Uutiset

Mitä taiteen tohtori tekee Sähkötekniikan korkeakoulussa?

Kun Salu Ylirisku aloitti muotoilun opettajan työt Sähkötekniikan korkeakoulussa, hän joutui toistuvasti vastaamaan samaan kysymykseen. Vastauksen antaminen on helpompaa nyt, kun takana on reilut puolitoista vuotta opetuksen kehitystyötä.
Aalto University / Salu Ylirisku / photo: Linda Koskinen

Taiteen tohtori Salu Ylirisku opettaa tuleville insinööreille muotoiluprosessia ja siihen liittyviä taitoja Sähkötekniikan korkeakoulussa. Muotoilun opetuksen tuominen tekniikan kouluun on herättänyt uteliaita kysymyksiä. Tyypillinen väärinymmärrys, jonka Ylirisku saa usein oikaistavakseen, on muotoilun sekoittaminen taiteeseen:

”Taide on laajempi käsite kuin muotoilu eikä sillä ole velvoitetta hyödyllisyyteen. Muotoilijat sen sijaan toimivat hyvinkin systemaattisesti tavoitteenaan sellaisten tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden suunnittelu, jotka sopivat siihen kontekstiin, jossa ihmiset toimivat, ja tuottavat sitä hyvää, johon ne on tarkoitettu.”

Sähkötekniikan korkeakoulussa on perinteisesti opetettu asiantuntijataitoja, kuten säätötekniikkaa, simulointia sekä teknisten järjestelmien ja laitteiden suunnittelua. Kursseilla painottuvat matemaattinen ajattelu sekä fyysisten ilmiöiden luonnontieteellinen hallinta. Suunnitteluongelmat puolestaan ratkotaan pilkkomalla isommat ongelmat helpommin ratkaistaviin osiin, jotka sitten yhdistellään toisiinsa.

Muotoiluun sen sijaan liittyy muutakin kuin fyysisen materiaalin muovaaminen tarkoituksenmukaiseksi.

”Se on sosiaalinen prosessi. Muotoiltavat ratkaisut toimivat ensisijaisesti merkitysten ja kokemusten tasolla, mikä on otettava huomioon myös materiaalisessa toteutuksessa. Tästä syystä muotoilijoille opetetaan erilaisten materiaalien ja niiden työstöprosessien lisäksi havainnoinnin, tulkitsemisen ja perustelun taitoja. Näistä taidoista on merkittävää hyötyä myös tekniikan osaajille.”

Suunnitteluprosessissa huomioitava sekä tekninen että inhimillinen puoli

Usein muotoilua ja suunnittelua yhdisteltäessä on rakennettava siltoja erilaisten näkökulmien välille. Esimerkiksi uutta teollisen internetin laitetta suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon useita käyttökokemukseen vaikuttavia tekijöitä: käyttäjän toiminta ja käyttötilanne sekä toisaalta se, kuinka luotettavasti ja tehokkaasti laite toimii – loppuuko virta parin tunnin käytön jälkeen vai kestääkö laite lataamatta vuosikymmeniä.

”Asiantuntijaprojektissa saatetaan käyttää puolikin vuotta teknisesti erinomaisen, mutta täysin turhan järjestelmän huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen, koska käyttäjien tarpeita ei ole riittävästi huomioitu suunnittelussa. Toisaalta muotoiluprojekteissa voidaan pyöritellä ideoita kuukausikaupalla ilman, että mitään toimivaa teknistä ratkaisua syntyy.”

Yliriskun tavoitteena onkin parantaa tulevien insinöörien valmiuksia toimia vuorovaikutuksessa muotoilijoiden kanssa. Näin projektien resursseja voitaisiin kohdentaa yhä tehokkaammin.

Myös opiskelijat näkevät muotoilun hyödyt suunnittelutyössä.

”Muotoilun opetuksen vastaanotto on ollut todella positiivinen. Innostuneet opiskelijat saavat minutkin innostumaan!”

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Charlotte Henriksson, Kauppiksen opiskelija
Opinnot Julkaistu:

Alppihiihdossa tarvitaan lihasvoimaa, nopeutta, kestävyyttä ja henkistä kanttia

Alppihiihtäjä Charlotte Henriksson opiskelee ensimmäistä vuottaan Kauppakorkeakoulussa.
Digital Education Council
Yhteistyö Julkaistu:

Kauppakorkeakoulu Digital Education Councilin jäseneksi

Allianssilla on yhteinen visio kestävän kehityksen edistämiseksi korkeakoulutuksessa.
From left to right: Lasse Kukkonen, Ida Parkkinen, Luisa Cardoso and Elias Keski-Nisula
Opinnot Julkaistu:

Tutustu Uniten opiskelijaedustajiin Eliakseen, Idaan, Lasseen ja Luísaan

Unite!-yliopistoallianssilla on oma opiskelijayhdistyksensä, SURE!
Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.