Uutiset

Koos Zevenhoven: Tiedemaailma ei tunne tämänkaltaista epätavallista polkua kovin hyvin

Koos Zevenhoven kertoo Kulje kengissäni -haastattelussa, kuinka hän on väitöskirjatutkimuksen ohella johtanut tutkimusryhmää ja julkaissut kymmeniä artikkeleita uuteen magneettikuvausteknologiaan ja älykkääseen dynamiikkaan liittyen. Zevenhovenin oma väitöstilaisuus on 20. marraskuuta.
Koos Zevenhoven, photo by Oona Hilli
Kuva: Oona Hilli

Mikä oli polkusi Aaltoon ja aivotutkimuksen pariin?

Hain Tapiolan lukiosta opiskelemaan teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa Otaniemeen. Harrastin fysiikkaa ja matematiikkaa, ja olin osallistunut kansainvälisiin fysiikkaturnajaisiin Suomen joukkueen kapteenina ja varakapteenina. Harkitsin myös muita vaihtoehtoja, kuten biologiaa, lääketiedettä ja muita tekniikan aloja. Teknillisen fysiikkaan oli kuitenkin vaikeampi päästä, ja se houkutti.

Olin ensin kesätöissä fysiikan laboratoriossa pehmeän aineen fysiikan ryhmässä. Sen jälkeen löysin kiinnostavan projektin Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta ja aloitin professori Risto Ilmoniemen ensimmäisessä magnetoenkefalografiaa (MEG) ja ultramatalien kenttien magneettiresonanssikuvantamista (ULF MRI) yhdistävässä EU-projektissa vuonna 2008.

Kävin diplomityöni aikana UC Berkeleyssä ja kehitin ratkaisuja sikäläiseen laitteistoon. Palattuani Aaltoon kehitin edelleen teoriaa samalla kun työstin muita laitteistokehitysprojekteja. Olen tehnyt Berkeleyn ryhmän kanssa yhteistyötä myös myöhemmin.

Aloitin väitöskirjatutkimuksen vuonna 2011, ja siinä vaiheessa rakensimme ensimmäistä karkeaa prototyyppiä uudenlaisesta aivotoiminnan sijaintia ja dynamiikkaa mittaavasta yhdistelmälaitteesta. Nyt, erilaisten välimuotojen ja sivuprojektien jälkeen, olemme viimein saaneet toimintaan ensimmäisen täyden skaalan prototyypin. Tarvitaan vielä uutta rahoitusta, jotta laite on valmis siirrettäväksi sairaalaan esimerkiksi neljän vuoden päästä.

Risto Ilmoniemi on the left and Koos Zevenhoven in the middle, photo by Mikko Raskinen.
Prototyyppi uudenlaisesta aivotoiminnan sijaintia ja dynamiikkaa mittaavasta yhdistelmälaitteesta. Vasemmalla Risto Ilmoniemi ja keskellä Koos Zevenhoven. Kuva: Mikko Raskinen

Väitöstilaisuutesi on 20. marraskuuta. Mikä oli väitöskirjatutkimuksesi tavoitteena?

Väitäskirjatutkimukseni tavoite oli yhdistelmälaitetta laajempi, esimerkiksi MRI-laitteiston erilaiset variaatiot. Sen osalta tavoitellaan esimerkiksi laitteiston siirrettävyyttä, edullista hintaa, keveyttä ja jopa alhaisempaa sähkönkulutusta.

Yhdistelmälaitteesta taas odotetaan suoraan olevan hyötyä esimerkiksi epilepsiahoidon suunnittelussa. Kehitettyä teknologiaa voisi hyödyntää myös muiden vartalonosien kuvaamisessa, jolloin siitä olisi hyötyä erityisesti pehmeiden kudosten sairauksissa. Toteutus voisi olla nykyistä kustannustehokkaampaa, avoimempaa, helpommin siirrettävää ja hiljaisempaa.

Olen väitöskirjassa kehittänyt myös erilaisia lähestymistapoja, joista muut voivat ottaa vaikutteita myös Aallon ulkopuolella. Kehityksen kannalta tärkeää on ollut ratkaista sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemista muut ovat pyrkineet välttämään tai kiertämään. Monesti laitteiston osiin ei löydy oppikirjaratkaisuja, vaan pitää kehittää jotain uutta, ja samalla syntyy keksintöjä.

Älykäs dynamiikka on yksi väitöskirjan teemoista. Mitä se tarkoittaa?

