Kvanttihypen anatomia

Joulukuussa 2025 Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai arvioi BBC:n haastattelussa, että kvanttilaskenta on nyt samassa pisteessä kuin tekoäly viisi vuotta sitten. Mullistavia läpimurtoja voisi odottaa jo vuosikymmenen vaihteessa. 

Pichai ei ole ennustuksineen yksin, sanoo Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Christa Schauman, joka tutkii uusien teknologioiden siirtymistä marginaalista valtavirtaan. 

”Odotukset siitä, että kvanttilaskenta tuottaa oikeaa markkinahyötyä ja kilpailuetua, ovat selvästi kasvaneet”, hän kiteyttää. 

Omasta kvanttikoneesta ei silti kannata haaveilla. 

Googlen tiekartta luo alalle painetta 

Perinteisen tietokoneen bitti voi olla joko ykkönen tai nolla. Kvanttitietokoneessa laskentaa tekevät kubitit, joiden arvo voi olla samaan aikaan yksi ja nolla. Siksi kubiteilla voidaan teoriassa ratkaista hetkessä ongelmia, joihin supertietokoneiltakin kuluisi liikaa aikaa ja energiaa. 

”Kuluttajalle se voi näkyä vaikka parempina lääkkeinä, uusina materiaaleina ja tehokkaampana salauksena, mutta tekoälyn kaltaista kuluttajateknologiaa kvanttitietokoneista ei ole tulossa”, Schauman sanoo. 

Nykyisillä kvanttitietokoneilla markkinahyötyä ei vielä saavuteta. 

Pienikin häiriö muuttaa kubitin tilaa, mikä lisää kvanttilaskentaan kohinaa eli virheitä. Kvanttikilpajuoksussa keskityttiin pitkään kasvattamaan kubittien määrää ja etsimään kohinaisilla kvanttitietokoneilla rajatumpaa kvanttihyötyä.  

Vuonna 2024 Google kohahdutti esittelemällä Willowksi ristityn kvanttisirun, joka oli ratkaiseva edistysaskel virheenkorjauksessa. Willowssa 105 fyysistä, kohinaista kubittia yhdistettiin yhdeksi luotettavaksi, loogiseksi kubitiksi.   

”Siihen mennessä alalla oli jo vahvistunut käsitys siitä, että merkittävät liiketoimintahyödyt edellyttävät vikasietoisia kvanttitietokoneita. Willow muutti ennen kaikkea käsitystä siitä, kuinka lähellä tämä tulevaisuus voisi olla”, Schauman kertoo. 

Google julkaisi jo vuosikymmenen alussa tiekartan, jonka mukaan vikasietoiset kvanttitietokoneet lyövät läpi vuosikymmenen loppuun mennessä. IBM ja moni muu seurasivat perässä.

”Kun iso, uskottava toimija asettaa aikataulun, se luo koko alalle painetta ja vakiinnuttaa odotuksia. Harva startup rohkenee sanoa, että aikaa menee kymmenen vuotta enemmän – sillä olisi hyvin vaikea saada rahoitusta”, Christa Schauman toteaa. 

Mullistuksiin tarvitaan hypeä 

Arkikielessä hype-sanalla on usein kielteinen kaiku. 

Moni teknologinen mullistus jäisi kuitenkin lähtökuoppiin ilman hypeä. Erityisesti uudet syväteknologian alat hyötyvät siitä houkutellakseen riittävästi osaajia, pääomaa, asiakkaita ja kumppaneita, Schauman korostaa. 

”Organisaatiotutkimuksessa hype ymmärretään kollektiivisena visiona, jonka ympärille innostus ja odotukset kasvavat. Usein hype alkaa teknologisesta läpimurrosta, josta yritykset tekevät tulkintansa ja lupauksia seuraavista askelista. Sitten mediat, sijoittajat ja poliittiset toimijat alkavat vahvistaa odotuksia ja innostaa toisiaan.” 

