Uutiset

Näyttely: Muotoilun keinoin luodaan myös tasa-arvoa

​​​​​​​Designmuseon Kaiken kansan muotoilua -näyttely pohtii muotoilun merkitystä tasa-arvon näkökulmasta.
Kaiken kansan muotoilua -näyttely Designmuseossa pohtii muotoilun merkitystä tasa-arvon kannalta
Outi Leinonen: Leena. Kuva: Paavo Lehtonen / Designmuseo

Keskeinen osa Suomen mainetta maailmalla on yhteiskuntamme tasa-arvoisuus. Muotoilulla ja muotoilijoilla on ollut kautta aikojen vahva rooli yhteiskunnan ja demokratian kehityksessä. Designmuseon tuore näyttely tuo esiin muotoilun ja yhdenvertaisuuden välisiä yhteyksiä viimeisen sadan vuoden ajalta.

“Se miten ymmärrämme tasa-arvon, muuttuu ajan saatossa. Muotoilu sekä heijastaa tätä muutosta että vaikuttaa siihen”, kertoo kuraattori Kaisu Savola, muotoiluhistorioitsija ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija.

Kaiken kansan muotoilua -näyttely tarkastelee tasa-arvon ihannetta paitsi suomalaisen muotoilun tutuimmissa ikoneissa, myös tuntemattomammiksi jääneissä projekteissa. Näyttely kysyy: kuka saa suunnitella ja kenen ehdoilla? Kenelle suunnitellaan? Kenen työ on näkyvää, kenen ääni pääsee kuuluviin?

“Muotoilun maailmassa ei ole ollut itsestään selvää, että kaikenlaiset ihmiset ja identiteetit huomioidaan tasa-arvoisesti. Usein suunnittelun kohteena on ollut kuvitelma ihanne- tai keskivertoihmisestä, jota oikeassa elämässä ei ole olemassakaan. Kun pyritään suunnittelemaan kaikille toimivaa, monen yksilölliset tarpeet jäävät huomiotta”, Savola toteaa.

Toimintatavat muutoksessa

Lukuisat ikoniset suomalaiset muotoilutuotteet on nähty osana yhdenvertaisemman arjen rakentamista. 1900-luvulla muotoilukentän ajatus tasa-arvosta oli sitä, että laadukkaiden mutta edullisten, teollisesti tuotettujen esineiden kautta voitaisiin parantaa kaikkien ihmisten arkea.

Näyttely osoittaa myös, että tasa-arvo ei ole aina toteutunut suunnittelussa, eikä sen meriiteissä: usein huomio ja kunnia on mennyt miehille, vaikka käytännön työ olisi ollut hyvinkin tasapuolista naisten kanssa. Esimerkkinä tästä näyttely esittelee kaksi ikonista suunnittelijapariskuntaa: Annikki ja Ilmari Tapiovaarasekä Aino Marsio-Aalto ja Alvar Aalto.

Näyttelyn toinen kuraattori, Designmuseon amanuenssi Anna Vihma toteaa: “Tänä päivänä tasa-arvokeskustelu liittyy paljon valtasuhteisiin: keiden näkökulmat ja keiden kokemukset huomioidaan? Havahtuminen representaation merkityksellisyyteen 2020-luvulla on monipuolistanut paitsi museoiden toimintatapoja, myös muotoilumaailmassa valokeilaan nousevia tekijöitä.”

Näyttelyssä esillä on myös Arctic Indigenous Design Archive (AIDA) -hanke, joka kerää ja tallentaa duojárien eli saamelaiskäsityöläisten, -taiteilijoiden ja -muotoilijoiden töitä, sekä vahvana nykypäivään saakka säilynyttä romaniväestön koruperinnettä.

“On mahdollista sekä arvostaa aikaisempien sukupolvien pyrkimyksiä tasa-arvoon että katsoa niitä kriittisesti muutosta vaatien”, Kaisu Savola sanoo. “Yksilölliset tarpeet ovat tasa-arvossa nykyaikaa, monimuotoisuutta. Tasapäistäminen ei ole enää tasa-arvoa. On hyvä muistaa, ettei työ tasa-arvon eteen ole koskaan valmis.” 

Kaiken kansan muotoilua -näyttely Designmuseossa 8.4.–2.10.2022, Korkeavuorenkatu 23, Helsinki
www.designmuseo.fi

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Kaisu Savola, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], 0505434794

Lue lisää

Design historian Kaisu Savola, photo by Sanna Lehto

”Muotoilu voi tarkoittaa monia asioita”

Muotoiluhistorioitsija ja pääkuraattori Kaisu Savola kertoo, miksi Milanon 22. triennaali on tärkeä Suomelle ja kuinka Aalto-yliopisto toivoo sen muuttavan tapaamme määritellä muotoilua nyt ja tulevaisuudessa.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Äiti-nukkehahmo istuu pöydän ääressä lavastetussa ympäristössä matkapuhelin kädessään
Palkitut Julkaistu:

Kaikki äitini puhelut on paras lyhytelokuva

Parhaan lyhytelokuvan Jussi-palkinto myönnettiin toista kertaa peräkkäin Aalto-yliopistosta valmistuneen ohjaajan elokuvalle.
Tauluja taidemuseon seinällä, kuvituskuva tutkimusuutiseen, joka paljastaa kuinka kuvataiteen katselu vaikuttaa tunteisiin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Taide herättää kehon tuntemaan

Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus paljastaa, että taide vaikuttaa voimakkaasti ihmisten kehoon ja tunteisiin.
Tummaan paitaan pukeutunut vaalea lyhyttukkainen nainen seisoo kädet ristissä rinnan edessä, taustalla korkeakoulun tiloja
Nimitykset, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professori Arja Karhumaa: ”Meidän on ymmärrettävä paremmin, kuinka tekstejä katsotaan”

Vakinaistetut professorit esittäytyvät: visuaalisen viestinnän muotoilun professori Arja Karhumaa tutkii kielen ja tekstin visuaalisen muodon välistä suhdetta eli miltä teksti kulloinkin näyttää, ja miten se vaikuttaa meihin ihmisinä.
Konsta Laakso and Elsi Sloan act in the short film of Oasis of Radical Wellbeing
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallossa kuvattu lyhytelokuva kertoo opiskelijan vaikeasta valinnasta

Aalto-yliopiston Oasis of Radical Wellbeing -hankkeen rahoittama Myötätunto III -lyhytelokuvan kuvaukset alkoivat Otaniemessä 17.3. Valmiin elokuvan ensi-iltaa päästään katsomaan 30.5. Green Minds, Healthy Hearts – Social Sustainability Symposium -tapahtumassa Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksessa.