Uutiset

Monenlaisia urapolkuja: Satu Rämö kirjoittaa huippusuosittuja dekkareita vastapainoksi digitaaliselle viestinnälle, jossa pitää olla lyhyt ja ytimekäs

Omannäköinen elämä kirjailijana ja viestintäalan yrittäjänä on mahdollista, koska kaupallinen osaaminen auttaa pitämään katteet kunnossa ja oman talouden hallinnassa.
Kuvassa näkyy Satu Rämö punaisessa mekossa. Taustalla näkyy kirjanjulkistamistilaisuuden rekvisiittaa.
Satu Rämön kesällä 2022 julkaistu ensimmäinen dekkari on myynyt jo yli 100 000 kappaletta. Toisen, Rósa & Björk -nimisen rikostarinan julkaisemista juhlittiin maaliskuun puolivälissä. Kuva: Aalto-yliopisto / Roope Kiviranta

KTM Satu Rämö on ainakin tähän saakka pitänyt kirjailijan työtään sivutoimena, jonka kaupallisen puolen työt viestintäalan yrittäjänä mahdollistavat. Työpanoksen jakaminen kirjailijan ja viestintäyrittäjän työn kesken on ollut jatkuvaa tasapainottelua ja riskienhallintaa, jotta yritykseen on saanut riittävästi liikevaihtoa.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana Rämön kirjailijan ura on kuitenkin saanut uudenlaista nostetta, kun kesällä 2022 julkaistu Hildur-dekkari nousi isoksi kirjailmiöksi, joka myös myi hyvin. Äskettäin Rämö julkaisi jo toisen dekkarin, ja ainakin kirja-arvioiden ja ennakkokiinnostuksen perusteella myös tälle Islantiin sijoittuvalle Rósa & Björk -nimiselle rikostarinalle voi odottaa menestystä.  

Taloudellinen menestys ei kuitenkaan ole Rämölle itseisarvo.

”Sanon aina ihmisille, että on tosi kiva tehdä rahaa, sehän on ihanaa. Ei siksi, että raha olisi onnen tae, mutta siksi, että se mahdollistaa sellaisten asioiden tekemisen, joista tykkää ja joissa haluaa kehittyä. Kun oman talouden tausta on kunnossa, pystyy tekemään asioita, joista nauttii.”

Kuvassa näkyy Satu Rämö veden äärellä Islannissa ja päällään islantilainen villapaita.
Satu Rämö on pyörittänyt viestintäalan yritystään Islannista käsin jo parikymmentä vuotta. Kuva: Satu Rämö

Yrittäjän vapaus houkutteli

Jo opiskeluaikanaan Satu Rämö perusti yrityksen, jonka kautta hän teki erilaisia viestintään liittyviä töitä konsulttiyrityksille ja mainostoimistoille. Yrittäjyys lähti liikkeelle kokemuksesta, että on mahdollista tehdä mielenkiintoisia töitä mielenkiintoisissa yrityksissä, mutta silti säilyttää vapautensa.

Yrityksensä palveluvalikoimaa Rämö rakensi miettien, mikä häntä itseään kiinnostaa, mitä hän osaa, mitä joku haluaisi ostaa ja mistä asiakkaat olisivat valmiita maksamaan. Viestintään liittyvistä palveluista löytyi sellainen yhdistelmä, jossa yrittäjän ja asiakkaiden toiveet osuivat yksiin.

”Opin Kauppakorkeakoulussa hahmottamaan vaikeita asioita, kuten sitä, miten inflaatio muodostuu tai miten tilinpäätöstä luetaan. Ja kun vielä osasin sanallistaa näitä asioita, kiteyttää niitä ymmärrettävästi ja vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen hyvien tarinoiden kautta, huomasin tässä itselläni vahvuuden, jonka päälle pystyin rakentamaan omaa yrittäjyyttäni”, Rämö kertoo.

Asiakkuudet rakentuivat pikkuhiljaa ja vaikka elämäntilanne vei Rämön jo parikymmentä vuotta sitten Islantiin, työt suomalaisille asiakkaille jatkuivat. Vuosien varrella rakentunut työnkuva mahdollistaa nyt juuri sellaisen elämän, jota hän haluaa elää.

