Uutiset

Kuvataiteilija, joka kehittää tieteellisen ajattelun työkaluja

Aalto-yliopiston viides residenssitaiteilija Matthew C. Wilson tutkii ajatusten moniulotteista luonnetta.
Aalto artist-in-residence Matthew Wilson
Matthew C. Wilson näkee, että tiede ja taide vaikuttavat samoissa tulevaisuuden ja ajattelun muutoksen prosesseissa. Kuva: Mikko Raskinen

"Tiede ja kulttuuri muokkaavat yhdessä tulevaisuuden visioita", sanoo residenssitaiteilija Matthew C. Wilson. Hän käyttää esimerkkinä elokuvaohjaaja Stanley Kubrickia, joka teki yhteistyötä tekoälypioneeri Marvin Minskyn kanssa kehittäessään pahamaineista älykästä HAL 9000 ‑tietokonehahmoa tieteiselokuvaansa 2001: Avaruusseikkailu.

”Nyt puhumme Sirille ja Alexalle, mutta tarvitsimme elokuvia valmistelemaan tietoisuuttamme niiden tuloa varten.”

Wilson arvostaa sitä, että taide on Aalto-yliopistossa tieteen ja muiden tutkimusmuotojen rinnalla, ja lisää: ”Jos saamme siirrettyä käyttämämme työkalut irti niiden omista tieteenaloista, voimme keksiä niille uutta käyttöä.”

Wilsonin mukaan taiteellinen tutkimus ja taiteen harjoittaminen ovat yhtä tärkeitä kuin tieteellinen tutkimus, mutta ne hyödyntävät eri menetelmiä.

”Jos käytössäsi on vain vasara, näet ympärilläsi pelkästään nauloja. Mutta jos sinulla on enemmän työkaluja, voit lähestyä ja ratkaista ongelmia monin tavoin. Nykyhetken monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan laaja työkalupakki.”

Wilson tutkii ”tulevaisuuden kuvastoa”, kollektiivisia kuvakokoelmia, ideoita ja ideologioita, jotka muuttavat maailmaa.

”Tulevaisuus kumpuaa aina historiasta. Elämme nyt maailmassa, joka oli aiemmin olemassa vain ajatuksina. Kun tulevaisuuden visioita toteutetaan, prosessilla on aina myös tahattomia seuraamuksia. Taide ja kulttuuri tarkastelevat noita seuraamuksia, sekä ennen kuin ne syntyvät, että niiden ilmestyttyä. Ne luovat siltaa historian ja tulevaisuuden välille. Tiede ja kulttuuri vaikuttavat samoissa kuvittelun ja ajattelun muutoksen prosesseissa.”

Käytämmekö mielikuvitustamme liian vähän?

Wilson yhtyy mielipiteeseen, että tieteessä tarvitaan menetelmiä ja rakenteita, mutta hän uskoo myös, että joskus tieteen rajat ja rajoitukset tulevat vastaan. Hän on tutkinut ei-analyyttisten tekniikoiden historiaa päästäkseen käsiksi näihin rajoihin.

”On olemassa pitkä lista tiedemiehiä ja innovaattoreita, joiden ahaa-elämykset ja heureka-hetket eivät ole syntyneet vain analyyttisten prosessien kautta: esimerkiksi Friedrich Kekulé kertoi saaneensa idean bentseenin rakenteesta nähtyään unta omaa häntäänsä purevasta käärmeestä ja Alfred Russel Wallace sai Darwinista riippumatta ajatuksen luonnonvalintaan perustuvasta evoluutiosta sairastaessaan malariaa.”

Wilson pohtii myös nykyisiä ja tulevia mahdollisuuksia hyödyntää mielentiloja, joissa huomion voi kohdentaa tähän asti tuntemattomiin esineisiin, kuviin ja prosesseihin.

”Yleensä ajattelemme oivallusten syntyvän taustalla pyörivistä mielen prosesseista, mutta itseasiassa aktiivinen mielen skenaarioiden simulointi- ja mallinnuskykyjen tuominen ajattelun etualalle voi olla olennaista monimutkaisten ilmiöiden ja vaikeasti tavoitettavien muotojen käsittämisen kannalta.”

Wilson kertoo esimerkin siitä, kuinka keksijä Thomas Edison ”visualisoi tulevaisuutta” pitelemällä käsissään teräspalloja, jotka putosivat, kun hän oli vajoamassa uneen. Näin hän heräsi juuri ennen varsinaista nukahtamista, jolloin hän sai kiinni unen ja valveen välisessä tilassa tulleista oivalluksista.

Kokeellisia prosesseja

Tietotekniikan ja kirjallisuuden opiskelijasta taiteilijaksi siirtyneellä Wilsonilla on pitkä kokemus taiteen ulkopuolisista diskursseista ja menetelmistä.

”Antropologia ja sen osallistuvan havainnoinnin menetelmä ovat aina kiinnostaneet minua. Ideana on, että voit osallistua johonkin yhtä aikaa useassa eri asemassa tai roolissa, eivätkä ne välttämättä kumoa toisiaan.”

Kun Wilson aloittaa yhteistyön eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa, hän haluaa ymmärtää heidän käyttämiensä menetelmien lisäksi myös sen, mikä heitä motivoi. Kysymykseen, mikä häntä itseään motivoi, kuuluu vastaus: ”Yleensä ajatellaan, että taiteen tulisi muokata elämäämme paremmaksi, tuoda siihen kauneutta ja nautintoa. Mutta harmonia löytyy usein vasta sitten, kun olemme ensin kokeneet epävarmuutta ja epämukavuutta – kun olemme joutuneet ponnistelemaan vallitsevien käsitysten uudelleen arvioimiseksi. Minun työni tarkoituksena on houkutella ihmisiä juuri tällaiseen prosessiin.”

 

Matthew C. Wilsonilla on Master of Fine Arts ‑tutkinto Columbian yliopistosta Yhdysvalloista. Kuvataiteilija tekee videoteoksia ja veistoksia, jotka tutkivat luonnon, historian, talouden ja havainnoinnin prosesseja. Aalto-yliopiston artist-in-residence ‑kautensa aikana hän kehittää taideprojektia yhdessä Kemian tekniikan ja Perustieteiden korkeakoulujen kanssa ja pitää luentoja. 

matthewcwilson.com

Artist-in-Residence ‑ohjelma tuottaa taideteoksia, jotka kumpuavat taiteen ja tieteen välisestä vuoropuhelusta. Residenssin aikana taiteilija kehittää omaa luovaa projektiaan ja sekä osallistuu Aalto-yhteisön toimintaan. Residenssivuoden tulokset esitellään yleisölle. Vuonna 2011 perustettuun ohjelmaan kutsuttuja taiteilijoita on ollut tähän mennessä viisi.

Teksti: Tiina Toivola

Kuva: Mikko Raskinen

Artist-in-Residence-ohjelma

Aallon AiR-ohjelmassa otetaan mallia parhaiden kansainvälisten yliopistojen käytännöistä. Ohjelma on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa.

Lue lisää
Ariel Bustamante conversation room
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Research project Machinaide: Conceptual ideal of feature-based digital twin framework.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto panostaa kansainväliseen yhteistyöhön digitaalisten kaksosten tutkimuksessa

MACHINAIDE–hankkeessa tutkitaan edellytyksiä useiden eri valmistajien laitteista tehtyjen digitaalisten kaksosten yhteistoimintaan sekä niistä saatavien tietojen tehokkaaseen yhdistämiseen.
Paperi, jossa tekstiä ja osa tekstistä merkitty korostuskynällä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arkady V. Krasheninnikov ja Zhipei Sun Aallosta maailman viitatuimpien tutkijoiden listalla

Listalla on mukana 6 200 tieteellisesti vaikuttavaa tutkijaa.
Punavankeja Tampereen Keskustorilla 6.4.1918.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sotasurmasampo 1914–1922 tuo yhteen tiedot Suomen sadan vuoden takaisten sotien uhreista – data on vapaasti hyödynnettävissä

Uusi verkko- ja datapalvelu yhdistää tiedot vuoden 1918 sisällissodan ja sen aikaisten vankileirien sekä ensimmäisen maailmansodan ja heimosotien uhreista.
Connecting Dots näyttely
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Onko tekoäly vihreää? Miten neuroverkon kanssa sävelletään?

Tervetuloa 27. marraskuuta avautuvaan näyttelyyn tutustumaan tekoälyn mahdollisuuksiin muun muassa kestävän kehityksen näkökulmasta.