Uutiset

Näyttely: Muotoilun keinoin luodaan myös tasa-arvoa

​​​​​​​Designmuseon Kaiken kansan muotoilua -näyttely pohtii muotoilun merkitystä tasa-arvon näkökulmasta.
Kaiken kansan muotoilua -näyttely Designmuseossa pohtii muotoilun merkitystä tasa-arvon kannalta
Outi Leinonen: Leena. Kuva: Paavo Lehtonen / Designmuseo

Keskeinen osa Suomen mainetta maailmalla on yhteiskuntamme tasa-arvoisuus. Muotoilulla ja muotoilijoilla on ollut kautta aikojen vahva rooli yhteiskunnan ja demokratian kehityksessä. Designmuseon tuore näyttely tuo esiin muotoilun ja yhdenvertaisuuden välisiä yhteyksiä viimeisen sadan vuoden ajalta.

“Se miten ymmärrämme tasa-arvon, muuttuu ajan saatossa. Muotoilu sekä heijastaa tätä muutosta että vaikuttaa siihen”, kertoo kuraattori Kaisu Savola, muotoiluhistorioitsija ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija.

Kaiken kansan muotoilua -näyttely tarkastelee tasa-arvon ihannetta paitsi suomalaisen muotoilun tutuimmissa ikoneissa, myös tuntemattomammiksi jääneissä projekteissa. Näyttely kysyy: kuka saa suunnitella ja kenen ehdoilla? Kenelle suunnitellaan? Kenen työ on näkyvää, kenen ääni pääsee kuuluviin?

“Muotoilun maailmassa ei ole ollut itsestään selvää, että kaikenlaiset ihmiset ja identiteetit huomioidaan tasa-arvoisesti. Usein suunnittelun kohteena on ollut kuvitelma ihanne- tai keskivertoihmisestä, jota oikeassa elämässä ei ole olemassakaan. Kun pyritään suunnittelemaan kaikille toimivaa, monen yksilölliset tarpeet jäävät huomiotta”, Savola toteaa.

Toimintatavat muutoksessa

Lukuisat ikoniset suomalaiset muotoilutuotteet on nähty osana yhdenvertaisemman arjen rakentamista. 1900-luvulla muotoilukentän ajatus tasa-arvosta oli sitä, että laadukkaiden mutta edullisten, teollisesti tuotettujen esineiden kautta voitaisiin parantaa kaikkien ihmisten arkea.

Näyttely osoittaa myös, että tasa-arvo ei ole aina toteutunut suunnittelussa, eikä sen meriiteissä: usein huomio ja kunnia on mennyt miehille, vaikka käytännön työ olisi ollut hyvinkin tasapuolista naisten kanssa. Esimerkkinä tästä näyttely esittelee kaksi ikonista suunnittelijapariskuntaa: Annikki ja Ilmari Tapiovaarasekä Aino Marsio-Aalto ja Alvar Aalto.

Näyttelyn toinen kuraattori, Designmuseon amanuenssi Anna Vihma toteaa: “Tänä päivänä tasa-arvokeskustelu liittyy paljon valtasuhteisiin: keiden näkökulmat ja keiden kokemukset huomioidaan? Havahtuminen representaation merkityksellisyyteen 2020-luvulla on monipuolistanut paitsi museoiden toimintatapoja, myös muotoilumaailmassa valokeilaan nousevia tekijöitä.”

Näyttelyssä esillä on myös Arctic Indigenous Design Archive (AIDA) -hanke, joka kerää ja tallentaa duojárien eli saamelaiskäsityöläisten, -taiteilijoiden ja -muotoilijoiden töitä, sekä vahvana nykypäivään saakka säilynyttä romaniväestön koruperinnettä.

“On mahdollista sekä arvostaa aikaisempien sukupolvien pyrkimyksiä tasa-arvoon että katsoa niitä kriittisesti muutosta vaatien”, Kaisu Savola sanoo. “Yksilölliset tarpeet ovat tasa-arvossa nykyaikaa, monimuotoisuutta. Tasapäistäminen ei ole enää tasa-arvoa. On hyvä muistaa, ettei työ tasa-arvon eteen ole koskaan valmis.” 

Kaiken kansan muotoilua -näyttely Designmuseossa 8.4.–2.10.2022, Korkeavuorenkatu 23, Helsinki
www.designmuseo.fi

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Kaisu Savola, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, kaisu.savola@aalto.fi, 0505434794

Lue lisää

Design historian Kaisu Savola, photo by Sanna Lehto

”Muotoilu voi tarkoittaa monia asioita”

Muotoiluhistorioitsija ja pääkuraattori Kaisu Savola kertoo, miksi Milanon 22. triennaali on tärkeä Suomelle ja kuinka Aalto-yliopisto toivoo sen muuttavan tapaamme määritellä muotoilua nyt ja tulevaisuudessa.

Uutiset
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.