040 ja 2050. Avoimia, lopputulokseen vaikuttavia kysymyksiä on paljon. Lisääntyykö sähkön kysyntä vai laskeeko se? Mitä käy sähkön hinnalle? Rakennetaanko Suomeen lisää ydinvoimaa ja luopuuko Ruotsi siitä kokonaan? Tavoitteemme on pystyä arvioimaan mahdollisimman luotettavasti eri kehityskulkuja ja niiden hyviä ja huonoja puolia.

Varmaa on, että lähitulevaisuudessa tarvitaan radikaaleja, ison mittakaavan muutoksia. IPCC:n lokakuussa julkaiseman raportin valossa Euroopan pitäisi päästä nopeasti kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista, jos se haluaa tehdä oman osansa maapallon lämpenemisen pysäyttämisessä 1,5 asteeseen. 

Päästökauppa on tässä avainasemassa. Laman aikana päästöoikeuksien hinnat tulivat niin alas, että mekanismi ohjasikin kohti saastuttavampia polttoaineita. Nyt hinnat ovat onneksi nousseet niin, että hiilidioksiditonni maksaa noin 20 euroa. 

Jatkossa on tärkeää, että päästökaupasta tulee uskottava mekanismi. Saastuttamisesta pitää tehdä kallista – pysyvästi. Silloin toimijat uskaltavat tehdä investointeja ja vähemmän saastuttavien vaihtoehtojen kilpailukyky paranee. Tämä tapahtuu markkinalähtöisesti, ilman tukiaisia, jotka tutkimustemme valossa vain pirstaloivat markkinoita.

Ohjaustoimenpiteiden pitääkin olla paitsi kunnianhimoisia ja jämäköitä myös maantieteellisesti riittävän laajoja. Keski-Euroopassa fossiilisia polttoaineita käytetään paljon sähkön- ja lämmöntuotannossa. Siellä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on kivihiilen korvaaminen maakaasulla. Koko Euroopassa voivat ensin lisääntyä aurinkosähkö ja tuulivoima, ja kun tavoitellaan nollapäästöjä, toivottavasti myös ydinvoima ja hiilidioksidin talteenotto teollisuudessa ja voimalaitoksista.

Energia-alalla vaaditaan monenlaista osaamista ja eri alojen tiivistä yhteistyötä. Siksi olikin hienoa, että pian tänne tuloni jälkeen Aalto käynnisti viisivuotisen, 12 miljoonan euron energiatehokkuuden tutkimusohjelman. Ohjelmassa tutkittiin muun muassa valaistusteknologioita, kehitettiin parempia materiaaleja aurinkosähköpaneeleihin ja edistettiin puun käyttöä rakentamisessa. Me keskityimme Euroopan sähkömarkkinoihin ja niiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Saimme hienoja tuloksia: yksi tohtorikoulutettava esimerkiksi kehitti Pohjoismaiden sähkömarkkinamallin, jota hyödynnämme tutkimuksessa vieläkin.

Tulevaisuuden osaajien kouluttaminen on minulle tärkein vaikuttamisen keino. Joka vuosi kandikurssillani on noin 300 opiskelijaa, ja syvennän asioita 100 maisteriopiskelijan kanssa. Haluan välittää heille realistisen näkemyksen ison mittakaavan energiajärjestelmistä ja siitä, mitä niille voidaan ja pitää tehdä.

Teksti: Minna Hölttä

Puhtaasta energiasta räätälöityyn lääketieteeseen – uusi kirja kertoo yliopiston vaikuttavuudesta

Aaltovaikutus on kunnianosoitus kymmenien tutkijoiden kunnianhimoiselle ja tinkimättömälle työlle.

Lue lisää
Aalto Effect book cover / Photo by Mikko Raskinen
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Economicum-rakennus Arkadiankadulla. Kuva: Veikko Somerpuro
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Helsinki GSE:n Tilannehuone: Heinäkuun 2020 palkkasumma jo viime vuoden tasolla

Talouden elpymisessä on merkittävää toimialakohtaista vaihtelua.
Elektronit monistuvat vauhdilla UV-valon törmätessä nanorakenteeseen. Kuva: Wisa Förbom
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallossa kehitetty musta valoanturi ylitti ensimmäisenä maailmassa 100 prosentin hyötysuhteen

Hyötysuhde oli niin hyvä, että tutkijat eivät ensin olleet itsekään uskoa sitä. Siksi ennätystulos vahvistettiin myös Euroopan tarkimmista mittauksista vastaavassa Saksan kansallisessa metrologian instituutissa PTB:ssä. Aallosta ponnistanut ElFys Oy toimittaa jo ennätysantureita prosessiteollisuuden tarpeisiin.
tasaiselle vaalealle pinnalle on muodostettu maailmankartta kahvijauheesta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Circular Design Challenge -kilpailu etsii uusia kiertotalouden ratkaisuja

Suomalaiset tutkimusorganisaatiot yhdistävät voimansa kiertotalouden ekosysteemin perustamiseksi Suomeen.
Matilda Palmu's Exhibition poster
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erään kankaan tarina

Syksyllä 2020 Fashion, Clothing and Textile Design -maisteriohjelmasta valmistuva Matilda Palmu kertoo taiteellisesta prosessistaan.