Base Styles/Icons/Some/Linkedin/Default Created with Sketch. Base Styles/Icons/lock/open Created with Sketch.

Kauppakorkeakoulun alumnitarina: Niklas Karvonen

”Työllistymiseeni on vaikuttanut monet eri kokemukset ja sattumukset yliopistoelämästä”, sanoo Kauppakorkeakoulun alumni Niklas Karvonen, joka työskentelee tällä hetkellä Tokiossa Business Design Managerina 16Lab-nimisessä startupissa.
School of Business alumnus Niklas Karvonen

Kuka olet? Mitä opiskelit Kauppakorkeakoulussa ja milloin valmistuit?

Olen Niklas Karvonen ja valmistuin keväällä 2018 International Design Business Management -maisteriohjelmasta. Suoritin samalla myös CEMS-ohjelman ja aiemmin tein Kauppiksessa kandin markkinoinnista.

Työskentelen tällä hetkellä Tokiossa Business Design Managerina 16Lab-nimisessä startupissa, jossa kehitämme laitteistoa IoT-sovelluksiin. Tähtäimessämme ovat tulevaisuuden älykaupungit ja niiden vaatimat täysin uudenlaiset ihmisten ja teknologioiden väliset interaktiot.

Mikä on mielestäsi ollut erityisen tärkeää opinnoissa? Mistä on ollut eniten hyötyä?

Työllistymiseeni on vaikuttanut monet eri kokemukset ja sattumukset yliopistoelämästä. Vaihto- ja kieliopinnot avasivat väylän Tokioon ja työharjoittelut sekä Suomessa että ulkomailla antoivat kompetenssia nykyiseen rooliini. Monitieteinen IDBM-ohjelma on antanut hyvät eväät toimia startupissa, jossa tarvitaan kykyä toimia yli yksittäisten funktioiden, ja näkemystä epävarmaan toimintaympäristöön.

Tulevaisuuden pomoni tapasin sattumalta ollessani vapaaehtoisena Slushissa, joten myös koulun ulkopuolinen tekeminen on vaikuttanut työllistymiseen. CEMS Club Tokion puheenjohtajuus puolestaan kasvatti verkostoja Japanissa ja kehitti johtajuustaitoja.

Erityinen kiitos omien taitojen kartoittamisesta ja urasparrauksesta kuuluu myös Aalto-yliopiston mentorointiohjelmalle sekä Kauppiksen ura- ja rekrypalveluille!

Miten ja miksi olet päätynyt työskentelemään ulkomailla? Mitkä ovat vinkkisi ulkomaille työllistymiseen ja ulkomailla työskentelyyn?

Ulkomailla työskentely tuntui aina kaikkein jännittävimmältä ratkaisulta, joten valmistumisen häämöttäessä rupesin miettimään vaihtoehtojani.

Japani oli yksi näistä, mutta työnhaku viisumiprosesseineen Suomesta käsin tuntui jo alusta alkaen melko haastavalta prosessilta. Pohdin, mikä voisi olla järkevä ensiaskel, ja päädyin hakemaan CIMO-harjoittelupaikkaa Tokion Business Finlandilta. Sain paikan ja se antoi minulle arvokasta työkokemusta ja kuusi kuukautta aikaa etsiä töitä paikan päältä.

Vaihto-opinnot Japanissa auttoivat ymmärtämään kontekstia paremmin ja luomaan verkostoja, mutta toivoisin silti suorittaneeni vielä enemmän kieliopintoja. Tämä korostuu erityisesti Japanin kaltaisessa maassa, jossa työelämä vaatii edelleen vankkaa kielenhallintaa.

