Mitä taiteen tohtori tekee Sähkötekniikan korkeakoulussa?
Taiteen tohtori Salu Ylirisku opettaa tuleville insinööreille muotoiluprosessia ja siihen liittyviä taitoja Sähkötekniikan korkeakoulussa. Muotoilun opetuksen tuominen tekniikan kouluun on herättänyt uteliaita kysymyksiä. Tyypillinen väärinymmärrys, jonka Ylirisku saa usein oikaistavakseen, on muotoilun sekoittaminen taiteeseen:
”Taide on laajempi käsite kuin muotoilu eikä sillä ole velvoitetta hyödyllisyyteen. Muotoilijat sen sijaan toimivat hyvinkin systemaattisesti tavoitteenaan sellaisten tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden suunnittelu, jotka sopivat siihen kontekstiin, jossa ihmiset toimivat, ja tuottavat sitä hyvää, johon ne on tarkoitettu.”
Sähkötekniikan korkeakoulussa on perinteisesti opetettu asiantuntijataitoja, kuten säätötekniikkaa, simulointia sekä teknisten järjestelmien ja laitteiden suunnittelua. Kursseilla painottuvat matemaattinen ajattelu sekä fyysisten ilmiöiden luonnontieteellinen hallinta. Suunnitteluongelmat puolestaan ratkotaan pilkkomalla isommat ongelmat helpommin ratkaistaviin osiin, jotka sitten yhdistellään toisiinsa.
Muotoiluun sen sijaan liittyy muutakin kuin fyysisen materiaalin muovaaminen tarkoituksenmukaiseksi.
”Se on sosiaalinen prosessi. Muotoiltavat ratkaisut toimivat ensisijaisesti merkitysten ja kokemusten tasolla, mikä on otettava huomioon myös materiaalisessa toteutuksessa. Tästä syystä muotoilijoille opetetaan erilaisten materiaalien ja niiden työstöprosessien lisäksi havainnoinnin, tulkitsemisen ja perustelun taitoja. Näistä taidoista on merkittävää hyötyä myös tekniikan osaajille.”
Suunnitteluprosessissa huomioitava sekä tekninen että inhimillinen puoli
Usein muotoilua ja suunnittelua yhdisteltäessä on rakennettava siltoja erilaisten näkökulmien välille. Esimerkiksi uutta teollisen internetin laitetta suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon useita käyttökokemukseen vaikuttavia tekijöitä: käyttäjän toiminta ja käyttötilanne sekä toisaalta se, kuinka luotettavasti ja tehokkaasti laite toimii – loppuuko virta parin tunnin käytön jälkeen vai kestääkö laite lataamatta vuosikymmeniä.
”Asiantuntijaprojektissa saatetaan käyttää puolikin vuotta teknisesti erinomaisen, mutta täysin turhan järjestelmän huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen, koska käyttäjien tarpeita ei ole riittävästi huomioitu suunnittelussa. Toisaalta muotoiluprojekteissa voidaan pyöritellä ideoita kuukausikaupalla ilman, että mitään toimivaa teknistä ratkaisua syntyy.”
Yliriskun tavoitteena onkin parantaa tulevien insinöörien valmiuksia toimia vuorovaikutuksessa muotoilijoiden kanssa. Näin projektien resursseja voitaisiin kohdentaa yhä tehokkaammin.
Myös opiskelijat näkevät muotoilun hyödyt suunnittelutyössä.
”Muotoilun opetuksen vastaanotto on ollut todella positiivinen. Innostuneet opiskelijat saavat minutkin innostumaan!”
Lue lisää uutisia
”Tekoälyn pitäisi työskennellä kanssasi, ei puolestasi.” Uusia näkökulmia tekoälyyn Aalto-yliopiston kesäkoulussa
Entä jos avain tekoälyn ymmärtämiseen ei olekaan vain sen käytön opettelussa, vaan siinä, miten osaamme työskennellä sen rinnalla? Abigail Ilanque Romerolle Aalto-yliopiston kesäkoulu tarjosi uusia näkökulmia tekoälyyn, käytännön kokemusta sekä mahdollisuuden oppia eri taustoista tulevilta ihmisiltä.
”Datavetoisessa maailmassa on vaikea keksiä toimialaa, jossa ei tarvita datatieteen osaajia”
Kiia Koskinen ja Ignacio Wasowicz-Peinado kertovat, millaista on opiskella englanninkielisen Data Science -pääaineen tiiviissä yhteisössä.
Terveys x teknologia: Sähköä korvaan – uusi mittari kertomaan kehon tilasta
Joukko Aallon tutkijoita on perehtynyt sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen sähköstimulaatioon. He kehittävät menetelmästä helppokäyttöistä mittaria, joka kertoisi huippu-urheilijan suorituskyvystä tai jopa kolmiolääkkeen yksilöllisistä vaikutuksista.