Uutiset

Mikä ihmeen oppimisen kriisi, kun lapset kuitenkin käyvät koulua?

Unescon arvioiden mukaan noin puolilla kehittyvien maiden koululaisista ei ole edes perustaitoja, vaikka he ovat käyneet koulua vuosikausia.
Kuvassa vihreällä taustalla kuva vaaleasta naisesta ja tapahtuman otsikko
Työelämäprofessori Ritva Reinikka on yksi Suomen tunnetuimmista kehitystaloustieteilijöistä.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa, erityisesti taloustieteessä, tutkitaan ja opetetaan myös koulutuskysymyksiä sekä kansallisella tasolla että globaalisti. Koulutuksella on toki arvo ihan sellaisenaan, mutta myös välillisesti paremman tuottavuuden ja korkeampien tulojen myötä. Inhimillinen pääoma on kasvuteorian peruspilari, samoin innovaatiot.

Työelämäprofessori Ritva Reinikka on tutkinut koulutusta kehitysmaissa jo vuosikymmeniä, erityisesti entisessä työpaikassaan Maailmanpankissa, ja nyt myös Aalto-yliopistossa. Hän on myös tehnyt pitkään käytännön operatiivista työtä kehitysmaiden koulutusjärjestelmien rahoittamiseksi ja parantamiseksi.

”Jo 25 vuotta sitten selvitimme tutkimuksen avulla sitä, menevätkö valtionavustukset perille peruskouluille Ugandassa. Ja etsimme syitä sille, mikseivät aina menneet, ja mitä asialle voi tehdä. Sittemmin samanlaisia tutkimuksia on tehty eri puolilla maailmaa ja niitä tehdään edelleenkin. Viime aikoina olemme keskittyneet opettajiin ja heidän osaamiseensa sekä sisällössä että pedagogiikassa”, Ritva Reinikka kertoo.

Koulunkäynti on lisääntynyt valtavasti parina viime vuosikymmenenä. Lähes kaikki maailman lapset aloittavat tänä päivänä koulunkäynnin. Se on ihmiskunnalta huikea voimainponnistus ja saavutus, joka on tapahtunut elinaikanamme. Kun pohdimme oppimisen kriisiä, tämä saavutus on tärkeä pitää mielessä. Toisaalta meidän tulee kuitenkin tunnistaa se tosiasia, että koulunkäynti ei aina tarkoita oppimista.

***

Lämpimästi tervetuloa kuulemaan lisää Ritva Reinikan ja hänen vieraidensa Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen ja EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen näkemyksiä illan aiheesta torstaina 4. maaliskuuta 2021 klo 17.00–18.00.

Better Business – Better Society -webinaarin kieli on suomi, ja YouTube-linkki siihen löytyy em. tapahtumasivulta. Webinaari on kaikille avoin ja maksuton.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alex ja Lucie Lampen
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.
Nainen läpinäkyvässä kuplatuolissa kirkkaan Made in Aalto University -kyltin vieressä hämärässä tilassa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuusi Aallon alaa ylsi maailman sadan parhaan joukkoon ShanghaiRankingin vertailussa

Vertailussa tarkastellaan muun muuassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, huippututkimusta sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Hymyilevä tummahiuksinen nainen silmälaseissa tummissa vaatteissa, sisätilassa, tausta epätarkka.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista

Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn.
Paluumuuttajat 1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Paluumuuttajat”: Miksi Amplit ja Jatke palasivat Building 2030:n ytimeen

Kaksi Building 2030 -konsortion pitkäaikaista jäsentä palasi entistä vahvemmin yhteiseen kehitystyöhön. Kysyimme Jatkeen kehitysjohtajalta Sakari Aaltoselta ja Amplitin hallituksen puheenjohtajalta Jan Hellmanilta, miksi paluu tapahtuu juuri nyt ja mitä he odottavat yhteistyöltä.