Hypeen liittyy myös vaaroja. Tyhjien puheiden lisäksi myös vaikeneminen voi saada odotukset karkaamaan käsistä. 

”Jos uuden teknologian rajoituksia ja epävarmuutta ei mainita, kuulijoille muodostuu liian optimistinen käsitys teknologian kypsyydestä ja mahdollisuuksista. Kun todellisuus sitten kirkastuu, hype voi romahtaa ja pääoma ja osaajat siirtyä muualle”, Christa Schauman selittää.

Usein teknologian kehitykseen mahtuu useampia, eri syiden synnyttämiä hypeaaltoja – ja aallonpohjia. Esimerkiksi vuosina 2022–2023 rahoitusympäristön heikkeneminen romahdutti julkisten kvanttiyhtiöiden arvon, vaikkei teknologian kehitys ottanut takapakkia. Tammikuussa 2025 isot kvanttiyritykset sukelsivat pörssissä noin 40 prosenttia sen jälkeen, kun Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang totesi kvanttitietokoneiden hyödyn olevan vielä yli 15 vuoden päässä. 

Schauman on seurannut kvanttimarkkinan kehitystä tiiviisti neljän vuoden ajan. Aaltojen keskelläkin suunta on selvä. 

”Kvantista on tullut valtavirtaa, sijoittajapohja laajentunut ja pääoma keskittynyt. Samalla siitä on tullut Euroopalle strateginen teknologia, jossa meidän on pakko onnistua.” 

Eurooppa tähtää riippumattomuuteen kriittisissä teknologioissa 

Kesäkuussa 2026 digiasioista vastaava EU-komissaari Henna Virkkunen esitteli teknologisen suvereniteetin paketin, joka tähtää EU:n riippumattomuuden kasvattamiseen kriittisissä teknologioissa.  

Skaalaamisessa Suomella ja koko EU:lla riittää silti petrattavaa. 

Kvanttilihaksia pitää harjoittaa ajoissa 

Noin kolmannes maailman kvanttialan yrityksistä sijaitsee EU:ssa, mutta ne ovat keskimäärin nuorempia ja pienempiä kuin Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Lisäksi Eurooppa houkuttelee vain viisi prosenttia maailman yksityisestä kvanttirahoituksesta. Se voi saada lupaavat yritykset karkaamaan muualle. 

Toiseksi haasteeksi Schauman nostaa sirpaloitumisen. Kvantti-infran rakentaminen ja kvanttitietokoneiden kehittäminen vaativat valtavia pääomia. Alan yritykset ovat keränneet rahoitusta satoja miljoonia, osa jopa yli miljardin, ja silti vikasietoiseen kvanttitietokoneeseen on vielä pitkä matka. Jos iso kakku pilkotaan liian pieniin osiin, kaikki häviävät.  

”Jokaisella jäsenmaalla ei kannata olla omaa sirutuotantolaitosta tai kvanttitietokonetehdasta, vaan meidän pitää sijoittaa ne strategisesti ja luoda aidot eurooppalaiset yhteismarkkinat”, hän tiivistää. 

Kvanttilaskenta voi lyödä läpi viiden tai vasta kymmenen vuoden kuluttua. Läpilyöntiä ei silti voi vain jäädä odottamaan, Christa Schauman sanoo. 

”Yritysten ja muiden toimijoiden pitää harjoittaa kvanttilihaksiaan etukäteen, ja kasvattaa ymmärrystään ja osaamistaan. Kaikkien ei tarvitse vielä palkata kvanttiosaajia tai investoida teknologiaan, mutta ymmärrystä kannattaa kasvattaa jo nyt. Kun teknologia aikanaan lyö läpi, osaajista ja laskentakapasiteetista voi nopeasti tulla nopeasti pulaa. Siksi moni haluaa varmistaa, ettei jää kehityksestä jälkeen.”