Aalto-yliopistosta on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut Suomen kansainvälisin ja maailman 47. kansainvälisin yliopisto. Tutkinto-opiskelijoita on 117 maasta, ja yliopiston akateemisesta henkilökunnasta eli tutkimus- ja opetushenkilökunnasta jo 48 prosenttia on taustaltaan muualta kuin Suomesta.
Aallon viesti Suomen uudelle hallitukselle onkin selvä: hallitusohjelmassa suunniteltuja kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ei pidä toteuttaa.
"Suunnitelmat ovat herättäneet yhteisössämme ja koko suomalaisessa yliopistokentässä sekä yrityskumppaneissamme suurta huolta. Toteutuessaan kiristykset olisivat inhimillisesti järkyttävä asia – ja rapauttaisivat korkealaatuisen tutkimuksen ja opetuksen perustaa, jolle uudet innovaatiot, kestävä kasvu ja Suomen kilpailukyky rakentuvat", Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä korostaa.
Yliopistojen taso maailmalla nousee koko ajan. Parhaiden tutkijoiden ja opiskelijoiden houkutteleminen auttaa Suomea pärjäämään kilpailussa. Ilman kovatasoista tutkimusta ei saada myöskään kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten investointeja, joita vaaditaan, jos Suomi haluaa nostaa TKI-rahoituksen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Ilkka NiemeläYhdessä olemme vahvempia.
Aallon tutkimusta kaupallistavista projekteista lähes puolessa tiimi on kansainvälinen. Eri puolilta maailmaa tulleiden ihmisten kohtaaminen on luonut pohjan myös monelle Aallosta ja sen kumppaneista ponnistaneelle suomalaiselle kasvuyritykselle, kuten maailman pienimpiä tutkasatelliitteja rakentavalle ICEYElle, huippuluokan ekokuitua kehittävälle Ioncellille ja kvanttitietokoneita rakentavalle IQM:lle.
"Pitkälle koulutetuista kvanttialan erityisasiantuntijoista on kova kansainvälinen kilpailu. Suomen koko kvanttisektorin kasvun turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi pysyy houkuttelevana työnhakijoille. Nykyinen menestyksemme rakentuu juuri tälle osaamiselle ja huipputason tutkimuksen tuelle. Nykyisen hallituksen tehtävänä olisikin toiminnallaan varmistaa, että tämä maamme kehitys, kasvu ja menestys jatkuu myös tulevaisuudessa", sanoo IQM:n kansainvälisistä suhteista vastaava Juha Vartiainen, yksi yrityksen perustajista.
”Kaavaillut kiristykset maahanmuutto-, työ- ja oleskelulupa-asioihin vievät yhteiskuntaamme väärään suuntaan. Monimuotoisuus on valtava mahdollisuus ja voimavara, ja voimakas kansainvälistyminen on myös Aallolle perustamisvaiheessa määritelty kansallinen erityistehtävä. Kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi tarvitsemme kaikki parhaat voimat, kansallisuudesta riippumatta. Yhdessä olemme vahvempia”, Niemelä sanoo.
Kansainvälisyys ja monimuotoisuus olivat myös Ilkka Niemelän Aalto-yliopiston lukuvuoden avajaisissa pitämän puheen pääteema. Aalto-yliopisto kampanjoi myös sosiaalisessa mediassa kansainvälisen Suomen puolesta.
Niemelän ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajan Ida Parkkisen puheet löytyvät liitteinä uutisen lopusta.
Haastattelupyynnöt
Ilkka Niemelä, rehtori, Aalto-yliopisto
050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
president@aalto.fi
____________________________________________________________________
Aivokuvantaminen tempaisi Riitta Salmelinin mukaansa kolme vuosikymmentä sitten. Professorin mielestä ala on kypsynyt vaiheeseen, jossa alkuaikoina sivuutettuihin kysymyksiin voidaan nyt etsiä vastauksia.
Aalto Day One -päivänä yliopisto ilmaisi Suomen hallitukselle huolensa maahanmuuttolinjauksista ja korosti yhteisöllisyyden merkitystä.
Yliopiston tunnustuspalkinnot saivat teknillisen fysiikan laitoksen tutkijat, Pikku-Finlandian tekijät ja opiskelijavappu, laatuauditointitiimi sekä projektit Kielibuusti, Finland Works ja Finland Studies – katso videot ja tilaisuuden tallenne!
