Uutiset

Saara Saarela ohjaa Veden vartija -suurtuotannon

Julkaistu:
Emmi Itärannan kansainvälisesti menestyneeseen romaaniin perustuvan Veden vartija -elokuvan kuvaukset ovat käynnissä. Kolmen ja puolen miljoonan euron budjetilla kuvattavan suurtuotannon ohjaa Saara Saarela, joka toimii tällä hetkellä myös Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorina.
Saara Saarela at the set of the movie Guardian of Water. Photo: Gabriela Urm © Bufo 2020
Valokuva Veden vartija -elokuvan kuvauksista, kuvassa ohjaaja Saara Saarela. Kuvaaja: Gabriela Urm © Bufo 2020

Virossa, Saksassa ja Norjassa kuvattavan Veden vartijan tarina sijoittuu pitkälle tulevaisuuteen ja aikaan, jolloin maailman makeavesivarat ovat ehtyneet. Väärät juuret -elokuvastaan (2009) tunnettu, nykyään myös Aalto yliopiston elokuvaohjauksen professorina työskentelevä Saara Saarela on innoissaan pitkään kehitellyn elokuvan kuvausten käynnistymisestä: 

”Olemme tekemässä paitsi näyttävää sankaritarinaa, myös vahvan yhteiskunnallisen sanoman omaavaa ja kantaaottavaakin elokuvaa, jonka futuristista maailmaa on työstetty taiteellisen ryhmän kanssa pitkään. On mahtavaa herättää vihdoin henkiin tämä tarina, joka on tematiikaltaan vahvasti kiinni tässä ajassa, ja jonka pääosissa pääsee nyt loistamaan kaksi valovoimaista ja nuorta huippunäyttelijää!”

Veden vartija kertoo kuivuuden keskellä elävän kylän uudesta teemestarista Noriasta (Saga Sarkola), joka perii tiedon salaisesta vesilähteestä. Ystävänsä Sanjan (Mimosa Willamo) kanssa hän päättää selvittää, salaako vallassa oleva diktatuuri kansalta enemmänkin vesivaroja – onko maailma vielä mahdollista pelastaa kuivuudelta? Ilja Rautsin käsikirjoittama elokuva perustuu Emmi Itärannan moderniin klassikkoon Teemestarin kirja (Teos 2012), joka on käännetty yli 20 kielelle ja kerännyt runsaasti tunnustusta ulkomailta (mm. Arthur C. Clarke ja Philip K. Dick -palkintoehdokkuudet). Itärannan uusin romaani Kuunpäivän kirjeet ilmestyy Teokselta syyskuussa.

Muun muassa Marian paratiisi -elokuvasta (Zaida Bergroth 2019) tutun Saga Sarkolan ja Jussi-palkitun Mimosa Willamon lisäksi elokuvan keskeisissä rooleissa nähdään mm. Lauri Tilkanen, Pekka Strang ja Minna Haapkylä. Elokuvan kuvaa kansainvälisesti ansioitunut Kjell Lagerroos. Vesisotien ja kuivuuden kurittaman tulevaisuuden kuvitteellisen maailman elokuvaan loihtii Jussi-palkittu lavastaja Otso Linnalaakso. 

Elokuvan tuottavat useita Jussi-palkittuja elokuvia tuottaneet Misha Jaari ja Mark Lwoff Bufosta, osatuottajinaan virolainen Allfilm, saksalainen Pandora Film Produktion ja norjalainen Mer Film. Suomessa elokuvan levityksestä vastaa B-Plan Distribution. Elokuva saa ensi-iltansa vuonna 2021.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ilmakuva kaarevasta tiilikampusrakennuksesta, poluista, puista ja järvestä usvaisessa valossa
Nimitykset, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Etsimme uutta rehtoria

Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Juliste työpajamestareiden ja assistanttien näyttelystä, iso beige teksti ja turkoosit viivapiirrokset
Kampus Julkaistu:

THIS ’N’ THAT - Työpajamestareiden näyttely Väreessä 18.11.2026 asti

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun pajamestareiden näyttely esittelee koulun eri alojen monipuolista työpajatoimintaa sekä pajamestareiden taidonnäytteitä.
Harvoja mäntyjä avoimella suolla kirkkaan taivaan alla, metsälinja taustalla
Mediatiedotteet Julkaistu:

Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.
Gloria Mendoza-Franco väitteli ennakkoluuloista Aalto-yliopistolla 28. syyskuuta. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää

Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.