Uutiset

Kuppilan cumlaude ja muita mukavia muistoja 50 vuoden varrelta

Vuosikurssi -72 kokoontui Kauppakorkeakoululla lukuvuoden avajaispäivänä.
Class 1972 of the School of Business.
Kauppakorkeakoulun vuosikurssin -72 riemuekonomeja.

Aalto-yliopistossa on perinne, että 50 vuotta sitten aloittaneet Aallon edeltäjäkorkeakoulujen entiset opiskelijat kutsutaan riemumaistereina seuraamaan Aallon avajaispäivän ohjelmaa. Niinpä tänä syksynä lukuvuoden avajaispäivänä 6. syyskuuta nämä upeat riemumaisterit ja riemuteekkarit saivat seurata Kauppakorkeakoululla virtuaalilähetystä Aalto Day One -tilaisuudesta ja nauttia kuohuviinitarjoilusta. 

Avajaisjuhlallisuuksien jälkeen otettiin ryhmäkuva Kauppakorkeakoulun pääportaissa. Mukana oli reilu 70 riemuekonomia. Tämän tärkeän ohjelmanumeron jälkeen riemuekonomit pääsivät tutustumaan Kauppakorkeakoulun tiloihin ulkoisten suhteiden päällikön Jonna Söderholmin, alumnisuhteista vastaavan Fiona Jokivuolteen sekä lahjoittajasuhteiden asiantuntijan Helena Salmisen opastamana. Kierroksen jälkeen halukkaat lähtivät tutustumaan Aalto Partyihin Alvar Aallon puistoon, jossa opiskelijakerhot ja yliopiston palvelut esittelivät toimintaansa. 

Varsinainen vuosikurssijuhla alkoi juhlapuheilla yhdistetyssä Jenny ja Antti Wihurin rahaston & Saastamoisen säätiön luentosalissa klo 17. Juhla jatkui ravintola Arvossa ja päättyi valomerkkiin klo 22.15. 

Maria Karesoja and Jaakko Ahtiluoto
KY:n hallituksen jäsen Maria Karesoja sekä vuosikurssin -72 alumni ja kurssijuhlan järjestäjä Jaakko Ahtiluoto.

Historialliset vuosikurssijuhlat

Kurssijuhlasta jäi erittäin positiiviset tunnelmat, kertoo vuosikurssin -72 aktiivi Jaakko Ahtiluoto. Hänen ajatuksistaan Aalto Day One -tilaisuudesta ja muisteloista vuosikymmenten varrelta saamme lukea seuraavassa. 

Minulla on ollut ilo saada järjestää vuosikurssimme juhlia viiden vuoden välein nyt jo viidettä kertaa. Mielestäni kurssijuhlan suurin anti on aina ollut se, että saa kasvotusten tavata vanhoja opiskelukavereita, kysellä kuulumisia, ihmetellä maailman menoa ja muistella menneitä. Tällä kertaa meitä oli 71 eli hieman vähemmän kuin viisi vuotta sitten. 10–15 kurssikaveria oli sellaisia, jotka olisivat halunneet tulla mukaan, mutta syystä tai toisesta joutuivat jättämään tapahtuman väliin. Pitkälti tämä sama porukka tulee aina innolla näihin juhliin. Kauppakorkeakoulun alumnisuhteiden asiantuntijan Fiona Jokivuolteen apu ja huolenpito näiden juhlien järjestämisessä oli suurenmoista. Siitä olen hänelle erittäin kiitollinen. 

Virtuaalista Aalto Day One -avajaisjuhlaa seurasimme suurella mielenkiinnolla. Ohjelma loi kuvan erittäin korkeatasoisesta ja ammattitaitoisesta toiminnasta, ja dekaani Timo Korkeamäeltä kuulimmekin hänen juhlapuheessaan faktaa siitä, miten korkealle Aalto-yliopisto on maailmalla rankattu. Vakuuttavaa. KY:n hallituksen jäsen, kauppatieteiden kandidaatti Maria Karesoja kertoi meille opiskelijoiden arjesta; sekä opinnoista että vapaa-ajan vietosta ja tämän päivän opiskelijaelämästä yleensä, mikä oli todella kiinnostavaa! Marian esitys sekä opiskelijahaalari saivat molemmat meiltä raikuvat aplodit. Kolmas juhlapuhujamme oli professori Vesa Puttonen, joka osasi mukaansa tempaavalla tavalla kansantajuisesti tulkita ajankohtaisia talouden ja rahoituksen muuttujia Suomessa ja maailmanmarkkinoilla. 

Aalto Day One -ohjelman myötä tämä kurssijuhlamme oli tavallista pidempi, mutta monipuolinen ohjelma piti mielenkiinnon yllä. Aalto Party puolestaan konkreettisella tavalla osoitti, kuinka aktiivisia myös nykyopiskelijat ovat. Ravintola Arvossa nauttimamme illallinen oli luonnollisesti sokeri pohjalla. Ruokaa kehuttiin eikä vilkas puheensorina pöydissä laantunut hetkeksikään. Juttua riitti valomerkkiin saakka. 

Mukavia muistoja omista opiskeluajoista 

Muistoista tärkeimpiä on ikimuistoisen mursupäivän jälkeen nk. kuppilan cumlaude, jonka kaveriporukassa suoritimme nimenomaan Runeberginkadun kuppilan pyöreässä pöydässä, jopa niin intensiivisesti, että sinne eivät ulkopaikkakuntalaiset uskaltautuneet istumaan. Tämä ei suinkaan ollut tarkoituksemme. Vuosikymmeniä myöhemmin kuitenkin kuulimme, että tuo kuuluisa pyöreä pöytä leimautui niin stadilaiseksi ja että sitä pidettiin ”meidän pöytänä”, että siihen ei mukamas muilla ollut asiaa. Harmillista!

Luennoilla käytiin ahkerasti, mutta tunnettu oli myös sanonta ”luennot ovat lukutaidottomia varten”. Luentomuistiinpanot olivat aika-ajoin kysyttyä tavaraa. Tentteihin paahtamista helpotti, että tenttikirjat olivat usein valmiiksi alleviivatut. Ensimmäinen tentti hieman jännitti, vaikka se oli näin jälkeenpäin ajatellen äärettömän helppo. Tenttikirjana oli nimittäin Jaakko Hongon noin sentin paksuinen kirjanen: Yleinen liiketaloustiede. Mutta siitä kun pääsi läpi, niin tenttipelko hävisi laakista ja opiskelumotivaatio otti nopeasti jättiläisen askelia siten, että seuraavat tentit menivätkin kerta toisensa jälkeen kirkkaasti läpi. 

70-luvulla ei ollut tietokoneita, eikä matkapuhelimia. Luennoitsijat pitivät kalvosulkeisia ja ruutupaperi oli opiskelijan arkea. Tätä taustaa vastaan tulee mieleen muuan Fortran ohjelmointikieli, jolla teimme harjoitustehtäviä reikäkorttimenetelmällä. Reikäkortinlukija oli ison pakastearkun kokoinen. 

70-luvun opiskelun suola oli mukaansa tempaavat luennoitsijat, jotka aika ajoin kevyellä huulenheitolla vitsaillen vangitsivat opiskelijoiden mielenkiinnon aivan suvereenisti. Tämän taitolajin mestareista ensimmäisenä tulee mieleen oikeustieteen puolelta P. J. Muukkonen. Eräällä laskentatoimen lehtorilla oli puolestaan luennon päätteeksi tapana kysyä, että onko kysyttävää. Kevätlukukausi oli jo pitkällä, kun edessä istuva hyvin pukeutuva naispuolinen opiskelija esitti sitten luennoitsijalle kysymyksen: Eikö sinulla todellakaan ole kuin tuo yksi ja sama solmio? 

Liikunnalliset harrastukset olivat vapaa-ajan vietossa keskeisessä asemassa, jopa niin että mm. Ekopa-niminen kauppistaustainen joukkue pelaa edelleen aktiivisesti kaukalopalloa ikämiessarjoissa. Vapaa-ajan aktiviteeteista kuntaillat olivat niin ikään tärkeitä ja suosittuja.

Opiskeluaikojen muistot ovat siis lähes yksinomaan positiivisia. Ainoa selvästi negatiivinen muisto oli politiikan tuputtaminen opiskelijaelämäämme, jonka jotkut kanssaopiskelijat ilmeisesti kokivat enemmän tai vähemmän elämäntehtäväkseen. 

Yhteydenpitoa vuosikymmenestä toiseen

Yhteydet meidän opiskelukavereiden kesken vähän hiipuivat valmistumisen jälkeen, kun lähdettiin tekemään uraa, perustettiin perheet ja muutettiin työn perässä paikkakunnalta toiselle, monet myös ulkomaille. Itse olin perheeni kanssa 80-luvulla ensin neljä vuotta Singaporessa ja toiset neljä vuotta Hongkongissa. Molemmat komennukset tein Suomen Yhdyspankin riveissä (nyk. Nordean edeltäjä). Oman vuosikurssini ekonomit ja kauppatieteiden kandit työllistyivät erittäin hyvin ja ovat toimineet yhteiskunnan eri alueilla sangen merkittävissä tehtävissä ja menestyneet hyvin.  Silloin työpaikan saanti oli ekonomina taattu, toivottavasti tänä päivänä ekonomien arvostus on samalla tasolla.

Minulla on kuitenkin ilo ja kunnia kuulua tiiviiseen 12 hengen kaveriporukkaan, joka ekonomiksi valmistumisen aikoihin v. 1975 perusti epävirallisen yhdistyksen nimeltään Ky-klubi 72. Olemme pitäneet tiiviisti yhteyttä kaikki nämä 50 vuotta sekä kaveriporukassa, että avec ja perheidemme kesken. Olemme juhlistaneet yhdessä toistemme naimisiinmenoa, sekä 50-, 60- ja 70-vuotisjuhlia, ja jälkipolven lakkiaisia. Myös liikunnalliset harrastukset ovat olleet meillä keskeisessä asemassa. 

Kun sitten itse ja muut opiskelukaverit palasimme Suomeen vuosituhannen vaihteen aikoihin, oli ikään kuin vahva luontainen tilaus opintojen aloituksen 30-vuotiskurssijuhlalle. Niissä merkeissä sitten olemme jatkaneet tapaamisiamme viiden vuoden välein. Olemme myös aika ajoin tavanneet toisiamme erilaisissa mielenkiintoisissa tapahtumissa niin Runeberginkadulla kuin sittemmin Aalto-yliopistossa, usein alumneille lähetetyn kutsun innoittamina.

Teksti: Terhi Ollikainen
Kuvat: Roope Kiviranta ja Jaakko Ahtiluoto

**
Kuluva syksy on kaiken kaikkiaan ollut vauhdikasta vuosikurssitapaamisten aikaa. Vuosikurssi -52 kokoontui Kauppakorkeakoulun entisessä päärakennuksessa Töölössä 1.9.2022. Heidän vireä porukkansa on saavuttanut jo kunnioitettavan 90 vuoden iän. Haastattelimme tämän vuosikurssin aktiivia Onerva Vartiaista 2,5 vuotta sitten, jolloin heidän onnistui pitää vuositapaamisensa Kauppakorkeakoululla juuri ennen kuin koronapandemia levisi Suomeen. Lue kyseinen tarina

Tämän lisäksi vuosikurssit -61 ja -62 kokoontuivat niin ikään syyskuussa Kauppakorkeakoululla Otaniemessä. Kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksella vuosina 2000–2003 opintonsa aloittaneet alumnit kokoontuivat myös kurssijuhlan merkeissä 3.9.2022.

Haluaisitko sinäkin järjestää oman vuosikurssisi tapaamisen? Jos kyllä, lue lisää.

Vuosikurssi -72
Kurssijuhlan järjestäjä, alumni Jaakko Ahtiluoto pitää tervetuliaispuheen riemuekonomeille.
Timo Korkeamäki talking to the class of 1972.
Dekaani Timo Korkemäki kertoo Kauppakorkeakoulun kuulumisia riemuekonomeille.
Vesa Puttonen talking to the class of 1972.
Professori Vesa Puttonen pitämässä juhlapuhetta riemuekonomeille.
Class 1972 having dinner in restaurant Arvo.
Riemuekonomeja illallisella ravintola Arvossa.

Lue lisää

An alumni class celebrating together at the School of Business Homecoming Day 2018

Järjestä oman vuosikurssin tai muun alumniryhmän tapaaminen

Alumnien vuosikurssitapaamisissa sinulla mahdollisuus tavata opiskelukavereita valmistumisen jälkeen.

Kauppakorkeakoulu
Yksitoista Kauppakorkeakoulun vuosikurssi -52 alumnia kokoontui Ekonominaukiollasaan.

Onerva Vartiainen: ”Olen tavattoman kiitollinen kaikesta, mitä Kauppakorkeakoulu minulle antoi”

Vuosikurssi -52 tapasi Ekonominaukiolla maaliskuun ensimmäisenä maanantaina.

Uutiset
Better Business - Better Society seminar in December 2019, School of Business alumni networking after the seminar

Kauppakorkeakoulun alumneille

Kauppakorkeakoulun alumniyhteisö tarjoaa mahdollisuuksia elämänlaajuiseen oppimiseen, verkostoitumiseen sekä paremman liiketoiminnan ja yhteiskunnan rakentamiseen. Liity alumniyhteisöömme!

Kauppakorkeakoulu
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Nainen ja mies katsovat ylöspäin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten kouluttaa ongelmanratkaisijoita? Uusi raportti valottaa parhaita käytäntöjä

Aalto Design Factoryn raportti korostaa koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä, reaalimaailman haasteisiin tarttumista ja erilaisten toimijoiden yhteistyötä.
Kolme naisopiskelijaa
Opinnot Julkaistu:

Opiskelijat tekivät EY:lle tutkimuksen eri sukupuolten edustuksesta transaktiopalveluissa

Opiskelijat analysoivat transaktiopalveluiden houkuttelevuutta tulevaisuudessa haastattelemalla tuotantotalouden, rahoituksen ja laskentatoimen naisopiskelijoita.
Näkymä YK:n ilmastokokous COP29 tapahtumapaikalta
Yhteistyö Julkaistu:

COP29-ilmastokokous: Aalto-yliopisto tarjoaa kestävän rakentamisen uusia ratkaisuja ja vetoaa maailman johtajiin

Aalto-yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkijajoukko vetoaa maailman johtajiin: ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää täysin uusia tapoja yhdistää tiede ja politiikka.
Alumni Maria Kupila
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Maria Kupila: ”Uskon vahvasti monitieteisen lähestymistavan voimaan”

Kauppakorkeakoulun IDBM-ohjelmasta valmistunut Maria Kupila on omaksunut monitieteisen lähestymistavan myös työssään liikkeenjohdon konsulttina. Hän uskoo, että muotoiluajattelun, teknologian ja strategisen analyysin yhdistäminen on avainasemassa tulevaisuuden haasteiden muuttamisessa mahdollisuuksiksi.