Akustiikan laboratorio
Akustiikan laboratorio on Aalto-yliopiston monitieteinen tutkimuskeskus, joka keskittyy äänenkäsittelyyn ja tilaääneen.
Luulitko, että tuuleen huutaminen on vaikeaa? Aalto-yliopiston tutkijat todistivat, että kyse onkin jostain ihan muusta
Sanonta ”kuin tuuleen huutaisi” ilmaisee tilannetta, jossa ihminen kokee, ettei vastapuoli ymmärrä, mitä hänelle yritetään sanoa. Aalto-yliopiston tutkijat ovat nyt selvittäneet, että ongelma ei piilekään tuuleen huutamisessa, vaan vika löytyy kuulostamme.
Oletko huomannut, että vastatuuleen huutaminen tuntuu vaikealta? Ilmiölle on jopa oma sanontansa, ”kuin tuuleen huutaisi”, jota käytetään kuvaamaan tuloksetonta viestintätilannetta ihmisten kesken. Aalto-yliopiston akustiikan professori Ville Pulkki on jo vuosia pohtinut, miksi vastatuuleen huutaminen tuntuu ihmisistä hankalalta, sillä ilmiölle ei ole löytynyt tieteellistä perustetta.
Tilanne on oikeastaan päinvastainen: akustiikan tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että äänilähde säteilee enemmän vastatuuleen kuin myötätuuleen. Moni on havainnut ilmiön itsekin, sillä esimerkiksi hälytysajoneuvon ääni kuulostaa voimakkaalta sen lähestyessä, ja muuttuu hiljaisemmaksi heti ohittamisen jälkeen. Tämä liittyy Doppler-ilmiöön, jossa myös äänen taajuus muuttuu liikkeessä.
Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että yli 100 metrin etäisyyksillä ääniaallot taipuvat vastatuulessa ylöspäin, mikä vaimentaa ääntä vastatuulen suunnassa. Taipumista ei kuitenkaan tapahdu merkittävästi lyhyemmillä etäisyyksillä.
Aiemmissa tutkimuksissaan Pulkki on yrittänyt löytää vastausta tuulen vaikutuksesta äänilähteen säteilykuvioon, mutta tulosten perusteella sillä ei pitäisi olla vaikutusta vastatuuleen huutamiseen. Hän ehdottikin Aalto-yliopiston maisteriopiskelija Rapolas Daugintisille, että tämä tutkisi mittauksin ja simuloinnein, löytyisikö vastaus ihmisen kuulosta. Timo Lähivaara Itä-Suomen yliopistosta auttoi ääni- ja virtauskenttien simuloinneissa.
Hiljattain julkaistun tutkimuksen lopputulos on yllättävä, mutta yksinkertainen: vastatuuleen huutaessa ihminen kuulee itsensä huonommin.
”Kun ihminen huutaa vastatuuleen, korvat ovat suuhun nähden myötätuulen suunnassa, jolloin ääni kulkeutuu niihin huonommin”, Pulkki kertoo.
Tuuleen ei siis kannata huutaa ihan mitä tahansa, sillä muut voivat kuulla huutajan hyvin, vaikka hän ei itseään kuulisikaan. Tiedosta saattaa olla hyötyä myös muille äänen kanssa työskenteleville, kuten muusikoille.
”Muusikkoystäväni kertoi, että mennessään purjeveneeseen keikalle hän menee aina istumaan selkä tuulta vasten, jottei ääni väsy. Kyseessä on tämä sama ilmiö: koska ystäväni on kuullut itsensä huonommin vastatuulessa, hän on tietämättään laulanut kovempaa kuin yleensä”, Pulkki kertoo.
Tutkimusartikkeli julkaistiin äskettäin Nature-julkaisun Scientific Reports -alalehdessä ja sen voi lukea tästä.
Lisätietoja
Professori Ville Pulkki
[email protected]
050 520 8392
Lue lisää
Äänen suunnan katoaminen voi olla epämukavaa ja jopa vaarallista – tutkijat keksivät, miten ongelma korjataan kuulolaitteissa, pelastajien kuulokkeissa ja VR-sovelluksissa
Uusi signaalinkäsittelyn malli mahdollistaa sekä tarkan tilaäänen toiston että äänen säätämisen esimerkiksi kuulovammaisten tarpeisiin.
Ihminenkin voi saada superkuulon – uudella audiotekniikalla voi seurata jopa lepakoiden lentoa
Ultraääni tallennetaan pienen pallon pinnalla olevilla mikrofoneilla ja toistetaan signaalinkäsittelyn jälkeen kuulokkeilla. Teknologiasta voi olla hyötyä esimerkiksi putkivuotojen paikantamisessa.
Kesätyö Akustiikan laboratoriossa tarjoaa vapauden tutkia ja kokeilla
Mitä jos voisit kuunnella vain yhtä ääntä meluisassa tilassa? Miten ääni muuttuu, kun huutaa tuuleen? Michael McCrea ja Rapolas Daugintis, akustiikan laboratorion kesätyöntekijät, etsivät vastauksia näihin kysymyksiin.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Kurkistus funktionaalisten polysakkaridijohdannaisten elektrospinning-tutkimukseen
Meillä oli kunnia isännöidä vierailevaa puhujaa, tutkija Issei Otsukaa Grenoble Alpesin yliopistosta "Kahvia ja tiedettä" -tapahtumassamme. Otsuka vierailee Suomessa Researcher Short Mobility -ohjelmassa, jonka tarkoituksena on edistää Ranskan ja Suomen välisiä tieteellisiä kumppanuuksia.
Health Technology Engineering -ohjelma antaa valmiudet kehittää innovatiivisia teknisiä ratkaisuja terveyteen liittyviin ongelmiin
Uudessa maisteriohjelmassa yhdistyvät tekninen osaaminen ja käytännön ymmärrys terveyteen liittyvissä kysymyksissä.
Tutustu meihin: Apulaisprofessori Ville Miikkulainen
Ville Miikkulainen siirtyy professoriksi Aalto-yliopiston yliopistonlehtorin tehtävästä.