Uutiset

Opiskelijat koodasivat avoimen mikroprosessorin, jolla yritykset voivat tehdä mitä haluavat

Uusi prosessori soveltuu esimerkiksi 6G-lähetinvastaanottimiin ja salausteknologiaan. Hanke houkuttelee nuoria opiskelemaan mikroelektroniikkaa, jonka osaajista on Suomessa huutava pula.
Eturivissä opiskelijat Otto Simola, Verneri Hirvonen ja Julius Helander. Takarivissä professori Jussi Ryynänen ja vanhempi yliopistonlehtori Marko Kosunen. Kuva: Niina Norjamäki
Eturivissä opiskelijat Otto Simola, Verneri Hirvonen ja Julius Helander. Takarivissä professori Jussi Ryynänen ja vanhempi yliopistonlehtori Marko Kosunen. Kuva: Niina Norjamäki

Syyskuussa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vaatii Euroopalta toimia Euroopan puolijohdeteollisuuden vahvistamiseksi. Puolijohteita ovat muun muassa mikroprosessorit, joita tarvitaan nykyään lähes kaikessa tekniikassa kaukosäätimistä autoihin ja lentokoneisiin.

Ryhmä Aalto-yliopiston mikroelektroniikan opiskelijoita toteutti jo kesällä RISC-V -mikroprosessorin laitteistokuvauksen ja on nyt julkaissut sen avoimesti verkossa. Työ perustuu Berkeleyn yliopistossa kehitettyyn avoimeen RISC-V-prosessoriarkkitehtuuriin, kertoo Berkeleyssa itsekin työskennellyt, opiskelijoiden työtä ohjannut vanhempi yliopistonlehtori Marko Kosunen.

”Neljän teekkarin porukka koodasi sen kesän aikana. Nyt prosessori on siinä vaiheessa, että sitä voisi ryhtyä valmistamaan.”

Prosessorin koodaus ja verifiointi oli mainio kesätyö, kertovat Julius Helander, Leo Uusimäki ja Otto Simola.

“Vaikea kuvitella parempaa: konkreettista suunnittelua, ja koodi jää vielä elämään tulevaisuudessa projektin osana.”

Samaa mieltä on aiheesta kandidaatintyönkin tehnyt Verneri Hirvonen.

“Prosessorin kehitystyö ja sen verifiointiympäristön rakentaminen antoivat mahdollisuuden konkreettisesti hyödyntää opiskelujen alkuvaiheessa hankittuja taitoja ohjelmoinnista ja elektroniikasta.”

Suljetusta avoimeen

Nokian matkapuhelimien nousu 1990-luvulla perustui vahvaan mikroelektroniikan osaamiseen, jota rakennettiin muun muassa TKK:n piiritekniikan laboratoriossa. Vaikka mikroelektroniikan ja prosessorien – ja myöhemmin puhelinten – valmistuksesta luovuttiin, Suomeen jäi paljon alaan liittyvää osaamista. 

Tällä hetkellä maailman tarvitsemien mikroprosessorien suunnittelu ja valmistus on tukevasti suurten yhdysvaltalais- ja aasialaisjättien hallussa. Prosessorit ovat pääosin suljettuja ja patentoituja järjestelmiä, mikä tarkoittaa, ettei niitä ostavilla ja käyttävillä yrityksillä ole mahdollisuutta tehdä niihin muutoksia.

”Jos joku niin päättää tehdä ja vielä onnistuukin siinä, rikkoo todennäköisesti patenttia ja lisenssiä, ja vastaa siitä oikeudessa”, Kosunen sanoo.

Mikroprosessorin toimintaa ohjaa käskykantakuvaus. Se on tekninen dokumentti, joka määrittelee, miten mikroprosessorin tulee reagoida sille välitettyihin komentoihin.

Intelin ja ARM:n kaltaisten suurten valmistajien käskykannat ovat salattuja. Aallon opiskelijoiden koodaaman RISC-V käskykanta on avoin, kaikkien saatavilla ja suunniteltu muokattavaksi ja laajennettavaksi omiin tarpeisiin.

