Kemian tekniikan konkari: Ympäristöahdistuksen voi kanavoida myös toiminnaksi

Kemian tekniikan avulla ympäristöahdistus on mahdollista kanavoida toiminnaksi. Näin ajattelee nykyisin eläkkeellä oleva Kai Korhonen, joka aloitti kemian tekniikan opinnot vuonna 1970. Korhonen osallistui Aalto-yliopistolla järjestetylle Päättäjien Metsäakatemian vierailulle, jolla tutustuttiin biotalouden uusiin mahdollisuuksiin ja tutkimukseen.

Vierailuun kuuluneen demokierroksen jälkeen Korhonen totesi näkevänsä kemian tekniikan alalla selkeän muutoksen.

”Suuri muutos on siinä, että tässä ollaan tekemässä tulevaisuutta niin vahvasti. Ennen se oli etabloitunutta teollisuutta, jota kehitettiin. Nyt on huikeita visioita. Vaikka ei ole vastauksia vielä ihan kaikkeen, tuntuu siltä, että isoja uusia ratkaisuja löytyy aivan kulman takaa”, Korhonen toteaa.

Tutkimushankkeita esittelivät Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijat ja tutkijat. Mukana olivat kierrätetystä selluloosakuidusta valmistettu Ioncell-kangas, Aalto-yliopiston kemian tekniikan ja muotoilun yhteistyöohjelma Chemarts sekä erilaisia uusia ligniinistä ja nanoselluloosasta valmistettuja materiaaleja ja niiden käyttömahdollisuuksia.

Myös eläkkeellä oleva Aalto-yliopiston professori Matti Kairi ja kauppakorkeakoulun alumni Kari Janhunen vaikuttuivat näkemästään Aalto Bioproduct Centressä.

”Olen käynyt täällä ennenkin ja nähnyt tätä innovaatiokeskusta. Todella silmiä avaavaa, ja ihan erilaista opetusta kuin silloin kun itse opiskelinIhan uutta opettamistapaa kuin silloin kun itse olen opiskellut”, Janhunen kertoo.

Kairi totesi yllättyneensä kemian tekniikan laaja-alaisesta tarjonnasta.

”Olen tehnyt osan työurastani puunjalostuspuolella. Päällimmäiseksi mieleen jäivät nanoselluloosan käyttömahdollisuudet. Kunhan vain koulujen opot saisivat rautaisannoksen siitä, mitä kaikkea täällä on menossa”, Kairi toteaa.

Kai Korhoseen suuren vaikutuksen teki opiskelijoiden innostus ja katse tulevaan.

”Tästä alasta puhuttiin jo 50 vuotta sitten iltaruskon alana. Nyt tämä on kaikkea muuta kuin iltaruskoa. Täällä tulee vastauksia valtaviin ympäristökysymyksiin, kuten tekstiiliteollisuuteen, puuvillan tai muovin korvaamiseen”, Korhonen toteaa.