Työpaja haastoi 45 maankäytön ja liikenteen asiantuntijaa pohtimaan millainen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tukisi ilmiöpohjaisuutta maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisessa. Ilmiöpohjaisuus viittaa yhteensovittamisen tapaan, jossa suunnittelukohteita lähestytään suunnittelun tasoja ja sektoreita läpäisevien yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Pohdinta ilmiöpohjaisuuden tukemisesta nousee ajankohtaiseksi etenkin, kun alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) uudistamistyön yhteydessä.
Tilaisuudessa alustajina toimivat ympäristöneuvos Antti Irjala (ympäristöministeriö), joka esitteli uudistuvaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, sekä Turun kaupungin kehittämispäällikkö Timo Hintsanen, suunnittelujohtaja Heikki Saarento (Varsinais-Suomen liitto) ja liikennejärjestelmäpäällikkö Hanna Lindholm (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Alustuksessaan Timo Hintsanen esitteli, kuinka Turku pyrkii vastaamaan kaupungistumisen ilmiöön strategisen kaupunkikehittämisen keinoin. Heikki Saarento ja Hanna Lindholm puolestaan Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön suunnittelua.
Millainen sitten on ilmiölähtöisyyttä tukeva suunnittelujärjestelmä?
Työpajan perusteella voidaan todeta ainakin, että ilmiöpohjaisuus vaatii tuekseen strategista suunnittelua ja uudenlaisia yhteistyö- ja kumppanuusfoorumeja. Tällaisiksi uudenlaisiksi foorumeiksi työpajassa hahmoteltiin esimerkiksi, tilannehuonetta aluerakenteen kehittymisestä sekä kaupunkiseutukaavaa, joka voisi toimia eräänlaisena seudullisen tavoitelaboratoriona. Näissä ehdotuksissa korostui tarve ajantasaisiin tilannekuviin ja ennakointityöhön, jossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä sekä tietopohjaa toimijoiden välille ja sovitettaan näiden tavoitteita yhteen. Ilmiöpohjaiselta suunnittelujärjestelmältä vaaditaan myös joustavuutta, niin että tavoitteiden ohjaavuus voidaan määrittää erilaisille alueille ja ilmiöille sopivaksi. Joustavuus on tärkeää erityisesti aluerakenteen eriytyessä. Joustavuudesta huolimatta järjestelmässä olisi tärkeä ratkaista vallan ja vastuunjaon kysymykset, sillä eri suunnittelun tasoilla käytävien keskustelujen oikea-aikaisuus on ratkaisevaa sekä liikenne- että aluerakennekysymyksissä
Lue lisää uutisia
ERC-rahoitus apulaisprofessori Junhe Lianille uusien materiaalien ja edistyneiden valmistusmenetelmien tutkimiseen
Apulaisprofessori Junhe Lianin tavoitteena on löytää ERC Starting Grantin avulla tehokas, digitaalinen ja ekologisesti kestävä tapa kehittää uusia materiaaleja ja valmistustekniikoita.
Uusi laadullisen johtamisen tutkimuksen keskus Qual+ on avattu
Yksi keskuksen päätavoitteista on tutkijoiden välisten metodologisten yhteyksien edistäminen.
Paavo Penttilälle myönnetty vuoden 2022 Hayashi Jisuke -palkinto
The Cellulose Society of Japan on myöntänyt Paavo Penttilälle Hayashi Jisuke -palkinnon merkittävistä kansainvälisistä saavutuksista selluloosatutkimuksen alalla. Palkinto luovutettiin virallisesti erityisessä seremoniassa, joka järjestettiin kansainvälisen selluloosakonferenssin yhteydessä Hiroshimassa Japanissa viime viikolla.