Viktor Solianoi on automaatio ja robotiikka -pääaineen ensimmäisen vuoden opiskelija. Tulevaisuudessa hän haluaa hyödyntää opinnoissa kartutettua tietotaitoa työskentelemällä aidosti yhteiskunnallisesti tärkeiden projektien parissa.
Polkuni Aalto-yliopistoon on hieman epätavallinen, sillä en ole käynyt lukiota. Sen sijaan minulla on ammatillinen tutkinto kone- ja tuotantotekniikasta, jonka puitteissa suuntauduin tuotantoautomaatioon ja erityisesti teollisuusrobotiikkaan. Ammatillisten opintojen aikana innostuin robotiikasta ja ymmärsin, että haluan jatkaa opintoja minulle erittäin kiinnostavalla alalla – eli suorittaa myös automaatioon ja robotiikkaan liittyvän korkeakoulututkinnon.
Tutustuin laajasti eri yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Lopulta päädyin Aalto-yliopistoon, joka houkutteli minua pitkän historiansa ansiosta: täällä teknillinen koulutus on siirtynyt perintönä Teknillisestä Korkeakoulusta (TKK), Suomen vanhimmasta ja suurimmasta teknillisestä yliopistosta. Lisäksi minua kiinnosti se, että Aallossa tehdään aktiivisesti tutkimusta, ja toisaalta monet tutkijat myös opettavat. Minulle tämä viesti siitä, että opiskelijana voisin kehittää itseäni sellaisten ihmisten läheisyydessä, jotka tutkivat ja edistävät alaa sen eturintamassa.
Syksyllä 2024 vierailin Koe Aalto-kampus -tapahtumassa ja silloin minulle tuli täysin selväksi, että vuonna 2025 haluan aloittaa opintoni juuri Aalto-yliopistossa. Tämän päätöksen myötä aloitin Tekniikan väylä -opinnot avoimessa yliopistossa, jotka suoritettuani pystyin hakemaan tutkinto-opiskelijaksi.
Parasta opinnoissa on mielestäni mahdollisuus tehdä projekteja ja työskennellä tiimissä samasta alasta kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Se hetki, kun voi yhdistää oman osaamisen ja ideat muiden opiskelijoiden kanssa ja toteuttaa yhdessä konkreettisen projektin, kuten robottiprototyypin – se on hienoa ja motivoivaa.
Sähköpaja on yksi syksyn ensimmäisistä kursseista, joka on avoin Aalto-opiskelijoille ja pakollinen automaatio ja robotiikka -pääaineessa. Tällä kolmen kuukauden mittaisella kurssilla opiskelijat rakentavat 3–4 hengen ryhmissä sähköisiä laitteita omiin ideoihin pohjautuen – ja hyödyntäen Sähkötekniikan korkeakoulun tarjoamia resursseja ja komponentteja. Tähän mennessä tämä on ollut lempikurssini, sillä se vahvisti kiinnostustani myös teoreettisempiin opintoihin: käytännön projektia tehdessäni näin selkeästi, missä teoreettinen osaaminen oli tärkeää.
Yliopistossa opinnot jakaantuvat noin kuuden viikon mittaisille periodeille: kaksi syksyllä ja kaksi keväällä, ja lisäksi on mahdollisuus opiskella kesällä. Kandivaiheessa kurssit kestävät yleensä yhden tai 2–3 periodia.
Toteutustavat vaihtelevat, mutta useimmiten kurssit muodostuvat luennoista, joiden aikana opettaja esittelee kurssin aiheita ja lisäksi on mahdollisuus kysellä ja keskustella. Kurssia tukevat kurssiassistenttien vetämät laskuharjoitukset, joiden aikana ratkotaan tehtäviä. On myös kotitehtäviä, jotka tehdään ja palautetaan itsenäisesti. Usein kurssin lopuksi järjestetään 2–3 tunnin tentti. Lisäksi Aallossa on Sähköpajan tapaisia projektikursseja, joissa opiskelu ja arviointi painottuvat nimenomaan ryhmässä tehtävän projektin toteutukseen sekä sen selkeään dokumentointiin.
Opiskelun vastapainoksi Aallossa on erinomaiset mahdollisuudet vapaa-ajan toimintaan ja harrastuksiin. Killat järjestävät aktiivisesti tapahtumia sekä omille jäsenilleen että laajemmalle yleisölle. Otaniemessä toimii kymmeniä erilaisia kerhoja ja järjestöjä autokerhosta musiikki- ja urheilutoimintaan.
Lisäksi Aallossa on paljon teknisiä yhteisöjä, joiden jäsenenä pääsee hyvän porukan jäseneksi – ja samalla käsiksi kiinnostavaan laitteistoon. Itse osallistun usein Otaniemessä toimivaan Thinkin' Rocks -toimintaan, jonka kautta voi tutustua esimerkiksi VR-teknologiaan, robotiikkaan sekä tekoälyn ja sulautettujen järjestelmien kehitysalustoihin.
Harrastustoiminnan lisäksi täällä on laajat mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan ja luottamustehtäviin. Voi esimerkiksi olla mukana tapahtumien järjestämisessä tai toimia opintoasioihin liittyvissä komiteoissa yhdessä yliopiston henkilökunnan ja hallinnon kanssa opiskelijaelämän kehittämiseksi.
Näin laajalla skaalalla on erittäin todennäköistä, että Aallosta löytyy se oma yhteisö.
Odotan tulevaisuuden työltä mahdollisuutta työskennellä kiinnostavien ja aidosti yhteiskunnallisesti tärkeiden projektien parissa. Lisäksi haluan pystyä kehittämään hyödyllisiä robotiikan ratkaisuja hyödyntäen opintojen aikana kertynyttä osaamista.
Aallosta olen saanut oman alani ajankohtaisia taitoja, joista uskon olevan suurta hyötyä työelämässä. Samalla olen oppinut tiimityötä käytännön projektien kautta ja tutustunut alan muihin motivoituneisiin opiskelijoihin. Ennen kaikkea olen saanut valtavan halun ja hyvät mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti robotiikan osaajana.
Suosittelen alaa sinulle, joka nautit siitä, että pääsee rakentamaan käsillä sekä selvittämään, miten monimutkaiset järjestelmät toimivat. Jos tykkäät kokeilla, ratkaista käytännön ongelmia sekä tuoda järjestelmiin ja laitteisiin logiikkaa ja autonomiaa, tulet todennäköisesti viihtymään opinnoissa. Juuri näissä opinnoissa voit yhdistää elektroniikan ja ohjelmoinnin taidot sekä rakentaa oikeita, luotettavuuteen perustuvia järjestelmiä.
Automaatiota tarvitaan kaikkialla, jokaisesta kodista teollisuuteen, ja se luo edellytyksiä ympäristöystävälliselle, laadukkaalle, turvalliselle ja hyvin toimivalle yhteiskunnalle. Automaatioalan insinöörinä olet eturintamassa mukana kehityksessä!
Automaation ja robotiikan pääaineessa opiskeleva Zachary ihastui lukiossa Aallon nykyaikaisuuteen ja yrittäjähenkisyyteen.
Sähköä on kaikkialla, eikä yhteiskuntamme toimisi ilman sitä. Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijana pääset etsimään ratkaisuja esimerkiksi kestävään kehitykseen ja ihmisten hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Tältä sivulla löydät tietoa kandidaatti-, maisteri- sekä tohtoriopinnoistamme.
