Uutiset

Innovaatiot eivät synny hetkessä

Aalto-yliopiston ja Saab-konsernin yhteistyölle on kehittynyt hyvä brändi ja maine siitä, että asiat osataan tehdä oikein.

Huippututkimuksesta hyötyvät sekä yliopisto että yritys, toteavat yhteistyön osapuolet Aalto-yliopistossa ja Saab-konsernissa. Tutkimuksen avulla on jo vuosikymmenen ajan syntynyt uutta huipputeknologiaa yrityksen käyttöön.

”Yhteistyö on kehittynyt vähitellen molemminpuolisten ponnisteluiden ansiosta nykyiselle tasolleen”, Saab Finlandin teknologiajohtaja Petteri Alinikula sanoo.

Pääyhteistyömalliksi on muodostunut väitöskirjayhteistyö. Saab rahoittaa noin kymmentä Aallon tohtoriopiskelijaa vuodessa.  

”Yhteistyölle on kehittynyt hyvä brändi ja maine siitä, että asiat osataan tehdä oikein. Olemme viimeisten vuosien aikana saaneet tosi hyviä tohtoriopiskelijoita mukaan ja laajaa kiinnostusta opiskelijoiden suunnalta, mihin on varmasti myös vaikuttanut keskustelu huoltovarmuuden ja erityisesti tietopääoman huoltovarmuuden tärkeydestä Euroopassa”, Alinikula toteaa.

Alinikula kehuu Aallon tutkimusportfoliota, josta löytyy Saabille juuri oikeat ja tärkeät aiheet liittyen antenneihin, mikroaaltotekniikkaan, mikroelektroniikkaan, digitaaliseen signaalinkäsittelyyn ja koneoppimiseen. Kiitosta saavat aktiiviset professorit, jotka ovat ongelmanratkaisijoita ja arvostavat tutkimushaasteita ja tutkimuskysymyksiä, joita Saab tuo yhteiseen pöytään.

”Tärkein työtehtävänäni on taata, että Saab Finlandilla on pääsy parhaisiin teknologioihin ja tutkimukseen. Saabin tuotteet ovat monimutkaisia, korkean teknologian järjestelmiä. Yliopistoyhteistyöllä on tärkeä rooli siinä, että Saabilla on erittäin kilpailukykyiset tuotteet, ja tämä on myös huomattu laajasti koko Saab-konsernissa.”

Radiotekniikan tutkimusryhmää johtava professori Ville Viikari sanoo, että yhteistyö on auttanut ohjaamaan tutkimustyötä oikeaan suuntaan ja ymmärtämään uudella tavalla myös yritysten tarpeita.

”Yksi tärkeimpiä tavoitteitamme on kouluttaa alojensa huippuosaajia ja tiivis yritysyhteistyö on yksi tärkeä keino toteuttaa tavoitettamme”, hän sanoo.

Yhteistyön ansioksi voidaan lukea Saabin saamat kutsut eurooppalaisen puolustusrahaston, European Defence Fundin, hankkeisiin. Lisäksi Wallenberg AI, Autonomous Systems and Software Programin (WASP) ja Aallon tutkimusohjelman yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Ohjelmassa on aloitettu jo kahdeksan postdoc-tasoista projektia.

Teollisuuden tohtoriopiskelijoista hyvää palautetta

Alinikula on työurallaan nähnyt, kuinka suuri haaste on teknologian siirto tutkimuksesta yrityksen käyttöön. Hän nostaa esiin teollisuuden tohtoriopiskelijat, jotka tekevät töitä neljänä päivänä viikossa tutkimusryhmässä ja yhtenä päivänä viikossa Saabin tiloissa tutustuen yrityksen toimintaan ja tuotelinjastoon. Mallista on saatu hyvää palautetta kaikilta osapuolilta.

”Olemme saaneet hyvää palautetta opiskelijoilta. He ovat olleet erityisen tyytyväisiä siihen, että saavat tehdä täysipäiväisesti tutkimustyötä, mutta kokevat kuuluvansa myös Saab-yhteisöön”, Saabin avainasiakaspäällikkö Susanna Jaarmo Aallosta vahvistaa.

Yliopistoyhteistyötä suunnitteleville yrityksille Alinikulalla on yksi vinkki: yhteistyöhön kannattaa suhtautua pitkäjänteisesti. Hän muistuttaa, ettei tuloksia synny yhdessä tai kahdessakaan vuodessa, ja että hyvän yhteistyön perusta on luottamus.

”Vaikka työ on pitkäjänteistä, joskus projekteista syntyy nopeita innovaatioita. Meillä yksi esimerkki on uusi antennikonsepti, niin sanottu näkymätön antenni. Tutkimuskysymys esitettiin meidän puoleltamme ja ratkaistiin Aallossa. Nyt tuote on menossa kaupallistamisvaiheeseen tuotekehitysyksikössämme Göteborgissa”, Alinikula paljastaa.

Saab-konsernissa on huomattu, että väitöskirjaprojektit ovat hyvin itsenäisiä.

”Jos vielä jotain voisimme parantaa, niin toivomme, että tekemisen malli muuttuisi enemmän professoreiden ja alojen yhteistyöksi. Uskon, että monialaisuudesta voisi löytyä uusia ja yllättäviä innovaatioita”, Alinikula sanoo.

Lisätietoa:

Petteri Alinikula 
CTO Saab Finland 
petteri.alinikula@saabgroup.com

Susanna Jaarmo 
Corporate Relations Manager 
susanna.jaarmo@aalto.fi 

Photo by Aki-Pekka Sinikoski

Aalto-yliopisto mukaan ruotsalaiseen tekoälyn ja autonomisten järjestelmien WASP-tutkimusohjelmaan

Aalto-yliopisto aloittaa yhteistyön ruotsalaisten yliopistojen kanssa Wallenbergin tekoälyn, autonomisten järjestelmien ja ohjelmistojen tutkimusohjelmassa. Mukana on myös kymmeniä ruotsalaisyrityksiä.

Uutiset
Elektroniikan ja nanoteknologian maisteriohjelma

Aalto-yliopisto ja Saab laajentavat strategista tutkimusyhteistyötä

Saab investoi kolme miljoonaa euroa yhteistyön laajentamiseen uusille tutkimusalueille. Yhtiön kokonaisinvestointi vuosille 2017-2026 kasvaa 23 miljoonaan euroon.

Uutiset
ELEC radiokaiuton huone image unto rautio

Väitöstutkimuksen tekeminen Saabilla auttaa ymmärtämään tulevaisuuden haasteita

Tohtoriopiskelijat kiittävät Saabin asiantuntijoiden apua ja yhtiön tarjoamia tosielämän sovellushaasteita.

Uutiset
Kolme ihmistä istuu oransseilla tuoleilla lavalla, taustalla suuri näyttö, jossa teksti Aalto- ja Saab-uutisista.

Strateginen yrityskumppani Saab

Saabin pitkäjänteinen sitoutuminen yhteistyöhön luo hyvät edellytykset tieteellisille läpimurroille ja uusien innovaatioiden kehittämiselle.

Yritysyhteistyö
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.
Kolme tutkijaa tarkastelee johdotettua aivomallia laboratoriossa, taustalla aivokuva näytöllä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen

Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.