Uutiset

Kristiina Kruus uskoo yhteisön voimaan – kahdeksan vuotta kemian tekniikan dekaanina

Kristiina Kruusin kahdeksan dekaanivuoden aikana Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu on elänyt suurten muutosten keskellä. Kruusille johtamisessa tärkeintä ovat aina olleet ihmiset, yhteistyö ja halu oppia uutta.
Kaksi ihmistä nostaa samppanjalaseja sisällä, kaiuttimien ja puuoven vieressä.
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä nosti maljan Kristiina Kruusin jäähyväistilaisuudessa 18.11.2026. Kuva: Aalto-yliopisto / Matti Ahlgren.

Kun Kristiina Kruus aloitti Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaanina vuonna 2018, hän astui urallaan uudenlaiseen tehtävään. Takana oli 21 vuotta VTT:llä erilaisissa tehtävissä, muun muassa tutkimusprofessorina, johtavana tutkijana ja tiiminvetäjänä. Edessä oli laaja akateeminen johtamistehtävä, uudenlaisia vastuita ja ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua yliopistoyhteisön kehittämiseen.

Kahdeksan dekaanivuoden aikana Aalto-yliopisto ja Kemian tekniikan korkeakoulu ovat käyneet läpi suuria muutoksia. Myös tutkimuksen ja koulutuksen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi.

Kruusille yksi asia on kuitenkin ollut selvää alusta asti: korkeakoulun menestys rakennetaan yhteistyön ja yhteisen tekemisen pohjalta.

Tutkijasta akateemiseksi johtajaksi

Ennen dekaanin tehtävää Kruusilla oli VTT:llä hyvä työyhteisö, kiinnostavat tutkimushankkeet ja juuri saatu tutkimusrahoitus Suomen Akatemian FinnCERES -lippulaivahankkeeseen. Hänellä oli myös vastuu useista käynnissä olevista hankkeista, joten työtehtävien vaihtaminen vaati harkintaa.

”Olin nähnyt läheltä, kuinka kokeneet kollegat olivat siirtyneet onnistuneesti uudenlaisiin tehtäviin. Myös Aalto-yliopisto kiinnosti minua jo ennestään. Olin työskennellyt Otaniemessä ja seurannut läheltä yliopiston kehitystä sekä sen ympärille syntynyttä innostunutta ilmapiiriä”, Kruus kertoo.

Dekaanin tehtävä tarjosi mahdollisuuden uudenlaiseen uravaiheeseen ja uuden oppimiseen. Kruusilla oli dosentin tausta sekä kokemusta opetustyöstä Helsingin yliopistossa sekä TKKlta, mutta yliopiston opetuksen kokonaisvaltainen johtaminen, koulutusohjelmien kehittäminen ja tutkintokokonaisuuksien hallinta olivat hänelle uusia vastuualueita.

”Olen aina pitänyt uuden oppimisesta ja itseni haastamisesta. Vaikka dekaanin tehtävä on tuonut mukanaan haastavia asioita, mahdollisuus perehtyä uusiin aiheisiin on ollut yksi työn kiinnostavimmista puolista”, Kruus kertoo.

Tutkimusprofessorin tausta antoi hyvän pohjan akateemisen yhteisön johtamiseen. Kruusin oma erikoisala on teollinen biotekniikka, ja hän työskenteli myös biotalouteen liittyvien kysymysten parissa. Vaikka biotekniikka oli hänen tutkimustyössään keskeisessä asemassa, hän on aina mieltänyt itsensä ennen kaikkea kemiantekniikan osaajaksi.

Vilkas sisätilan kahvitauko, ihmiset juttelevat, tiiliseinä, kello ja muotokuva vihreillä paloilla istuvasta naisesta
Kristiina Kruusin muotokuva paljastettiin jäähyväistilaisuudessa 18.11. Kemian tekniikan korkeakoululla. Kuvan on luonut valokuvataiteilija Erica Nyholm, joka on tehnyt myös aikaisempien dekaanien muotokuvia. Kuva: Aalto-yliopisto / Matti Ahlgren.

Korkeakoulun kehittämistä muutosten keskellä

Dekaanikauteen on mahtunut monia tilanteita, jotka ovat vaatineet korkeakoululta sopeutumista ja uudistumista. Yksi merkittävimmistä oli uran alkuvaiheessa koronapandemia, joka siirsi nopeasti opetuksen ja suuren osan yliopiston toiminnasta verkkoon.

