Uutiset

Näyttely: Muotoilun keinoin luodaan myös tasa-arvoa

​​​​​​​Designmuseon Kaiken kansan muotoilua -näyttely pohtii muotoilun merkitystä tasa-arvon näkökulmasta.
Kaiken kansan muotoilua -näyttely Designmuseossa pohtii muotoilun merkitystä tasa-arvon kannalta
Outi Leinonen: Leena. Kuva: Paavo Lehtonen / Designmuseo

Keskeinen osa Suomen mainetta maailmalla on yhteiskuntamme tasa-arvoisuus. Muotoilulla ja muotoilijoilla on ollut kautta aikojen vahva rooli yhteiskunnan ja demokratian kehityksessä. Designmuseon tuore näyttely tuo esiin muotoilun ja yhdenvertaisuuden välisiä yhteyksiä viimeisen sadan vuoden ajalta.

“Se miten ymmärrämme tasa-arvon, muuttuu ajan saatossa. Muotoilu sekä heijastaa tätä muutosta että vaikuttaa siihen”, kertoo kuraattori Kaisu Savola, muotoiluhistorioitsija ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija.

Kaiken kansan muotoilua -näyttely tarkastelee tasa-arvon ihannetta paitsi suomalaisen muotoilun tutuimmissa ikoneissa, myös tuntemattomammiksi jääneissä projekteissa. Näyttely kysyy: kuka saa suunnitella ja kenen ehdoilla? Kenelle suunnitellaan? Kenen työ on näkyvää, kenen ääni pääsee kuuluviin?

“Muotoilun maailmassa ei ole ollut itsestään selvää, että kaikenlaiset ihmiset ja identiteetit huomioidaan tasa-arvoisesti. Usein suunnittelun kohteena on ollut kuvitelma ihanne- tai keskivertoihmisestä, jota oikeassa elämässä ei ole olemassakaan. Kun pyritään suunnittelemaan kaikille toimivaa, monen yksilölliset tarpeet jäävät huomiotta”, Savola toteaa.

Toimintatavat muutoksessa

Lukuisat ikoniset suomalaiset muotoilutuotteet on nähty osana yhdenvertaisemman arjen rakentamista. 1900-luvulla muotoilukentän ajatus tasa-arvosta oli sitä, että laadukkaiden mutta edullisten, teollisesti tuotettujen esineiden kautta voitaisiin parantaa kaikkien ihmisten arkea.

Näyttely osoittaa myös, että tasa-arvo ei ole aina toteutunut suunnittelussa, eikä sen meriiteissä: usein huomio ja kunnia on mennyt miehille, vaikka käytännön työ olisi ollut hyvinkin tasapuolista naisten kanssa. Esimerkkinä tästä näyttely esittelee kaksi ikonista suunnittelijapariskuntaa: Annikki ja Ilmari Tapiovaarasekä Aino Marsio-Aalto ja Alvar Aalto.

Näyttelyn toinen kuraattori, Designmuseon amanuenssi Anna Vihma toteaa: “Tänä päivänä tasa-arvokeskustelu liittyy paljon valtasuhteisiin: keiden näkökulmat ja keiden kokemukset huomioidaan? Havahtuminen representaation merkityksellisyyteen 2020-luvulla on monipuolistanut paitsi museoiden toimintatapoja, myös muotoilumaailmassa valokeilaan nousevia tekijöitä.”

Näyttelyssä esillä on myös Arctic Indigenous Design Archive (AIDA) -hanke, joka kerää ja tallentaa duojárien eli saamelaiskäsityöläisten, -taiteilijoiden ja -muotoilijoiden töitä, sekä vahvana nykypäivään saakka säilynyttä romaniväestön koruperinnettä.

“On mahdollista sekä arvostaa aikaisempien sukupolvien pyrkimyksiä tasa-arvoon että katsoa niitä kriittisesti muutosta vaatien”, Kaisu Savola sanoo. “Yksilölliset tarpeet ovat tasa-arvossa nykyaikaa, monimuotoisuutta. Tasapäistäminen ei ole enää tasa-arvoa. On hyvä muistaa, ettei työ tasa-arvon eteen ole koskaan valmis.” 

Kaiken kansan muotoilua -näyttely Designmuseossa 8.4.–2.10.2022, Korkeavuorenkatu 23, Helsinki
www.designmuseo.fi

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Kaisu Savola, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], 0505434794

Lue lisää

Design historian Kaisu Savola, photo by Sanna Lehto

”Muotoilu voi tarkoittaa monia asioita”

Muotoiluhistorioitsija ja pääkuraattori Kaisu Savola kertoo, miksi Milanon 22. triennaali on tärkeä Suomelle ja kuinka Aalto-yliopisto toivoo sen muuttavan tapaamme määritellä muotoilua nyt ja tulevaisuudessa.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Professori Ville Alopaeus.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu professoreihimme: Ville Alopaeus

Ville Alopaeus on toiminut kemian tekniikan professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2008. Erotusoperaatioita ja prosessien mallitusta tutkiva Alopaeus pyrkii edistämään siirtymää kohti uusiutuvaa energia- ja materiaaliympäristöä.
Mies katsoo kuvaruutua, josta hän katsoo takaisin virtuaalinen Kekkonen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa

Tamminiemen retrojoulunavauksessa voi myös luoda joulutunnelmaa legendaarisen presidentin työhuoneeseen.
Aalto University School of Business, a student ascending, public art of Risto Suomi on the wall, photo Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän

Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.
MJ on stage giving a talk
Yliopisto Julkaistu:

Myungji ”MJ” Suh: Aallon Slush-osastolla kaikessa on kyse siitä, miten voimme muuttaa maailmaa

"Olet yrittäjähenkinen, kun näet ongelman mahdollisuutena sen sijaan, että pitäisit sitä uhkana, jota vältellä. Myös ”can do” -asenne on yrittäjätaito."