Dynamiikan pulssimuotokytkentä on ollut ratkaisu yllättävän moneen ongelmaan. Olen kehittänyt sitä erilaisiin sovelluksiin ja erilaisten ongelmien ratkaisuksi. Vaikka siinä on yhtymäkohtia olemassa oleviin ratkaisuihin, on tämä lähestymistapa oma keksintöni. Sen olemme patentoineetkin erilaisissa yhteyksissä. Kun esimerkiksi magneettisten pulssien aikamuotoihin suunnitellaan sopivia piirteitä, voidaan laitteisto-ongelmia muuttaa ohjelmisto-ongelmiksi. Se tekee niiden ratkaisuista kevyempiä. Otetaan esimerkiksi magneettikenttäpulssi, joka tarvitaan jossain vaiheessa kuvantamissekvenssiä ja joka aiheuttaa rakenteisiin aika monimutkaisiakin pyörrevirtoja, jotka muuttuvat ajan yli. Teorian ja mittausten perusteella voimme tehdä tietokoneella toisen pulssin, joka kytketään laitteistoon samaan aikaan. Sen mielenkiintoinen muoto suunnitellaan tarkasti niin, että se kumoaa haitalliset pyörrevirrat.

Esimerkiksi UC Berkeleyssa magneettikuvauslaitteen osa aiheutti ympärillä oleviin alumiiniseinämiin pyörrevirtoja. Syötimme sinne toisen pulssin, jonka avulla kumosimme pyörrevirtakuvion. Lopputuloksena siis seinämissä olevat pyörrevirtakuviot poistuivat pulssin päättymisen hetkellä, eivätkä ne enää aiheuttaneet häiriöitä mittaukseen. Samalle lähestymistavalle on jo löytynyt useampi muu käyttötarkoitus.

Koos Zevenhoven sings in the choir Dominante.
Koos Zevenhoven laulaa Aalto-yliopiston Dominante-sekakuorossa. Kuva: ESS.

Olet ollut poikkeuksellisesti tutkimusryhmän vetäjänä jo kymmenen vuoden ajan. Miten se sopii yhteen väitöskirjatutkimuksen kanssa?

Pidän ryhmän ohjaamisesta ja kehitän erilaisia osaprojekteja ryhmäni jäsenille. Ryhmäni jäsenet ovat tyypillisesti aika nuoria, ja ohjaaminen on usein ollut luonteeltaan melko intensiivistä.

Ryhmässäni on ollut myös väitöskirjan tekijöitä, mutten toki ole virallisesti voinut toimia heidän väitöskirjojensa ohjaajana. Osa ohjattavistani on saanut väitöskirjansa valmiiksi ennen minua.

Aikaisemmin, kun en ollut vielä valmistunut kandiksi, ohjasin jo diplomityötä. Silloin se tuntui täysin luonnolliselta. Siinä ehkä totuin siihen, että saatan olla tässä nykyisessäkin tilanteessa.

Monesti olen siis keskittynyt enemmän muiden opinnäytteisiin kuin omaani, mutta jossain vaiheessa tuntui, että oma väitöskirja olisi hyvä saada pyöriteltyä kasaan. Siinä kohtaa EU-projektissa oli kuitenkin vastoinkäymisiä, kiireistä ja aika raskastakin.

Nyt väitöskirjassani on yhteensä kahdeksan artikkelia, mutta niitä olisi voinut olla siinä enemmänkin. Olen julkaissut yhteensä joitakin kymmeniä artikkeleita.

Tekisitkö nyt jotain toisin?

Kaikkea ei tietysti pysty ennakoimaan, mutta minulla oli diplomityön jälkeen jo sen verran materiaalia, että väitöskirjan olisi ehkä voinut tehdä nopeasti alta pois. Mutta minulle sopi toisaalta hyvin se, että sain tutkimusryhmän johdettavakseni jo aikaisessa vaiheessa.

Koos Zevenhoven recently joined the band Sleeping at the Cinema.
Koos Zevenhoven Astra Bazaar -bändin kanssa vuonna 2017. Hiljattain hän liittyi toiseen, Sleeping at the Cinema -bändiin. Kuva: Koos Zevenhoven.

Minkälaista on kulkea kengissäsi?

Väitöskirjani on toisaalta ollut suuri ja laaja projekti, mutta toisaalta olen nähnyt paljon väitöskirjoja matkan varrella. Tuntuu hyvältä, että etappi on kohta valmis. Tiedemaailma ei tunne tämänkaltaista epätavallista polkua kovin hyvin. Tutkija voi olla väliinputoaja, jos ei tehnyt väitöskirjaa.

