Uutiset

Laatua ja luotettavuutta kvanttitietokoneen kehittämiseen

Mikko Möttösen tavoitteena on osoittaa uudessa EU-hankkeessa, että kvanttipiirijäähdyttimiä voidaan valmistaa luotettavasti.
Kvanttipiirijäähdytin
Piisirussa on rinnakkain kaksi suprajohtavaa värähtelijää ja niihin kytketyt kvanttipiirijäähdyttimet. Kuva: Kuan Yen Tan.

Aalto-yliopiston professori Mikko Möttönen on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) kaikkiaan neljännen hankerahoituksen - tällä kertaa kvanttitietokoneiden tutkimusta varten. Kvanttitietokoneiden kaupallisen käytön edellytyksinä on kolme tärkeää osa-aluetta: kvantti-informaation prosessointi, sen lukeminen sekä häviöiden hallinta. Kvantti-informaatio tuhoutuu, jos järjestelmässä on energiahäviöitä. Toisaalta kvanttitietokoneet tarvitsevat häviöitä toimiakseen tehokkaasti.

Uudessa SCAR-hankkeessa (Scalable Fabrication Process for Quantum-Circuit Refrigerators) on tavoitteena kehittää kvanttiprosessoreiden osana olevien kvanttipiirijäähdyttimien luotettavuutta ja soveltamismahdollisuuksia. Tavoitteena on pystyä lopulta osoittamaan, että kvanttipiirijäähdyttimen avulla voidaan hallita häviöitä luotettavasti.

Kuva:Niki Strbian.
Kuva:Niki Strbian.

”Tulemme valmistamaan elektronipiirturilla 10 000 kvanttipiirijäähdytintä eli tunneliliitosta, joiden kokoluokka on noin sata nanometriä. Käymme systemaattisesti läpi, mikä vaikuttaa valmistusprosessin laatuun ja sen tasaisuuteen. Näitä tekijöitä voivat olla esimerkiksi uudet puhdistusmenetelmät ja liitoksessa käytetyt materiaalivaihtoehdot”, Mikko Möttönen sanoo.

Puhdistamisen yksi tavoite on, etteivät ei-toivotut atomit ja molekyylit pääse kulkeutumaan liitoksiin ja näin muuttamaan niiden ominaisuuksia ajan kuluessa.

”Puhdistusmenetelmissä on vaihtoehtoina esimerkiksi vetyfluorihappo, jolla voidaan puhdistaa hyvin tehokkaasti piin pintaa. Mutta se on melko äkäinen menetelmä, liitokset ja niiden valmistamisessa käytettävät maskit eli kuvioinnit piikiekon pinnalla eivät välttämättä kestä sitä.”

Materiaaleista alumiinia on käytetty liitoksessa suprajohteena eikä sitä ole tarpeen vaihtaa. Tavanomaisena metallina on käytetty esimerkiksi kuparia, ja sen tilalla voidaan kokeilla kultapalladiumseosta yhtenä vaihtoehtona.

Mikko Möttösellä on kahden miljoonan euron ERC Consolidator Grant -rahoitus vuosille 2017-2021. Uusi SCAR-hanke tukee samalla kotimaisen kvanttiekosysteemin rakentumista, johon Aallon lisäksi kuuluvat muiden muassa VTT ja useita kvanttiteknologian alan yrityksiä.

”Kvanttipiirijäähdytin keksittiin ryhmässäni muutama vuosi sitten, ja sitä kehitetään edelleen muissa tutkimushankkeissa. Tavoitteenamme on lopulta pystyä hallitsemaan häviöitä äärimmäisen tarkasti reaaliajassa”, kertoo Mikko Möttönen.

Tutkimus tehdään Kvanttilaskennan ja -laitteiden tutkimusryhmässä, joka on osa kvanttitutkimuksen kansallista huippuyksikköä Quantum Technology Finland (QTF). Tutkimusryhmä hyödyntää tutkimuksessaan kansallista OtaNano-tutkimusinfrastruktuuria.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two models wearing grey solar cell clothing.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kehittivät vaatteisiin näkymätöntä aurinkokennoteknologiaa, joka kestää konepesua

Tutkijat kehittivät tekstiileihin pesunkestävää aurinkokennoteknologiaa, joka voidaan myös piilottaa kankaan alle. Kennojen näkymättömyys suojaa niitä - ja tekee vaatteista houkuttelevampia, sanovat fysiikan ja muotoilun tutkijat. Lupaavia sovelluskohteita löytyy esimerkiksi työ- ja retkeilyvaatteista sekä valoon reagoivista verhoista.
A night sky with the northern lights visible behind the silhouettes of trees. / Yötaivas, jossa revontulet näkyvät puiden siluettien takana.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Revontuulten äänet voi kuulla, vaikka niistä ei taivaalla näy vilaustakaan

Äänitallenteet paljastavat, että geomagneettiseen aktiivisuuteen liittyy ääniä, vaikka aktiivisuus olisi liian heikkoa saadakseen aikaan näkyviä revontulia
Ensimmäinen kuva Linnunradan keskellä olevasta mustasta aukosta. Kuva: EHT Collaboration
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tähtitieteilijät paljastivat ensimmäisen kuvan galaksimme ytimessä olevasta mustasta aukosta

Aalto-yliopiston, Turun yliopiston sekä Suomen ESO-keskuksen tutkijat osallistuivat käänteentekevän kuvan ottamiseen.
Aalto_glass_challenge_2018_Jaea Chang_Glass_Lake_Photo_Anne_Kinnunen_KDQ0207.jpg
Mediatiedotteet Julkaistu:

Koneen Säätiöltä 800 000 euron lahjoitus Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun alalle

Lahjoituksellaan säätiö haluaa tukea erityisesti taiteen tutkimusta ja taiteellista tutkimusta. Taustalla on toive turvata oppialojen moninaisuutta ja tutkimuksen vapautta koulutusaloilla, jotka ovat kärsineet rahoitusleikkauksista ja koulutuspolitiikan priorisoinneista.