Uutiset

Saara Saarela ohjaa Veden vartija -suurtuotannon

Emmi Itärannan kansainvälisesti menestyneeseen romaaniin perustuvan Veden vartija -elokuvan kuvaukset ovat käynnissä. Kolmen ja puolen miljoonan euron budjetilla kuvattavan suurtuotannon ohjaa Saara Saarela, joka toimii tällä hetkellä myös Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorina.
Saara Saarela at the set of the movie Guardian of Water. Photo: Gabriela Urm © Bufo 2020
Valokuva Veden vartija -elokuvan kuvauksista, kuvassa ohjaaja Saara Saarela. Kuvaaja: Gabriela Urm © Bufo 2020

Virossa, Saksassa ja Norjassa kuvattavan Veden vartijan tarina sijoittuu pitkälle tulevaisuuteen ja aikaan, jolloin maailman makeavesivarat ovat ehtyneet. Väärät juuret -elokuvastaan (2009) tunnettu, nykyään myös Aalto yliopiston elokuvaohjauksen professorina työskentelevä Saara Saarela on innoissaan pitkään kehitellyn elokuvan kuvausten käynnistymisestä: 

”Olemme tekemässä paitsi näyttävää sankaritarinaa, myös vahvan yhteiskunnallisen sanoman omaavaa ja kantaaottavaakin elokuvaa, jonka futuristista maailmaa on työstetty taiteellisen ryhmän kanssa pitkään. On mahtavaa herättää vihdoin henkiin tämä tarina, joka on tematiikaltaan vahvasti kiinni tässä ajassa, ja jonka pääosissa pääsee nyt loistamaan kaksi valovoimaista ja nuorta huippunäyttelijää!”

Veden vartija kertoo kuivuuden keskellä elävän kylän uudesta teemestarista Noriasta (Saga Sarkola), joka perii tiedon salaisesta vesilähteestä. Ystävänsä Sanjan (Mimosa Willamo) kanssa hän päättää selvittää, salaako vallassa oleva diktatuuri kansalta enemmänkin vesivaroja – onko maailma vielä mahdollista pelastaa kuivuudelta? Ilja Rautsin käsikirjoittama elokuva perustuu Emmi Itärannan moderniin klassikkoon Teemestarin kirja (Teos 2012), joka on käännetty yli 20 kielelle ja kerännyt runsaasti tunnustusta ulkomailta (mm. Arthur C. Clarke ja Philip K. Dick -palkintoehdokkuudet). Itärannan uusin romaani Kuunpäivän kirjeet ilmestyy Teokselta syyskuussa.

Muun muassa Marian paratiisi -elokuvasta (Zaida Bergroth 2019) tutun Saga Sarkolan ja Jussi-palkitun Mimosa Willamon lisäksi elokuvan keskeisissä rooleissa nähdään mm. Lauri Tilkanen, Pekka Strang ja Minna Haapkylä. Elokuvan kuvaa kansainvälisesti ansioitunut Kjell Lagerroos. Vesisotien ja kuivuuden kurittaman tulevaisuuden kuvitteellisen maailman elokuvaan loihtii Jussi-palkittu lavastaja Otso Linnalaakso. 

Elokuvan tuottavat useita Jussi-palkittuja elokuvia tuottaneet Misha Jaari ja Mark Lwoff Bufosta, osatuottajinaan virolainen Allfilm, saksalainen Pandora Film Produktion ja norjalainen Mer Film. Suomessa elokuvan levityksestä vastaa B-Plan Distribution. Elokuva saa ensi-iltansa vuonna 2021.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Yleensä valitaan yksi analyysipolku, mutta on muitakin mahdollisuuksia. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä

Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Musta teksti keltaisella: “#9” ja rivi maailman taide- ja muotoilurankingista (QS 2026).
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston taide ja muotoilu on maailman yhdeksänneksi paras

Kaikkiaan viisi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.
Two women smiling talking to each other at one of Aalto Startup Center's event
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Startupit menestyvät vastatuulessakin – Aalto Startup Centerin nopean kasvun yritysten liikevaihto kasvoi 355 prosenttia kolmessa vuodessa

Aalto Startup Centeristä ponnistaneet kasvuyritykset jatkavat vahvaa kasvua haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin kasvaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi 56,95 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.