Pahantahtoisten bottien määrä kasvoi somessa huomattavasti koronapandemian aikana

Koronapandemian aikainen informaatioympäristö Suomessa oli monin tavoin poikkeuksellinen ja intensiivinen. Disinformaation ja sitä levittävien toimijoiden määrä nousi ennennäkemättömiin ulottuvuuksiin Tiedon tarve oli valtava, ja tilanne kehittyi jatkuvasti. Tietoa jaettiin monissa eri kanavissa. Virallisen tiedonvälityksen rooli oli merkittävä, mutta samalla sosiaalinen media toi mukanaan haasteita virheellisen ja harhaanjohtavan tiedon torjunnassa.

Pahantahtoisten bottien määrä kasvoi koronapandemian aikana. Bottien – eli ihmiskäyttäjiä jäljittelevien ohjelmien – toiminta oli erityisen aggressiivista keskeisten koronatoimien aikana. Näitä olivat esimerkiksi isoimmat tiedotuskampanjat koronarokotuksista ja -ohjeistuksista.  Tiedot selviävät tutkimuksesta, jossa analysoitiin yhteensä 1,7 miljoonaa koronaan liittyvää suomenkielistä julkaisua Twitterissä/X:ssä kolmen vuoden aikana. 

Bottien osuus koronaviesteistä oli 22 prosenttia, kun normaalisti botit tuottavat noin 11 prosenttia Twitterin/X:n koko sisällöstä. Tunnistetuista bottitileistä 36 prosenttia (4894) toimi haitallisesti. Niissä korostui etenkin misinformaation eli virheellisen tiedon tahaton levittäminen. Noin neljäsosa (noin 460 000) kaikista viesteistä sisälsi misinformaatiota. Suurin piirtein samansuuruisessa viestimäärässä asenne rokotteita kohtaan oli kielteinen. 

Tutkimuksen mukaan haittabotit käyttivät THL:n Twitteriä disinformaation eli harhaanjohtavan tiedon tarkoitukselliseen levittämiseen, mutta eivät kuitenkaan varsinaisesti kohdistaneet toimintaansa THL:ää vastaan. Botit kasvattivat julkaisujensa vaikuttavuutta ja tavoittavuutta eri keinoin. Ne esimerkiksi mainitsivat muita tilejä 94 prosentissa twiiteistään. Botit osoittautuivat myös muuntautumiskykyisiksi; niiden viestit vaihtelivat tilanteen mukaan.

Tutkimuksessa bottitilien tunnistamiseen käytettiin Botometerin viimeisintä versiota (4.0), joka mahdollisti pahantahtoisten koronabottien erottamisen muista bottitileistä. Erottelu oli tärkeää, sillä pelkkä bottitilin erottaminen aidoista tileistä ei ollut tutkimuksen kannalta riittävää. 

“Tulokset osoittavat, että kaikenlaiset botit toimivat usein samanaikaisesti viranomaisviestinnän kanssa ja lisäävät näin omaa luotettavuuttaan ja vaikuttavuuttaan. Sen sijaan pahantahtoiset botit käyttävät aggressiivisempia ja petollisempia keinoja ja voivat näin voimistaa virheellisiä viestejä, muovata kansalaisten mielipiteitä ja aiheuttaa hämmennystä vaikeuttamalla luotettavien tietolähteiden tunnistamista epäluotettavista”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen tutkija ja THL:n erikoistutkija Ali Unlu.

Bottien toiminta syytä huomioida terveysviestinnässä edelleen

Pahantahtoiset botit vaikeuttavat oikean tiedon levittämistä myös pandemian jälkeisenä aikana. Botit jatkavat erityisesti rokotuksiin liittyvän virheellisen tiedon levittämistä somessa ja ruokkivat näin pelkoja ja epäluuloa. 

Tutkimuksen mukaan botit saattavat heikentää luottamusta terveysalan toimijoita kohtaan pitkäaikaisesti. Siksi on tärkeää kehittää yhä tehokkaampia työkaluja bottien vaikutusten tunnistamiseen ja lieventämiseen.

“Kansanterveyden parissa toimivien organisaatioiden on syytä pohtia strategioitaan, joilla bottien toimintaa voidaan seurata paremmin ja niiden vaikuttamisyrityksiin vastata. Tutkimuksemme osoittaa, että ennaltaehkäisevät toimet, kuten bottien toimintaan liittyvä koulutus ja paremmat työvälineet niiden tunnistamiseen saattavat vähentää pahantahtoisten bottien haitallisia vaikutuksia” sanoo THL:n johtava asiantuntija Tuukka Tammi.

”Tutkimus peräänkuuluttaa myös sosiaalisen median alustoilta lisää toimia selvästi väärän informaation suitsimiseksi ja läpinäkyvyyttä siinä, miten tilien oikeellisuus varmistetaan. Näin voidaan merkittävästi parantaa kansalaisten luottamusta sekä tehostaa kansanterveyden lisäämiseen tähtääviä viestintätoimia”, Tammi jatkaa. 

Suomenkielinen aineisto tekee tutkimuksesta ainutlaatuisen

Valtaosa vastaavista tutkimuksista käsittelee englanninkielisten bottien toimintaa sosiaalisessa mediassa, joten tässä tutkimuksessa käytetty suomenkielinen aineisto tekee tutkimuksesta ainutlaatuisen. Kielivalinta mahdollisti maantieteellisen hajonnan ja väestön moninaisuuden huomioinnin tutkimusasetelmassa. Nämä arvokkaat näkökulmat jäävät usein puuttumaan maailmanlaajuisessa mittakaavassa toteutetuista tutkimuksista.

”Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa bottien roolista kansanterveyteen liittyvässä viestinnässä kansainvälisen terveyskriisin aikana. Lisäksi se osoittaa bottien kaksoisroolin. Siinä missä tavalliset botit voivat jopa tukea kansanterveystoimia, pahantahtoiset botit uhkaavat kansalaisten luottamusta sekä terveyteen liittyvän viestinnän tehoa. Tämä tutkimus tarjoaa tiekartan tuleville tutkimuksille ja kansanterveysstrategioille, joilla pyritään torjumaan misinformaation tuomia haasteita digitaalisella aikakaudella”, sanoo työelämäprofessori Nitin Sawhney Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta. 

Tämä tutkimus toteutettiin osana THL:n ja Aalto-yliopiston (ARTS & SCI) Crisis Narratives -tutkimushanketta, jonka Suomen Akatemia rahoitti vuosina 2020–2024.