Uutiset

Itsejärjestäytyneitä nanorakenteita voidaan hallita valikoidusti

DNA:n itsejärjestäytyminen mahdollistaa plasmonisten metamolekyylien optisten ominaisuuksien hallinnan aivan uudella tavalla.
Plasmoniset metamolekyylit. Kuva: Marco Tripodi.

Plasmonisilla nanohiukkasilla on ominaisuuksia, jotka perustuvat niiden rakenteisiin ja suhteelliseen sijaintiin toisiinsa nähden. Tutkijat ovatkin nyt kehittäneet helpon tavan käsitellä plasmonisten nanorakenteiden optisia ominaisuuksia, jotka ovat vahvasti riippuvaisia niiden avaruudellisesta järjestäytymisestä.

Plasmoniset nanohiukkaset voivat muodostaa rykelmiä, plasmonisia metamolekyylejä, jotka sitten ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Nanohiukkasten rakenteiden muuttamista voidaan hyödyntää metamolekyylien ominaisuuksien muuttamisesta hallitusti.

”Haasteena on saada rakenteet muuttamaan geometristä järjestäytymistään hallitulla tavalla ulkoisten ärsykkeiden avulla. Tässä tutkimuksissa rakenteet ohjelmoitiin muuttamaan muotoaan säätämällä pH:ta”, apulaisprofessori Anton Kuzyk Aalto-yliopistosta kertoo.

Ohjelmoitavien DNA-lukkojen hyödyntäminen

Tutkimuksessa plasmoniset metamolekyylit oli varustettu pH-herkillä DNA-lukoilla. DNA-lukot voidaan helposti ohjelmoida toimimaan tietyillä pH-alueilla. Metamolekyylit voivat olla joko lukitussa tilassa, kun pH-arvo on matala, tai relaksoituneessa tilassa, kun pH-arvo on korkea. Kummankin tilan optiset vasteet ovat hyvin erilaisia. Näin ollen voidaan luoda systeemejä, jotka perustuvat useiden erityyppisten plasmonisten metamolekyylien toimintaan, sillä kukin tyyppi on suunniteltu vaihtamaan tilaansa tietyssä pH-arvossa. 

Tätä mahdollisuutta ohjelmoida nanorakenteita tietyn toiminnon suorittamiseksi ainoastaan tietyllä pH-alueella voidaan soveltaa sellaisten nanolaitteiden ja älykkäiden nanomateriaalien alalla, jotka perustuvat räätälöityjen optisten toimintojen hyödyntämiseen.

Plasmonisten metamolekyylien aktiivinen hallinta on lupaava keino kehittää antureita, optisia kytkimiä, muuntimia ja vaiheensiirtimiä eri aallonpituuksilla. Tulevaisuudessa pH-herkkiä nanorakenteita voitaisiin hyödyntää lääkkeiden hallitun annostelun kehittämisessä.

Tutkimuksen suorittivat Anton Kuzyk Aalto-yliopistosta, Maximilian Urban ja Na Liu Max Planck Institute for Intelligent Systems -tutkimuslaitoksesta ja Heidelbergin yliopistosta sekä Andrea Idili ja Francesco Ricci Rooman Tor Vergata -yliopistosta.

Lisätietoja:

Anton Kuzyk
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
anton.kuzyk@aalto.fi
puh. 050 443 0492

Artikkeli: Selective control of reconfigurable chiral plasmonic metamolecules

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pelkkä pöytälamppu, pyöreä polttimo kahden beigen levyn välissä, edessä kuivattua heinää
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metex-palkinto 2026 Hana Rehorčíkoválle

Metex-palkinto myönnetään erinomaiselle maisterityölle, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai joka edistää muotoilun ja taiteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.
Hymyilevä silmälasipäinen nainen kuviollisessa mekossa ja panta päässä sisätiloissa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä 2026 -palkinnon sai palvelumuotoilija Mariana Salgado

Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto myönnettiin palvelumuotoilija Mariana Salgadolle, joka tuo muotoilua osaksi ilmastotutkimusta ja rakentaa ihmisten osallisuutta kestävyyssiirtymässä.
Moderni keittiö, kokki, roikkuvat paistinpannut ja puhelin, jossa suklaabrownien arvostelu
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Kata Fodor tutkii kestävämpiä ruokavalioita ihmiselle ja planeetalle

Kata Fodor selvitti väitöstutkimuksessaan, miten edistää kestävämpiä ruokavalioita ympäristöjen, tilojen, infrastruktuurien ja kaupunkien suunnittelun avulla. 
Lähikuva piikiekosta metallisella mittausasemalla, jota ympäröi useita ohuita kultaisia mittaneuloja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää fotoniikasta

Valtaosa käyttämistäsi digitaalisista laitteista hyödyntää fotoniikkaa. Tekoälyn kasvun myötä fotoniikasta löytyy apua myös energiatehokkaampiin datakeskuksiin, kertoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan apulaisprofessori Paul Verrinder.