Olen voinut keskittyä suureen määrään asioita, koska minulla on ollut tutkimusryhmässäni aputyövoimaa. Mutta on se tietenkin myös hidastanut väitöskirjaani. Ryhmän koko on vaihdellut paljon, mutta suurimmillaan se on ollut yli kymmenen henkeä. Johdan sitä edelleen.

Entä mitä suunnitelmia sinulla on väitöksen jälkeen?

Ehkä siinä odottaa pieni hengähdystauko, ja sen jälkeen katsotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Meillä on käynnissä rahoitushaut jatkoprojekteille, ja täytyy katsoa, minkälaisia mahdollisuuksia avautuu. Olen toki myös kiinnostunut avoimista työpaikoista.

Mitä teet vapaa-ajalla ja miksi se on sinulle tärkeää?

Harrastan musiikkia. Laulan Dominante-kuorossa ja liityin hiljattain Sleeping at the Cinema -bändiin. Harrastan myös elektroniikkaa, uintia ja vaeltamista kesällä.

Lisätietoa:

Väitös teknillisen fysiikan, lääketieteellisen tekniikan alalta, DI Koos (Cornelis) Zevenhoven

Unconventional MRI scanner technology and intelligent dynamics

Haastattelu: Tiina Aulanko-Jokirinne

Lue lisää tarinoita:

Kari Tammi, photo by Kalle Kataila.

Kari Tammi: Kun olemme riittävän ketteriä, meillä on aikaa ajatella ilman hötkyilyä

"Aalto on aika rauhallinen ja turvallinen ympäristö toimia. Johtamis- ja arviointijärjestelmä on suhteellisen kiltti, ja kuri on sopivan löysä tälläiselle häröilijällekin."

Uutiset
Mantė Žygelytė, photo by Linda Lehtovirta.

Mantė Žygelytė: Joskus on kyse matkasta päämäärän sijaan

"Pienet asiat saivat minut kysymään itseltäni, että mitä teen täällä? Minua pelotti sanoa avoimesti, että tunnen itseni ulkopuoliseksi ja haluan, että joku huomaa tilanteen ja tukee minua."

Uutiset
Riitta Hari by Ville Malja, Ateneum-lehti

Riitta Hari: Ihmisaivojen ja -mielen tutkiminen koukuttaa

"Olli Lounasmaan mukaan tiedon puolittumismatka on kymmenen metriä: mitä kauempana olet toisesta tutkijasta, sitä vähemmän syntyy yllättäviä keskusteluja ja virkistävimmät tiedejuorut jäävät kuulematta. Tässä olisi ajattelemista etätyöläisillekin."

Uutiset

Kulje kengissäni

Jotta voimme ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia, näkökulmaa tai hänen kohtaamiaan haasteita, meidän on hyvä kulkea pieni matka hänen kengissään. Aaltolaiset kertovat, minkälaista on juuri heidän kengissään.

Lue lisää
Walk in my shoes, illustration by Anna Muchenikova.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Event information on a yellow to coral gradient background with yellow bubbles and a photo of a colorful event space.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tule mukaan ensimmäiseen Aallon avoimen tieteen palkintotapahtumaan

Kaikki aaltolaiset ovat tervetulleita, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista!
Silmälasipäinen mies katsoo kameraan, taustalla kesäinen luonto
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lahjoittajatarina - Yrjö Sotamaa: ”Yliopiston tukeminen on meidän oman tulevaisuutemme rakentamista”

Professori emeritus on yhä aktiivinen muotoilun vaikuttaja niin kotimaassa kuin kansainvälisellä kentällä. Hän on nykyään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuukausilahjoittaja.
Image from the conferment ceremony
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
EU parlamentti
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Milja Mieskolainen: Euroopan Parlamentin Schuman-harjoittelu ylitti odotukseni

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen maisteriopiskelija Milja Mieskolainen oli jo aiemmin pohtinut hakemista harjoitteluun Euroopan Unioniin, mutta oli ajatellut harjoittelupaikan saamisen olevan liian haastavaa. Keväällä 2023 hän kuitenkin huomasi ilmoituksen harjoittelupaikoista ja päätti kokeilla hakemista, sillä avoinna oli kiinnostava paikka talouden hallinnan ja EMUn valvontayksikössä. Hakeminenkaan ei osoittautunut vaikeaksi. Milja haki paikkaa, sai sen ja harjoittelu Euroopan Parlamentissa alkoi lokakuussa.