Uutiset

Rajapyykki saavutettu - uusi säteilyilmaisin on riittävän nopea kvanttitietokoneisiin

Huippunopea säteilyilmaisin on tehty kultapalladiumin sijaan grafeenipalasta, joka on niin pieni, että se mahtuisi bakteerin sisään.

Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat kehittäneet uuden nanokokoisen säteilyilmaisimen, jolla voidaan mitata fotonien energiaa ja samalla määrittää kvanttitietokoneissa tarvittavien kubittien energiatila huomattavasti aiempaa tarkemmin ja nopeammin. Tutkimuksen tulokset julkaistiin juuri arvostetussa Nature-lehdessä.

The low-temperature plate inside of the refrigerator. The team attaches their bolometers here. Credit: Aalto University.
Jäähdyttimen sisällä oleva kylmä levy. Tutkijat asettavat tänne bolometrinsa. Kuva: Aalto-yliopisto.

Nanokokoista säteilyilmaisinta kutsutaan bolometriksi, ja sen toiminta perustuu mitattavan säteilyn lämmittävään vaikutukseen. Nopeutensa ja tarkkuutensa ansiosta säteilyilmaisimet voivat löytää tiensä laboratorioista käytännön sovellutuksiin, kuten kvanttitietokoneisiin.

Professori Mikko Möttösen tutkimusryhmä Aalto-yliopistossa on tutkinut herkkiä bolometrejä jo vuosikymmenen ajan.

”Olemme onnistuneet vuosi vuodelta parantamaan säteilyilmaisimen ominaisuuksia. Nyt bolometrimme nopeus ja tarkkuus vaikuttavat olevan riittäviä kubittien sisältämän kvanttitiedon lukemiseen”, sanoo Möttönen.

Tutkimusryhmä onnistui jo aiemmin rakentamaan kultapalladiumista bolometrin, joka oli erittäin vähäkohinainen eli siinä oli hyvin vähän lukusignaalin poukkoilua. Se oli kuitenkin edelleen liian hidas kvanttitietokoneiden kubittien mittaamiseen. Uusi läpimurto saavutettiin korvaamalla kultapalladium grafeenilla. Tätä varten tutkijat tekivät yhteistyötä professori Pertti Hakosen johtaman tutkimusryhmän kanssa, jolla on kokemusta grafeenipohjaisten laitteiden valmistuksesta.

”Kun valmistimme ilmaisimen grafeenista, siitä tuli sata kertaa nopeampi, vaikka kohinan taso pysyi samana. Näiden alustavien tulosten jälkeen voimme vielä tehdä paljon optimointia säteilyilmaisimen parantamiseksi”, kertoo Hakonen.

Artistic image of a graphene bolometer controlled by electric field. Credit: Heikka Valja.
Taiteellinen näkemys grafeenibolometrista, jota ohjataan sähkökentällä. Kuva: Heikka Valja.

Vähemmän kohinaa

Kubittien energian mittaaminen on olennainen osa kvanttitietokoneiden toimintaa. Nykyisin useimmat kvanttitietokoneet määrittävät kubitin energiatilan mittaamalla siitä lähtevää jännitettä. Jännitteen mittaamiseen liittyy kuitenkin haasteita. Siihen vaaditaan suuria vahvistinpiirejä, jotka rajoittavat ratkaisun hyödyntämistä suuremmassa mittakaavassa. Lisäksi vahvistin kuluttaa paljon energiaa, ja jännitemittaukset sisältävät kvanttikohinaa, mikä aiheuttaa mittausvirheitä.

Grafeenin lämmönvarauskyky on alhainen, ja sen vuoksi grafeenista valmistettu terminen eli lämpöä mittaava säteilyilmaisin havaitsee hyvin pienet energianmuutokset nopeasti, alle mikrosekunnissa. Tutkijatohtori Antti Laitisen valmistama grafeenipala on lisäksi niin pieni, että se mahtuisi yksittäisen bakteerin sisään.

”Säteilyilmaisimen pieni koko on grafeenin kaksiulotteisuuden eli tasomaisen, vain yhden atomikerroksen paksuisen, rakenteen sekä viime vuosina kehitettyjen nanovalmistusmenetelmien ansiota”, nykyisin Harvardissa työskentelevä Laitinen kertoo.