”Pandemia-aikana jouduimme nopeasti miettimään, miten kaikki toimintamme saadaan järjestettyä laadukkaasti poikkeusoloissa. Tilanne vaati kriisinkestävyyttä ja neuvokkuutta.”

Aalto-yliopisto onnistui Kruusin mukaan järjestämään toimintansa poikkeuksellisen hyvin. Pandemian alkuvaiheessa ajateltiin, että verkko-opetus muuttaisi yliopistojen toimintaa perustavanlaatuisesti ja pysyvästi. Aallossa palattiin kuitenkin erittäin onnistuneesti kampukselle.

Myös tutkimusrahoituksen kehitys ja koulutuksen laajentamiseen liittyvät kansalliset tavoitteet ovat muuttaneet korkeakoulun toimintaympäristöä. Kemian tekniikan korkeakoulussa kandidaattiopiskelijoiden sisäänotto on kaksinkertaistettu, ja koko Aallossa sisäänotto on kasvanut 40 prosenttia viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Kasvu on edellyttänyt henkilöstöltä paljon työtä ja opetuksen kehittämistä.

”Olen ylpeä professorien, lehtorien ja muun henkilöstön panoksesta vaikeina aikoina. Korkeakoulumme on selvinnyt muutoksista hienosti, ja samalla opiskelijatyytyväisyys on parantunut.”

Myös Aallon innovaatiotoiminnan kehitys on ollut tärkeä osa viime vuosien muutosta. Yliopiston asema innovaatioyliopistona on vahvistunut, ja Kemian tekniikan korkeakoulu on osallistunut tämän toiminnan kehittämiseen. Pienenä korkeakouluna se on tarjonnut hyvän mahdollisuuden kokeilla uusia toimintatapoja.

Korkeakoulun johtaminen perustuu ihmisten motivaatioon

Kruusille yliopiston johtamisessa on erityistä se, että ihmiset ovat vahvasti sisäisesti motivoituneita. Tutkijat ja opettajat tekevät työtään pitkälti siksi, että he ovat aidosti kiinnostuneita omista aiheistaan.

”Tutkijan työ on edelleen monelle myös elämäntapa. Se on vaativaa ja edellyttää kykyä sietää kilpailua esimerkiksi tutkimusrahoituksesta. Tutkijan täytyy jaksaa edistää omia tutkimusaiheitaan ja uskoa työhönsä myös silloin, kun tuloksia ei vielä näy. Siksi onnistumiset ovat erityisen palkitsevia”, Kruus sanoo.

Tutkimus ei kuitenkaan ole yksilölaji. Tutkimuskysymykset ovat yhä useammin monitieteisiä, ja niiden ratkaiseminen edellyttää verkostoitumista ja erilaisten osaamisten yhdistämistä.

”Yhteistyöverkostojen rakentaminen on yksi keskeisistä menestystekijöistä. Myös Kemian tekniikan korkeakoulun menestystarinat perustuvat onnistuneeseen yhteistyöhön”, Kruus kertoo.

Ulkoisen tutkimusrahoituksen hankkimisen merkitys on kasvanut yliopistoissa perusrahoituksen vähentyessä. Kemian tekniikan korkeakoulussa professoreille kertyy keskimäärin 5-6 rahoitushakemusta vuodessa. 

Kruus arvostaa henkilöstön sitoutumista ja jaksamista tässä työssä. Korkeakoulu on panostanut tukeen ja laadukkaisiin palveluihin professoreille mm. hankekirjoittajien (grant writer), staff scientistien ja viimeisimpänä akateemisten koordinaattoreiden avulla. Johtamisessa tärkeää on myös positiivisuus ja usko siihen, että asioita voidaan kehittää eteenpäin.

”Positiivinen asenne tarttuu ihmisiin, ja vaikeinakin aikoina on tärkeää nähdä mahdollisuuksia. Tarvitsemme kunnianhimoisia ja positiivisia visioita”, Kruus sanoo.

Hymyilevä iäkkäämpi nainen saa kukkakimpun sisätiloissa sinipaitaiselta henkilöltä.

Yksittäinen dekaani voi olla osa muutosta, mutta lopulta sen toteuttavat ihmiset yhdessä.

