Uutiset

Ilmiöpohjaisuutta tukeva suunnittelujärjestelmä

Yhteenveto työpajasta
Työpajatyöskentelyä

Työpaja haastoi 45 maankäytön ja liikenteen asiantuntijaa pohtimaan millainen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tukisi ilmiöpohjaisuutta maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisessa. Ilmiöpohjaisuus viittaa yhteensovittamisen tapaan, jossa suunnittelukohteita lähestytään suunnittelun tasoja ja sektoreita läpäisevien yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Pohdinta ilmiöpohjaisuuden tukemisesta nousee ajankohtaiseksi etenkin, kun alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) uudistamistyön yhteydessä.

Työpajan ohjelma

Tilaisuudessa alustajina toimivat ympäristöneuvos Antti Irjala (ympäristöministeriö), joka esitteli uudistuvaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, sekä Turun kaupungin kehittämispäällikkö Timo Hintsanen, suunnittelujohtaja Heikki Saarento (Varsinais-Suomen liitto) ja liikennejärjestelmäpäällikkö Hanna Lindholm (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Alustuksessaan Timo Hintsanen esitteli, kuinka Turku pyrkii vastaamaan kaupungistumisen ilmiöön strategisen kaupunkikehittämisen keinoin. Heikki Saarento ja Hanna Lindholm puolestaan Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön suunnittelua.

Millainen sitten on ilmiölähtöisyyttä tukeva suunnittelujärjestelmä?

Työpajan perusteella voidaan todeta ainakin, että ilmiöpohjaisuus vaatii tuekseen strategista suunnittelua ja uudenlaisia yhteistyö- ja kumppanuusfoorumeja. Tällaisiksi uudenlaisiksi foorumeiksi työpajassa hahmoteltiin esimerkiksi, tilannehuonetta aluerakenteen kehittymisestä sekä kaupunkiseutukaavaa, joka voisi toimia eräänlaisena seudullisen tavoitelaboratoriona. Näissä ehdotuksissa korostui tarve ajantasaisiin tilannekuviin ja ennakointityöhön, jossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä sekä tietopohjaa toimijoiden välille ja sovitettaan näiden tavoitteita yhteen. Ilmiöpohjaiselta suunnittelujärjestelmältä vaaditaan myös joustavuutta, niin että tavoitteiden ohjaavuus voidaan määrittää erilaisille alueille ja ilmiöille sopivaksi. Joustavuus on tärkeää erityisesti aluerakenteen eriytyessä. Joustavuudesta huolimatta järjestelmässä olisi tärkeä ratkaista vallan ja vastuunjaon kysymykset, sillä eri suunnittelun tasoilla käytävien keskustelujen oikea-aikaisuus on ratkaisevaa sekä liikenne- että aluerakennekysymyksissä

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ryhmä mustissa ja kultaisissa asuissa heittää hopeapalloja valoisassa tanssisalissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kun atomit alkavat tanssia – Aalto-yliopistossa metallurgia muuttui koreografiaksi

Dance Metallurgy -pilottikurssilla kupari-ionit saivat liikkeen ja kasvot. Kun vihreän siirtymän tärkeä metalli pääsi tanssilattialle, vaikeilta tuntuvat kemian ilmiöt avautuivat aivan uudella tavalla.
Raitapaitainen henkilö nojautuu valkoiseen pyöreään pylvääseen vihreää seinää vasten, kädet yhdessä
Nimitykset Julkaistu:

Emrecan Gulay aloitti data-agenttina Kauppakorkeakoulussa

Data-agentit tukevat koulunsa ja laitostensa tutkijoita tutkimusdatanhallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Omistajuuden professori Samuli Knüpfer. Kuva: Nita Vera
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Samuli Knüpfer selvittää Ruotsin rahastoeläkemallin soveltamista Suomeen

Ruotsin rahastoeläkemallissa lakisääteisestä eläkemaksusta 2,5 prosenttia ohjataan rahastoeläkkeeseen.
Kolme ihmistä pitelee lankakartioita suuren vihreän tekstiilikoneen edessä tehtaassa.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi

EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.