Uutiset

Laatua ja luotettavuutta kvanttitietokoneen kehittämiseen

Mikko Möttösen tavoitteena on osoittaa uudessa EU-hankkeessa, että kvanttipiirijäähdyttimiä voidaan valmistaa luotettavasti.
Kvanttipiirijäähdytin
Piisirussa on rinnakkain kaksi suprajohtavaa värähtelijää ja niihin kytketyt kvanttipiirijäähdyttimet. Kuva: Kuan Yen Tan.

Aalto-yliopiston professori Mikko Möttönen on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) kaikkiaan neljännen hankerahoituksen - tällä kertaa kvanttitietokoneiden tutkimusta varten. Kvanttitietokoneiden kaupallisen käytön edellytyksinä on kolme tärkeää osa-aluetta: kvantti-informaation prosessointi, sen lukeminen sekä häviöiden hallinta. Kvantti-informaatio tuhoutuu, jos järjestelmässä on energiahäviöitä. Toisaalta kvanttitietokoneet tarvitsevat häviöitä toimiakseen tehokkaasti.

Uudessa SCAR-hankkeessa (Scalable Fabrication Process for Quantum-Circuit Refrigerators) on tavoitteena kehittää kvanttiprosessoreiden osana olevien kvanttipiirijäähdyttimien luotettavuutta ja soveltamismahdollisuuksia. Tavoitteena on pystyä lopulta osoittamaan, että kvanttipiirijäähdyttimen avulla voidaan hallita häviöitä luotettavasti.

Kuva:Niki Strbian.
Kuva:Niki Strbian.

”Tulemme valmistamaan elektronipiirturilla 10 000 kvanttipiirijäähdytintä eli tunneliliitosta, joiden kokoluokka on noin sata nanometriä. Käymme systemaattisesti läpi, mikä vaikuttaa valmistusprosessin laatuun ja sen tasaisuuteen. Näitä tekijöitä voivat olla esimerkiksi uudet puhdistusmenetelmät ja liitoksessa käytetyt materiaalivaihtoehdot”, Mikko Möttönen sanoo.

Puhdistamisen yksi tavoite on, etteivät ei-toivotut atomit ja molekyylit pääse kulkeutumaan liitoksiin ja näin muuttamaan niiden ominaisuuksia ajan kuluessa.

”Puhdistusmenetelmissä on vaihtoehtoina esimerkiksi vetyfluorihappo, jolla voidaan puhdistaa hyvin tehokkaasti piin pintaa. Mutta se on melko äkäinen menetelmä, liitokset ja niiden valmistamisessa käytettävät maskit eli kuvioinnit piikiekon pinnalla eivät välttämättä kestä sitä.”

Materiaaleista alumiinia on käytetty liitoksessa suprajohteena eikä sitä ole tarpeen vaihtaa. Tavanomaisena metallina on käytetty esimerkiksi kuparia, ja sen tilalla voidaan kokeilla kultapalladiumseosta yhtenä vaihtoehtona.

Mikko Möttösellä on kahden miljoonan euron ERC Consolidator Grant -rahoitus vuosille 2017-2021. Uusi SCAR-hanke tukee samalla kotimaisen kvanttiekosysteemin rakentumista, johon Aallon lisäksi kuuluvat muiden muassa VTT ja useita kvanttiteknologian alan yrityksiä.

”Kvanttipiirijäähdytin keksittiin ryhmässäni muutama vuosi sitten, ja sitä kehitetään edelleen muissa tutkimushankkeissa. Tavoitteenamme on lopulta pystyä hallitsemaan häviöitä äärimmäisen tarkasti reaaliajassa”, kertoo Mikko Möttönen.

Tutkimus tehdään Kvanttilaskennan ja -laitteiden tutkimusryhmässä, joka on osa kvanttitutkimuksen kansallista huippuyksikköä Quantum Technology Finland (QTF). Tutkimusryhmä hyödyntää tutkimuksessaan kansallista OtaNano-tutkimusinfrastruktuuria.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.
Aikalava
Mediatiedotteet Julkaistu:

Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.