Kristiina Kruus

Kansainvälisyys avartaa tutkijan maailmaa

Kansainvälisyys on ollut Kruusille tärkeä osa tutkijanuraa ja yksi tutkimustyön kiinnostavimmista puolista. Hän on työskennellyt ulkomailla yhteensä reilun kuuden vuoden ajan: ensin Japanissa, sitten neljä vuotta Yhdysvalloissa Rochesterin yliopistossa ja vielä noin kaksi vuotta Alankomaissa toimineessa yrityksessä postdoc-tutkijana.

Ulkomailla työskentely avasi näkymiä erilaisiin tutkimusympäristöihin, toimintatapoihin ja ajattelumalleihin. Kristiina Kruusin mielestä tutkijan ei kannata jäädä omaan kotiyliopistoonsa, vaan on tärkeää hakeutua muualle hankkimaan kokemusta ja uusia näkökulmia. Sen jälkeen voi aina palata takaisin mukanaan uutta osaamista.

”Kannustan nuoria tutkijoita lähtemään ulkomaille väitöksen jälkeen. Uuteen ympäristöön siirtyminen haastaa omia käsityksiä ja on todella opettavaista.”

Japanin-vuosilta mieleen on jäänyt myös kokemus työyhteisön sukupuolijakaumasta ja siihen liittyneistä asenteista. Tutkimuskeskuksessa Kruusille kerrottiin, että noin 120 miespuolisen tutkijan joukossa työskenteli vain yksi nainen. Naisen asemaa koskevat kommentit kuvastivat paikallisen kulttuurin perinteisiä rakenteita.

”Suhtauduin kokemukseen ymmärtäväisesti mutta kriittisesti. Ulkomailla työskentely ei avarra maailmaa vain tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta, vaan tarjoaa myös mahdollisuuden tarkastella yhteiskuntaa ja erilaisia todellisuuksia uudesta perspektiivistä.”

Yliopiston tärkein tehtävä on opettaa ajattelemaan

Kruus pitää yliopistoa poikkeuksellisen hienona instituutiona, jolla on pitkä historia ja tärkeä rooli yhteiskunnassa. Yliopiston vaikuttavuus rakentuu tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä niiden pohjalta syntyvistä uusista innovaatioista.

”Yliopiston vahvuutena on myös sen kyky uudistua. Opetusta ei voi toteuttaa samalla tavalla kuin 20 vuotta sitten. Opiskelijat ovat erilaisia kuin aiemmin, ja teknologian kehitys vaikuttaa siihen, miten he oppivat ja työskentelevät.”

Tekoäly tuo opetukseen uusia mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Kruusin mielestä teknologian kehitykseen on suhtauduttava avoimesti mutta samalla kriittisesti.

”Kriittisen ajattelun kehittäminen on yksi yliopiston keskeisimmistä tehtävistä. Se kuuluu instituution perustehtävään ja on sisäänrakennettu yliopiston toimintatapaan.”

Maailmassa, jossa tietoa ja sen tulkintoja on tarjolla enemmän kuin koskaan, yliopiston tehtävä on auttaa ymmärtämään, kyseenalaistamaan ja muodostamaan omia näkemyksiä. Kruusin mielestä juuri tässä piilee yliopistokoulutuksen keskeinen arvo.

”Yliopistossa kehitetään alakohtaisen tiedon ja osaamisen lisäksi ennen kaikkea kykyä arvioida tietoa. Tarvitsemme entistä enemmän kykyä erottaa luotettava tieto epäluotettavasta ja arvioida tiedon merkitystä.”

Luentosalissa istuva yleisö kuuntelee eturivissä seisovaa naista
Aalto-yliopiston johto ja Kemian tekniikan korkeakoulun henkilöstö kerääntyivät juhlistamaan Kristiina Kruusin aikaa dekaanina. Kuva: Aalto-yliopisto / Matti Ahlgren.

Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä 

Opiskelijoilla on keskeinen rooli korkeakouluyhteisön kehittämisessä. Dekaanin tehtävässä suora yhteys opiskelijoihin ei kuitenkaan ole aina itsestään selvä, sillä luontevia kohtaamisia ja tiiviin yhteistyön mahdollisuuksia on vähemmän kuin monissa muissa yliopiston tehtävissä.

Korona-aikana syntyi tärkeä uusi yhteistyömuoto, kun Kruus alkoi tavata opiskelijakiltojen edustajia kuukausittain opipäällikön ja opetuksen varadekaanin kanssa. Näistä tapaamisista on tullut hänelle arvokas yhteys opiskelijoiden arkeen ja näkemyksiin.

