Uutiset

Liika markkinoinnin mittaaminen voi johtaa informaatioähkyyn

Yritysten tulisi keskittyä liiketoiminnan kannalta keskeisiin mittareihin, tutkijat kehottavat.

Markkinoinnin ohjaamista tulisi tarkastella monipuolisesti, ei ainoastaan mittaamisen näkökulmasta. Mittarit tulisi sovittaa huolellisesti yrityksen omiin tarpeisiin, sillä liika mittaaminen voi johtaa ”mittarimaniaan”.

Tämä selvisi tutkimuksesta, jossa Aalto-yliopiston nykyisistä ja Aalto-taustaisista tutkijoista koostuva tiimi analysoi suomalaisten yritysten markkinoinnin tuloksellisuuden mittaamisen käytäntöjä. Laajaan kyselyaineistoon perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin menestyvät yritykset mittaavat markkinoinnin tuloksellisuutta.

‒ Tutkimus osoittaa, että markkinoinnin tuloksellisuuden mittarit tulisi sovittaa huolellisesti yrityksen yksilöllisiin tarpeisiin, toteaa Johanna Frösén, Pietarin valtiollisen yliopiston apulaisprofessori.

‒ Moni markkinointi-investointi näkyy myynnissä ja kannattavuudessa vasta pitkällä aikavälillä. Tutkimuksemme mukaan yritysten tulisi hyödyntää ei-taloudellisia mittareita, jotka pitkällä aikavälillä linkittyvät myös tulokseen, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Jukka Luoma.

Tutkijat havaitsivat, että hyvin menestyvät suuret yritykset mittaavat laajalti markkinoinnin tuloksellisuuden eri ulottuvuuksia, esimerkiksi asiakkaiden tyytyväisyyttä ja bränditietoisuutta, yrityksen asemaa kilpailijoihin nähden sekä taloudellista suoriutumista. Näille yrityksille on olennaista, että heidän päätöksentekoaan ei ohjaa vain taloudellinen tulos.

Toisaalta tutkimus osoitti, että hyvin menestyvät pienet yritykset keskittyvät monesti tiettyihin tuloksellisuuden osatekijöihin, esimerkiksi asiakkaan asenteisiin. Pienissä yrityksissä mittaamisen koordinointi on yksinkertaisempaa, mutta samalla liika mittaaminen voi johtaa informaatioähkyyn.

Tutkimus julkaistiin vastikään markkinoinnin tutkimuksen huippujulkaisussa Journal of Marketingissa. Julkaisu on pitkän työn tulos ja suomalaisittain historiallinen.

‒ Tutkimus perustuu StratMark-kyselyaineistoon, jota on kerätty kahden vuoden välein kaikista yli viisi henkilöä työllistävistä suomalaisyrityksistä vuodesta 2008 lähtien. Artikkeli on ensimmäinen Journal of Marketingissa julkaistu paperi, jossa koko aineisto ja tutkimusryhmä on suomalainen, iloitsee Aalto-yliopiston ja Tukholman yliopiston kauppakorkeakoulun professori Henrikki Tikkanen.

Linkki artikkeliin

Tutkimuksen tekoon osallistuivat Johanna Frösen, Jukka Luoma, apulaisprofessori Matti Jaakkola (Aston Business School), Henrikki Tikkanen sekä markkinoinnin Grönroos-professori Jaakko Aspara (Hanken).

Lisätietoja

Jukka Luoma
Apulaisprofessori, markkinointi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 353 8412
jukka.luoma@aalto.fi

Henrikki Tikkanen
Professori, markkinointi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
henrikki.tikkanen@aalto.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Saija Simola
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laaja selvitys OmaKannasta kertoo: Potilastiedot voivat loukata – etenkin mielenterveyteen hoitoa saaneet herkkiä sanavalinnoille

Virheet, epäkunnioittava kieli ja tarpeettomaksi koettu tieto voivat loukata sähköisissä potilastiedoissa.
Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tohtoriopintojen uusi THOPS-työkalu julkaistaan 18.5.

Tohtoriopiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen ja käsittelyyn uusi työkalu tohtoriopiskelijoille ja vastuuprofessoreille
Kauppakorkeakoulun promootiokulkue 2022
Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun juhlava promootio näkyy Töölön katukuvassa toukokuussa

Arvokas juhla järjestetään viiden vuoden välein. Yleisö voi seurata näyttävää promootiokulkuetta Töölössä perjantaina 22. toukokuuta iltapäivällä.
Abstrakti sininen laite, jossa hehkuva oranssi ritilä ja palkki kahden suorakulmion välissä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat mittasivat tseptojoulen, eli energiamäärän, jolla punasolu liikkuu nanometrin

Uusi tapa mitata äärimmäisen pieniä energiamääriä voi tehostaa esimerkiksi kvanttitietokoneita ja pimeän aineen metsästystä.