Kuvassa nuori Satu Rämö seisoo ulkona auton edessä.
Kauppikseen pyrkiessään Satu Rämö oli pelännyt olevansa "vähän liian vallaton hippi", mutta runtattuaan tutkinnon valmiiksi hän totesi, että Kauppis oli ollut hänelle juuri oikea paikka. Kuva: Satu Rämö

”Työskentely oman yrityksen kautta on minusta hauskempaa kuin palkallisena oleminen ja pystyn myös laskuttamaan enemmän. Totta kai yrittäjyydessä on myös paljon enemmän riskiä, mutta kun tiedän, mitä osaan ja kun opin myös hinnoittelemaan tekemistäni oikein, kaikki voittavat”, Rämö sanoo.

Kauppakorkeakoulu opetti, miten asioihin voi vaikuttaa

Kauppakorkeakoulussa Rämö oppi ymmärtämään, miksi ihmiset ja yritykset toimivat, kuten toimivat. Kun ymmärtää tätä logiikkaa, pystyy asioihinkin vaikuttamaan parhaiten.

”Olin Kauppikseen pyrkiessäni kipuillut sen kanssa, etten tällaisena hippinä sovi sinne, kun pukumiehet ja salkku kädessä kulkevat pankkiirit eivät ole ollenkaan minun tyyliäni. Mutta kun olin survonut tutkinnon valmiiksi, totesin, että Kauppis oli ollut minulle juuri oikea opiskelupaikka! Siellä on tosi eteenpäin pyrkivä perusfiilis ja outoihinkin aineyhdistelmiin kannustetaan”, suomen kieltä ja viestintää, kansantaloustiedettä, markkinointia, espanjan kieltä ja kotimaista kirjallisuutta opiskellut Rämö kertoo.

Satu Rämö seisoo islantilaisen kylpylän vesialtaiden edessä.
Satu Rämö kertoo, että kaupallisen ajattelun omaksumisesta on ollut hänelle aivan valtavasti hyötyä. Ilman sitä hän ei voisi elää omannäköistä elämää dekkarikirjailijana ja viestintäalan yrittäjänä. Kuva: Satu Rämö

”Opin tosi nopeasti ymmärtämään, miten päätöksiä tehdään ja miten niihin voi vaikuttaa. Ja miten ihmiset saa haluamaan hyviä asioita sen sijaan, että he haluaisivat haitallisia juttuja, kuten kertakulutusta. Minusta markkinoinnin ja mainonnan opiskelu onkin yksi vastuullisimpia valintoja, joita opiskeluaikana voi tehdä.”

Jokaisen työn kohdalla Rämö varmistaa, että katteet ovat kunnossa ja työstä jää riittävästi käteen. Yrittäjänä hän haluaa pysyä ajan tasalla ja varmistaa, että tarjoaa sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka käyvät kaupaksi. Myös kirjailijana hän laskee vaihtoehtoiskustannuksen kirjoittamiseen käyttämälleen ajalle. Tässä kaikessa on ollut apuna kauppatieteiden maisterin tutkinto.

”Kaupallisen ajattelun omaksumisesta on ollut minulle aivan valtavasti hyötyä, enkä ilman sitä olisi tässä elämässä omannäköistäni elämää”, Rämö kertoo.

Kauppiksesta välineitä yrittäjyyteen

Satu Rämön opiskeluaikana 2000-luvun alkupuolella Kauppakorkeakoulussa ei vielä juurikaan puhuttu yrittäjyydestä, eikä startup-kulttuurikaan ollut vielä voimissaan. Rämö harmittelee, ettei päässyt kokemaan yrittäjyyskulttuurin nousua, mutta iloitsee siitä, että se kuitenkin otti vahvasti tuulta alleen.

Ja vaikkei kauppatieteiden maisterin tutkinto opettanutkaan suoraan yrittäjäksi, se opetti miettimään erilaisia skenaarioita ja sitä, minkälaisia asioita pitää ottaa huomioon ennen kuin esimerkiksi pistää nimeään sopimuspapereihin.

