”Muotoilu voi tarkoittaa monia asioita”
Muotoiluhistorioitsija ja pääkuraattori Kaisu Savola kertoo, miksi Milanon 22. triennaali on tärkeä Suomelle ja kuinka Aalto-yliopisto toivoo sen muuttavan tapaamme määritellä muotoilua nyt ja tulevaisuudessa.
Näyttely: Muotoilun keinoin luodaan myös tasa-arvoa
Designmuseon Kaiken kansan muotoilua -näyttely pohtii muotoilun merkitystä tasa-arvon näkökulmasta.
Keskeinen osa Suomen mainetta maailmalla on yhteiskuntamme tasa-arvoisuus. Muotoilulla ja muotoilijoilla on ollut kautta aikojen vahva rooli yhteiskunnan ja demokratian kehityksessä. Designmuseon tuore näyttely tuo esiin muotoilun ja yhdenvertaisuuden välisiä yhteyksiä viimeisen sadan vuoden ajalta.
“Se miten ymmärrämme tasa-arvon, muuttuu ajan saatossa. Muotoilu sekä heijastaa tätä muutosta että vaikuttaa siihen”, kertoo kuraattori Kaisu Savola, muotoiluhistorioitsija ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija.
Kaiken kansan muotoilua -näyttely tarkastelee tasa-arvon ihannetta paitsi suomalaisen muotoilun tutuimmissa ikoneissa, myös tuntemattomammiksi jääneissä projekteissa. Näyttely kysyy: kuka saa suunnitella ja kenen ehdoilla? Kenelle suunnitellaan? Kenen työ on näkyvää, kenen ääni pääsee kuuluviin?
“Muotoilun maailmassa ei ole ollut itsestään selvää, että kaikenlaiset ihmiset ja identiteetit huomioidaan tasa-arvoisesti. Usein suunnittelun kohteena on ollut kuvitelma ihanne- tai keskivertoihmisestä, jota oikeassa elämässä ei ole olemassakaan. Kun pyritään suunnittelemaan kaikille toimivaa, monen yksilölliset tarpeet jäävät huomiotta”, Savola toteaa.
Toimintatavat muutoksessa
Lukuisat ikoniset suomalaiset muotoilutuotteet on nähty osana yhdenvertaisemman arjen rakentamista. 1900-luvulla muotoilukentän ajatus tasa-arvosta oli sitä, että laadukkaiden mutta edullisten, teollisesti tuotettujen esineiden kautta voitaisiin parantaa kaikkien ihmisten arkea.
Näyttely osoittaa myös, että tasa-arvo ei ole aina toteutunut suunnittelussa, eikä sen meriiteissä: usein huomio ja kunnia on mennyt miehille, vaikka käytännön työ olisi ollut hyvinkin tasapuolista naisten kanssa. Esimerkkinä tästä näyttely esittelee kaksi ikonista suunnittelijapariskuntaa: Annikki ja Ilmari Tapiovaarasekä Aino Marsio-Aalto ja Alvar Aalto.
Näyttelyn toinen kuraattori, Designmuseon amanuenssi Anna Vihma toteaa: “Tänä päivänä tasa-arvokeskustelu liittyy paljon valtasuhteisiin: keiden näkökulmat ja keiden kokemukset huomioidaan? Havahtuminen representaation merkityksellisyyteen 2020-luvulla on monipuolistanut paitsi museoiden toimintatapoja, myös muotoilumaailmassa valokeilaan nousevia tekijöitä.”
Näyttelyssä esillä on myös Arctic Indigenous Design Archive (AIDA) -hanke, joka kerää ja tallentaa duojárien eli saamelaiskäsityöläisten, -taiteilijoiden ja -muotoilijoiden töitä, sekä vahvana nykypäivään saakka säilynyttä romaniväestön koruperinnettä.
“On mahdollista sekä arvostaa aikaisempien sukupolvien pyrkimyksiä tasa-arvoon että katsoa niitä kriittisesti muutosta vaatien”, Kaisu Savola sanoo. “Yksilölliset tarpeet ovat tasa-arvossa nykyaikaa, monimuotoisuutta. Tasapäistäminen ei ole enää tasa-arvoa. On hyvä muistaa, ettei työ tasa-arvon eteen ole koskaan valmis.”
Kaiken kansan muotoilua -näyttely Designmuseossa 8.4.–2.10.2022, Korkeavuorenkatu 23, Helsinki
www.designmuseo.fi
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Kaisu Savola, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], 0505434794
Lue lisää
Lue lisää uutisia
Kaikki äitini puhelut on paras lyhytelokuva
Parhaan lyhytelokuvan Jussi-palkinto myönnettiin toista kertaa peräkkäin Aalto-yliopistosta valmistuneen ohjaajan elokuvalle.
Taide herättää kehon tuntemaan
Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus paljastaa, että taide vaikuttaa voimakkaasti ihmisten kehoon ja tunteisiin.
Professori Arja Karhumaa: ”Meidän on ymmärrettävä paremmin, kuinka tekstejä katsotaan”
Vakinaistetut professorit esittäytyvät: visuaalisen viestinnän muotoilun professori Arja Karhumaa tutkii kielen ja tekstin visuaalisen muodon välistä suhdetta eli miltä teksti kulloinkin näyttää, ja miten se vaikuttaa meihin ihmisinä.