Kosunen korostaa, että kyseessä on vasta yhden ytimen prosessori. Esimerkiksi tekoälysovelluksissa ytimiä voi olla kymmenistä satoihin. Avoimen prosessorin etu on kuitenkin muokkautuvuus, jonka ansiosta Aallonkin prosessori voisi toimia hyvin erilaisissa ympäristöissä. 

”Salausalgoritmien ja signaalinkäsittelyn kiihdyttimet, verkkolaitteet, 6G- ja sen jälkeen 7G-lähetinvastaanottimet”, Kosunen luettelee.

”Periaatteessa sillä voidaan ohjata mitä tahansa.”

Kova tarve teollisuudessa

Idea oman mikroprosessorin suunnittelusta heräsi puolitoista vuotta sitten mikroelektroniikkasuunnittelun professorin Jussi Ryynäsen ja Nokian edustajien tapaamisessa. Esiin nousi kasvava tarve prosessorisuunnittelun osaamiselle sekä kiinnostus avoimen ympäristön prosessorikehitykseen.
Nokian lisäksi hankkeessa ovat mukana Saab, CoreHW, Xiphera sekä Minima Processor, ja sitä rahoittaa myös Business Finland.

”Meidän tavoitteemme on kouluttaa Suomen parhaita mikroelektroniikan analogia- digitaali- ja sekamuotojärjestelmien suunnittelijoita ja sisällyttää prosessorisuunnittelu osaksi mikroelektroniikan tohtorikoulutusta”, Ryynänen sanoo ja painottaa, että kyseessä on Suomelle ja Euroopalle strateginen ala.

”Ilman omaa suunnitteluosaamista olemme sen armoilla, mitä Yhdysvaltojen ja Taiwanin mikroelektroniikka valmistajat meille tarjoavat.”

Lisätietoa:

Professori Jussi Ryynänen, Aalto-yliopisto
puh. 050 384 1720
jussi.ryynanen@aalto.fi

Vanhempi yliopistonlehtori Marko Kosunen
puh. 050 375 1711
marko.kosunen@aalto.fi

Aallon opiskelijoiden laitteistokuvaus on kuin mikroprosessorin ohjelmallinen valmistusohje, jota yritykset tai muut käyttäjät voivat halutessaan muokata omiin tarpeisiinsa ja valmistaa sitten itse tai antaa valmistuksen muiden käsin. Lähdekoodiin versionhallinta osoitteessa https://gitlab.com/a-core. Kuva: Niina Norjamäki
Kuva: Niina Norjamäki

Aallon opiskelijoiden laitteistokuvaus on kuin mikroprosessorin ohjelmallinen valmistusohje, jota yritykset tai muut käyttäjät voivat halutessaan muokata omiin tarpeisiinsa ja valmistaa sitten itse tai antaa valmistuksen muiden käsin.
Lähdekoodiin versionhallinta osoitteessa https://gitlab.com/a-core.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Korkea valkoinen robotti nivelvarsineen aulassa, ihmisryhmä juttelee sen lähellä
Yhteistyö Julkaistu:

Aalto ja Unite! kehittävät uusia opetusmoduuleja kansainvälisen yhteistyön avulla

Aalto yhdessä kolmen muun Unite!-yliopiston kanssa on kehittänyt 11 yhteistä opetusmoduulia tekniikan, kyberturvallisuuden, robotiikan ja etiikan aloille. Yhteistyö toi opetukseen uutta asiantuntemusta eri puolilta allianssia.
Vanha vaalea rakennus vierekkäin modernin beigen toimistotalon ja ruosteenruskean veistoksen kanssa
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Tutkija Muhammad Awais opettaa ja tekee yhteistyötä TU Darmstadtissa

Awais työskentelee Saksassa TU Darmstadtissa Unite-yliopistoallianssin vierailevana professorina. Hän osallistuu biopohjaisiin materiaaleihin liittyvään opetukseen ja tutkimukseen sekä vahvistaa yliopistojen välistä yhteistyötä.
talvinen kuva Otarannasta kaisloineen
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tohtoriopiskelijoiden vuosiseuranta avoinna 14.12.2026 saakka

Missä vaiheessa olet tohtoriopintojesi ja tutkimuksesi kanssa? Päivitä tilanteesi vastaamalla kyselyyn.
Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi marras-joulukuussa 2026

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!