Uskon, että maasta ja työkielestä riippumatta kohdemaan kielen osaaminen osoittaa aitoa kiinnostusta ja auttaa henkilökohtaisten suhteiden luomisessa sekä työllistymisessä. Vaikka työnhakuprosessi saattaa aiheuttaa vähän enemmän harmaita hiuksia eikä ensimmäinen duuni ole välttämättä eduiltaan verrattavissa Suomen työpaikkoihin, ainakin itse arvostan valtavasti myös sitä henkilökohtaista kasvua, jonka ulkomailla työskentely mahdollistaa. Tämän lisäksi jo asuminen Tokion kaltaisessa kaupungissa on itsessään alati jatkuvaa seikkailua. 

Jos kaukomaat kiinnostavat, kannattanee ensin miettiä, mitä kautta saisi helpoiten ”jalan oven väliin”. Esimerkiksi Slushin kaltaiset tapahtumat ovat hyviä rekryväyliä ulkomaille, mikäli kasvuyritykset ovat kiikarissa.

Omalla kohdallani ulkomailla työskentelyssä korostuu balanssi oman tekemisen, arvojen ja ympäristön toimintatapojen välillä. Balanssin löytäminen voi aluksi olla hankalaa erityisesti työkulttuureissa, jotka eroavat vahvasti totutuista. Sen löytäminen on kuitenkin mielestäni välttämätöntä oman identiteetin ja jaksamisenkin kannalta.

Sopeutuminen kohdemaan kulttuuriin ja ympäristöön on välttämätöntä työntekemisen kannalta, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että juuri se oma kulttuuritausta ja osaaminen on tuonut kyseisen mahdollisuuden ja erottanut hakijan muista. Maassa pidempään asuneiden ulkomaalaisten näkemykset ovat parhaimmillaan mitä halvinta ja tehokkainta terapiaa, joka auttaa ymmärtämään laajempaa kontekstia yksittäisten tapahtumien taustalla. 

Tekisitkö jotain toisin opinnoissasi?

Olisin voinut hyödyntää vielä enemmän Aallon poikkitieteellisiä mahdollisuuksia ja tehdä vielä enemmän sellaisia kursseja ja projekteja, jotka tuntuivat omilta.

Viime aikoina minulle on kirkastunut yhä vahvemmin ajatus siitä, että tekemällä valintoja, joista on aidosti innoissaan, päätyy innostavien projektien ja ihmisten yhteyteen, mistä syntyy jälleen uusia mahdollisuuksia. Uskalla siis luottaa omaan intuitioon ja rakenna rohkeasti omaa polkua, vaikka se poikkeaisikin valtavirrasta!

Lisätiedot:

Tutustu tarkemmin Niklas Karvosen urapolkuun LinkedInissä!

Lisää tästä aiheesta

Pääministerivieraat tapasivat Aalto-yliopiston opiskelijoita Design Factoryn tiloissa. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Pääministerit tutustuivat ilmastonmuutosta estäviin ratkaisuihin

Kuuden maan pääministerit Juha Sipilän johdolla vierailivat Aalto-yliopistossa.
Heidi Fast ja YLE: Sairaalasinfonia
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sairaalasinfonia tutkii rajaa sairauden ja terveyden välillä

Radioesseessä etsitään sanattoman äänen avulla yhteyttä psykiatrista hoitoa saaneiden ja hoitavien ihmisten välillä. Tutkimus on saanut ensimmäisenä Suomessa HUS-tutkimusluvan taiteelliselle tutkimukselle.
Venetsian tutkimuspaviljonki
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Taiteilijat saastuneen maan äärellä

Taiteellinen tutkimus ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan nostaa pinnalle tärkeitä kysymyksiä. Taiteilija-tutkijoita kiinnostavat nyt globaalit aiheet, kuten ilmastonmuutos ja siirtolaisuus.
Ihmisiä lentokentällä -kuvituskuva
Yhteistyö Julkaistu:

Finaviasta Kauppakorkeakoulun Premium Partner

Kaksivuotisella kumppanuussopimuksella Finavian kanssa Kauppakorkeakoulu tähtää laaja-alaisen yhteistyön rakentamiseen useilla eri osa-alueilla.