”Kirjailijaksi ryhtyessäni tajusin bisnesihmisenä, että tarvitsen kirjallisuusalan sopimusjuridiikkaa tuntevaa asiantuntija-apua, koska sopimukseni piti olla kunnossa kaikkia tilanteita varten. Olisihan saattanut olla, etteivät kirjani myisi, mutta oli myös mahdollista, että asiat alkaisivat mennä hyvin ja kirjoista tulisi suosittuja. Halusin, etten omilla hätiköidyillä toimillani vaaranna omaa ansaintaani.”

Tulevaa opiskelupaikkaa pohtiville Satu Rämö suosittelee lämpimästi opintoja Kauppakorkeakoulussa. Hänen mukaansa Kauppis on erinomainen valinta, jos haluaa vaikuttaa asioihin ja tehdä jotain uutta, jota ei ehkä ole vielä olemassakaan.

”Kun itse valmistuin, sosiaalista mediaa ja Instagramia ei vielä ollut, mutta nyt suuri osa liikevaihtoani tulee sieltä. Kauppiksesta sain välineitä, joiden avulla pystyn hyödyntämään tällaistakin uutta kanavaa”, hän sanoo.

”Sain myös hyviä ystäviä ja laajoja verkostoja, jotka ovat tukeneet minua urallani. Ja kun tein KY:llä vuoden verran viestintää ja editoin Kylteri-lehteä, olin valmistuessani myös melkein valmis toimittaja.”

Kuvassa Markus Puhakka seisoo puutarhamyymälässä, ja ympärillä näkyy viherkasveja.

Monenlaisia urapolkuja: Markus Puhakka kehittää puutarha-alan perheyrityksen liiketoimintaa ja nauttii, kun saa keväällä tarttua lapion varteen

Eräoppaan ammattiakin harkinnut Puhakka opiskeli Kauppakorkeakoulussa markkinointia ja kansainvälisen liiketoiminnan johtamista. Nyt hän yhdistää liiketoimintaosaamistaan puutarhurin töihin suomalaisessa puutarha-alan perheyrityksessä.

Uutiset
Kuvassa saara Hietanen seisoo Kauppakorkeakoulun aulassa portaiden edessä.

Monenlaisia urapolkuja: veroasiantuntija Saara Hietanen saa rakentaa parempaa maailmaa

Eläinrakas Hietanen kiinnostui jo yläasteella järjestöjen toiminnasta, mutta urapolku järjestömaailmaan ja vaikuttamistyön pariin kulki kansainvälisen tilintarkastusyrityksen kautta. Eläinten oikeuksien sijaan Hietanen päätyi edistämään vero-oikeudenmukaisuutta.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Jar full of coins representing Unite! Seed Fund.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Hae Unite!-yliopistoallianssin siemenrahaa opetusyhteistyön edistämiseksi

Siemenrahalla edistetään vaihto-opintokokonaisuuksien luomista Unite-yliopistojen välillä. Allianssiin kuuluu Aallon lisäksi kahdeksan muuta eurooppalaista yliopistoa.
Aalto-yliopisto Junior teknologiatyöpaja
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Automaatiosäätiöltä lahjoitus Aalto-yliopisto Juniorille

Automaatiosäätiö lahjoittaa 20 000 euroa Aalto-yliopisto Juniorille. Lahjoitus kohdennetaan virtuaalilasien ja robotiikan hankintaan.
Nainen mustassa asussa nojaa vaaleaa seinää vasten
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Professori Maarit Salolainen: ”Tekstiilialan kestävyysongelmiin voidaan vastata monialaisen yhteistyön avulla”

Tekstiilisuunnittelun professori haluaa tiivistää yhteistyötä niin eri alojen tutkimuksen kuin yliopiston ja alan teollisuuden sekä jälleenmyyjien välillä, jotta muutos parempaan tapahtuu.
Vili Lehdonvirta, kuva:Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet Julkaistu:

Lepääkö valtionhallinto kellarista löytyvien palvelimien vai Amazonin päällä? Vili Lehdonvirta tarkastelee kehitystä ajan ja pilvien yli

Tietotekniikan laitoksen professori Vili Lehdonvirta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Sen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta. Tutkimuksessaan Lehdonvirta kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan piirtää kartalle pilvi-imperiumien laajuus ja sijainti.