Aino Piipponen, Joel Nurminiemi ja Milja Mieskolainen lähtivät opiskelemaan kauas kotipaikkakunniltaan. Tässä jutussa he kertovat, millaista opiskelu ja opiskelijaelämä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on ja miksi he suosittelevat tätä valintaa myös muille, vaikka se tarkoittaisi muuttoa satojen kilometrien päähän kotipaikkakunnalta.
Kajaanin lukiosta valmistunut Aino Piipponen on toisen vuoden opiskelija, jonka pääaine on laskentatoimi. Hän tiesi yläasteelta saakka, että haluaa opiskella kauppatieteitä, mutta ajatteli ensin hakea lähempänä sijaitsevaan kauppakorkeakouluun.
”Yläasteella vielä ajattelin, että opiskelu olisi ehkä äitini ja siskoni tapaan helpompi aloittaa pienemmällä paikkakunnalla ja että pääkaupunkiseudulle voisi siirtyä myöhemmin työpaikan myötä. Lukioaikana minulle tuli kuitenkin selväksi, että halusin suoraan Aaltoon. Huomasin, että Aalto-yliopisto ja sen asiantuntijat olivat usein esillä medioissa, ja koska minulla oli hyvät arvosanat, ajattelin, ettei Aalto-korttia kannata jättää kääntämättä.”
Pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi olivat Aino Piipposelle ennestään tuttuja muun muassa perheen lomamatkojen myötä, mutta pääkaupunkiseudulla asuvia ystäviä hänellä ei ollut ennestään. Hän kertookin jännittäneensä uuden kaveriporukan ja asunnon löytämistä. Ja vaikka ensimmäinen opiskelijayksiössä yksin vietetty yö tuntui jännittävältä, Aino Piipponen on jo tottunut asumiseen kaukana kotiseudulta ja on pysynyt pääkaupunkiseudulla myös koronavuoden etäopintojen aikana.
”Omat kaveripiirit alkavat nyt olla täällä, eikä koti-ikävä enää vaivaa. Viihdyn pääkaupunkiseudulla hyvin ja käyn Kajaanissa vain kerran kahdessa tai kolmessa kuukaudessa. Tuleville hakijoille haluaisinkin sanoa, ettei kavereiden tai asunnon löytämistä kannata stressata, sillä molemmat järjestyvät kyllä.”
Myös opinnot ja opiskelijaelämä ovat yllättäneet myönteisesti.
”Pelkäsin etukäteen, että Kauppiksen opiskelijat olisivat kovin kilpailuhenkisiä, mutta ainakin itse olen enemmänkin inspiroitunut muista opiskelijoista, jotka ovat lahjakkaita ja fiksuja ja saavat paljon aikaan. Ajattelenkin, että voin itse valita sen, missä haluan olla hyvä, enkä vertaile itseäni muihin”, Aino Piipponen sanoo.
”Huomasin itse vasta orientaatioviikolla, mitä kaikkea Aallossa tapahtuu ja mihin kaikkiin opiskelijajärjestöjen, kuten KY:n ja AYY:n tapahtumiin ja harrastekerhoihin täällä voi päästä mukaan. Siksi sanoisinkin tuleville hakijoille, että kannattaa seurata paitsi yliopiston akateemista tekemistä, myös opiskelijakulttuuriin liittyviä asioita. Täältä löytyy aivan varmasti oma paikka jokaiselle.”
Seinäjoen lukiosta valmistunut Joel Nurminiemi opiskelee Kauppiksessa ensimmäistä vuotta. Lukiossa hän innostui pitkästä matematiikasta, mutta koska myös kielet kiinnostivat, hän halusi hankkia tutkinnon, jossa pystyisi yhdistämään nämä kaksi asiaa. Kauppatieteiden opiskelu tuntui sopivalta vaihtoehdolta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta Joel Nurminiemi kuuli lukion oppilaanohjaustunneilla, joilla tutustuttiin eri opinaloihin.
”Päätin hakea Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun, koska hakijamäärät ja sisäänpääsyn pisterajat olivat vuosi vuoden perään korkeimmat ja ajatus opiskelusta suosituimmassa kauppakorkeassa houkutteli. Kansainvälisesti tunnettu ja Suomen arvostetuin kauppakorkeakoulu vaikutti hyvältä valinnalta, joka tarjoaisi myös parhaat lähtökohdat työelämään”, Joel Nurminiemi kertoo.
Kotipaikkakunnalle on lähes 400 kilometrin matka, mutta etäisyys ei estänyt Aaltoon pyrkimistä. Joel Nurminiemi suositteleekin Aaltoon pyrkimistä myös muille kauempaa tuleville.
”Pääkaupunkiseudulla on sykettä. Aalto on kansainvälinen valinta ja siellä opiskelee pätevää väkeä kaikkialta Suomesta. Mahdollisuuksia on monia, ja esimerkiksi taiteen ja tieteen yhdistäminen onnistuu. Lisänä mainittakoon, että pääkaupunkiseudun julkinen liikenne helpottaa opiskelijan arkea ja on muihin opiskelijakaupunkeihin verrattuna ylivoimaisella tasolla.”
Aallon hyvä ja kannustava ilmapiiri sekä tasokas ja myös teknisesti ajantasainen opetus saavat Joel Nurminiemeltä kiitosta, vaikka hän kaipaakin koronapandemian takia etäopetukseksi muuttuneita lähiluentoja ja niiden mukana tuomaa ainutlaatuista Aalto-henkeä. Aaltolaisuutta voi kuitenkin kohdata myös etäopiskelun aikana.