Mittauksia suoritti väitöskirjaansa viimeistelevä tohtorikoulutettava Roope Kokkoniemi, joka työskentelee nykyisin kvanttitietokoneita rakentavassa IQM-yrityksessä.

”Säteilyilmaisimen suorituskykyä voidaan parantaa merkittävästi jo pelkästään paremmalla mittaustekniikalla”, sanoo Kokkoniemi.

Seuraavaksi tutkimusryhmä keskittyy parantamaan säteilyilmaisimen tarkkuutta entisestään ja käyttämään sitä kvanttisovelluksissa. Tutkimusyhteistyö liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan Kvanttiteknologian huippuyksikköön (QTF) ja BOLOSE-anturikehitysprojektiin (RADDESS-ohjelma, 2018-2021). Mikko Möttösen tutkimusryhmä on myös osa Euroopan unionin rahoittamaa Quantum Flagship -hanketta Quantum Microwave Communication and Sensing (QMiCS) -projektillaan.

Tutkimuksessa on hyödynnetty kansallista OtaNano-tutkimusinfrastruktuuria, joka tarjoaa korkeatasoisen kokeellisen ympäristön ja laitteistot nanotieteiten ja -teknologioiden, sekä kvanttiteknologioiden tutkimukseen. OtaNano operoinnista vastaavat Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Infrastruktuuri on sekä akateemisten että kaupallisten käyttäjien hyödynnettävissä kansainvälisesti. Lue lisää englanninkieliseltä sivustolta.

Lisätietoja:

Mikko Möttönen
Professori, Kvanttilaskennan ja -laitteiden tutkimusryhmän johtaja
Aalto-yliopisto ja VTT
[email protected]

Pertti Hakonen
Professori, NANO-tutkimusryhmän johtaja
Aalto-yliopisto
[email protected]

Artikkeli:

R. Kokkoniemi, J.-P. Girard, D. Hazra, A. Laitinen, J. Govenius, R. E. Lake, I. Sallinen, V. Vesterinen, P. Hakonen, and M. Möttönen, Bolometer  operating  at  the  threshold  for  circuit  quantum electrodynamics, Nature, https://doi.org/10.1038/s41586-020-2753-3 (2020).

Lue Mikko Möttösen blogi VTT:n sivuilla: Kvanttituloksemme kipusivat maailman huipulle

Lue lisää:

Quantum Computing and Devices (QCD)

We have a major effort on experimental low-temperature physics, but we also carry out computational and theoretical work down to fundamental quantum mechanics.

Department of Applied Physics
Nano cryostat

Quantum Circuits and Correlations (NANO)

Nano group of the Low Temperature Laboratory investigates fundamental quantum phenomena in nanostructures using low temperature and electronic transport measurements.

Department of Applied Physics
Artistic depiction of a bright light in space / made by Ray Scipak

Kvanttiteknologian keskus, CQE

Kvanttiteknologian keskuksessa (Centre for Quantum Engineering) käsitellään haastavimpia tieteellisiä ja teknologisia kysymyksiä, jotta asiantuntemustamme voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisesti teollisuudessa ja yhteiskunnassa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Juulia Suvilehto. Photo: Aleksandre Asatiani.
Poikkeustilanteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alumni Juulia Suvilehto tutkii sosiaalista käyttäytymistä ja koskemista korona-aikana

Tutkimus on yhteispohjoismainen, ja kyselyyn voi edelleen osallistua. Suvilehto tutkii myös nuorten sosiaalista yksinäisyyttä. Naistenpäivänä Suvilehto haluaa kiittää mahtavia naispuolisia roolimalleja ja kiinnittää huomiota siihen, että yleisesti ottaen naiset pitävät huolta yhteisöjen hyvinvoinnista.
Interactive data visualization analysis of the genetic ancestry of Finland.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi datavisualisointi auttaa analysoimaan Suomen eri alueiden geneettistä taustaa

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa onnistuttiin arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu osallistui tutkimukseen informaatiomuotoilu- ja interaktiivisen datavisualisoinnin osaamisellaan.
diction-kuvio-01
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Loppuraportit

Tutustu DICTION - konsortion piirissä tehtyjen tutkimusten loppuraportteihin.
QS-ranking tulos 2021
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston taide ja muotoilu nousi jo maailman 6. parhaaksi

Kaikkiaan kuusi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.