”Esimerkiksi uutisia lukiessani huomaan usein, että haastateltavat asiantuntijat ovat Aalto-yliopiston opettajia ja tutkijoita. Silloin tunnen suurta ylpeyttä, kun saan olla pieni osa Aalto-yhteisöä”, Joel Nurminiemi sanoo.
Pieksämäen lukiosta valmistunut Milja Mieskolainen opiskelee Kauppakorkeakoulussa toista vuotta pääaineenaan laskentatoimi. Hänelle sysäys kauppatieteiden opiskeluun tuli yläasteen aikana tehdystä uravalintatestistä, jonka mukaan kauppatieteiden maisteri olisi hänelle sopiva tutkinto.
Tutkiessaan eri opiskeluvaihtoja tarkemmin Milja Mieskolainen vakuuttui kauppatieteistä kiinnostavana alana, josta voi tehdä omannäköisensä, joten kauppakorkeakouluun pyrkimisestä tuli pysyvä suunnitelma. Lukiossa muut kuin lähellä sijaitsevat yliopistot mainittiin lähinnä vain nimeltä, mutta koska Milja Mieskolaista kiinnosti myös pääkaupunkiseudun opintotarjonta, hän etsi itse tietoja opiskelumahdollisuuksista.
”Alun perin ajattelin hakea vähän lähempänä sijaitsevaan kauppakorkeakouluun, mutta yhteishaun aikana tein päätöksen hakea Aaltoon, jossa on pääaineiden osalta laajempi tarjonta, eikä mitään vaihtoehtoja ei tarvinnut sulkea pois hakuvaiheessa. Aaltoon minua houkuttelivat myös sen kansainvälisyys sekä tekniikan ja taiteiden korkeakoulut, joiden ansiosta pääsisin tutustumaan monista erilaisista taustoista tuleviin ihmisiin”, Milja Mieskolainen kertoo.
Myös hyvät työmahdollisuudet houkuttelivat pääkaupunkiseudulle, vaikka seutu sinänsä oli tuttua lähinnä pikaisten vierailuiden perusteella.
”Aloittaessani Aallossa tunsin pääkaupunkiseudulta ehkä kaksi ihmistä, mutta se ei haitannut. Enemmänkin ajattelin sen mahdollisuutena tutustua uusiin ihmisiin. Noin kolme ja puolisataa uutta opiskelijaa aloitti opinnot Kauppakorkeakoulussa kanssani samaan aikaan ja ajattelin, että on ihme, jos en löydä siitä joukosta samanhenkisiä ihmisiä.”
Milja Mieskolainen kuitenkin tunnustaa, että ilmassa oli pientä jännitystä esimerkiksi siitä, miten sopeutuu täysin uuteen, entistä paljon monimuotoisempaan, ympäristöön.
”Olen kuitenkin voinut kysyä pääkaupunkiseudulta kotoisin olevilta opiskelijoilta hyviä vinkkejä ja Kauppiksen opiskelijatoiminnan kautta olen löytänyt ympärilleni paljon ihania ihmisiä. Missään kohtaa ei ole ollut sellainen olo, että olisin jäänyt yksin. Viime vuonna olin mukana Aalto Investment Clubin hallituksessa, ja siihen lähteminen oli yksi ensimmäisen vuoden parhaista päätöksistäni.”
Tulevia hakijoita Milja Mieskolainen kannustaa hakemaan rohkeasti Aalto-yliopistoon, vaikka opiskelu yliopistossa poikkeaa paljon lukio-opinnoista ja vie aikaa oppia itselleen parhaiten sopivat tavat opiskella. Opiskelua hän kuvaa välillä rankaksi, mutta myös palkitsevaksi.
”Kannattaa tehdä oma parhaansa ja vaikka muihin vertailu on helppoa, sitä kannattaa välttää. Yliopisto-opiskelu on itsenäisestä ja siihen kannattaa suhtautua itselleen armollisesti, ajan kanssa löytää varmasti itselle sopivat tekniikat opiskella. Tehtäviä voi kuitenkin tehdä myös yhdessä kavereiden kanssa ja oppia samalla toisilta. Vaikka minulla on jo puolet kandiopinnoista takana, osa asioista tuntuu silti opiskelutekniikoista huolimatta hieman vaikeilta hahmottaa, mutta se on täysin okei”, Milja Mieskolainen sanoo.
Lukio-opiskelijoiden tiede- ja taideprojekteja tukevan yhdistyksen perustaminen poiki Edvin Ingmanille opiskelupaikan Kauppakorkeakoulun Erityiset saavutukset -valintaryhmässä.
Yhteisöllisyys ja erinomaiset työllistymismahdollisuudet viehättävät Mirja-Liisa Kauppilaa, joka on yksi harvoista naisista rahoituksen pääaineopiskelijana.
Taidetta ja kulttuuria monipuolisesti harrastanut Eero Kaarsalo kirjoitti voitokkaan Pikku-Finlandia -kirjallisuusesseen ja sai opiskelupaikan Kauppakorkeakoulussa Erityiset saavutukset -valintaryhmän kautta.
Yo-merkonomi Leo Sappinen yllätti sekä itsensä että ystävänsä, kun pyrki ja pääsi Aallon Kauppikseen.
Täältä löydät Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumnitarinoita. Tarinoista löydät esimerkkejä koulumme alumnien urapoluista. Alumnitarinat on jaoteltu pääaineen mukaan. Uusimmat julkaisut ovat pääaineryhmissä ensimmäisinä.