”Arvostan näitä tapaamisia todella paljon. Killat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä toivottamalla fuksit tervetulleiksi, huolehtimalla opiskelijoiden hyvinvoinnista ja tuomalla opiskelijoiden näkökulman mukaan koulutuksen ja tutkinto-ohjelmien kehittämiseen”, Kruus sanoo.

Näin opiskelijat eivät näyttäydy vain opetuksen kohderyhmänä, vaan aktiivisina yhteisön jäseninä, joiden panos vaikuttaa koko korkeakoulun toimintaan.

Yhteisön työ jatkuu

Kun Kruusilta kysyy, millaisen jäljen hän toivoo jättävänsä Kemian tekniikan korkeakouluun dekaanina, hän korostaa ennen kaikkea yhteisön merkitystä. Hän toivoo myös, että ihmiset usakaltavat ajatella isosti ja kunnianhimoisesti. Riskejä saa ja pitääkin ottaa, eikä epäonnistumisia pidä pelätä liiaksi.

”Kahdeksan vuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat olleet suuria, mutta niitä ei voi lukea yhden ihmisen ansioksi. Korkeakoulun kehitys on syntynyt yhteisön työn tuloksena. Professorit, lehtorit ja muu henkilöstö sekä yliopiston johdon tuki ovat olleet keskeisessä asemassa siinä, että korkeakoulu on pystynyt vastaamaan muutoksiin ja kehittämään toimintaansa.”

Kruus haluaa myös korostaa, että hänen dekaanikaudellaan tehty työ on rakentunut vahvalle perustalle, jota hänen edeltäjänsä ovat pitkäjänteisesti luoneet. Hän arvostaa suuresti sitä työtä ja kehitystä, jonka varaan korkeakoulun nykyinen menestys rakentuu.

”Olen saanut jatkaa työtä, jota täällä on tehty jo pitkään. Korkeakoululla on vahva perusta, ja edeltäjäni ovat tehneet hienoa työtä sen rakentamisessa. On ollut hienoa päästä omalta osaltani viemään tätä kehitystä eteenpäin”, Kruus kertoo.

Kruus kuvailee Kemian tekniikan korkeakoulua hienoksi yhteisöksi. Myös Aallon myönteinen julkisuuskuva on hänen mukaansa tärkeä voimavara, joka vahvistaa koko yliopiston ja sen korkeakoulujen asemaa.

Kahdeksan dekaanivuoden aikana Kruus on saanut johtaa korkeakoulua monenlaisten muutosten ja haasteiden keskellä. Vuodet ovat vaatineet kriisinkestävyyttä, kykyä uudistua ja pitkäjänteistä työtä. Samalla ne ovat tarjonneet hänelle mahdollisuuden oppia uutta yliopiston toiminnasta ja akateemisesta johtamisesta. “On ollut erityisen palkitsevaa saada tehdä työtä oman alma materninsa hyväksi”, Kruus kertoo.

Yksi periaate on kuitenkin säilynyt kirkkaana: korkeakoulun menestystarinaa ei rakenneta yksin.

”Yksittäinen dekaani voi olla osa muutosta, mutta lopulta sen toteuttavat ihmiset yhdessä.”

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pinkki possupukuinen hahmo ja vanhempi mies pyöräilevät kuntopyörillä ja antavat ylävitosen
Kampus, Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Yhteishenki, pyörä ja luotto tulevaisuuteen

Aalto-yliopiston yhteisötempauksessa poljettiin kuntopyörää 10 tuntia opiskelijoiden hyväksi.
Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto koordinoi tekoälyn tutkimuksen lippulaivaa ja on mukana neljässä muussa hankkeessa

Suomen tekoälyosaamisen keskus (FCAI-X) kehittää uusia tekoälymenetelmiä, ja muissa lippulaivoissa tutkitaan vetysiirtymää, älyä ja tietoverkkoja, globaaleja terveysuhkia sekä tunteita.
Irving Wang's picture
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

"Kaiken ei tarvitse olla valmiiksi mietittynä ennen kuin aloitat."

Irving Wang voitti Slush-lipun, jonka arvoimme 100STARTUPS-osanottajien kesken. Haastattelimme häntä saadaksemme lisätietoja hänestä ja siitä, kuinka tapahtuma hyödytti häntä.
Tiiliseinän edessä abstrakti tiili- ja metalliveistos, puolikaari keltaisen keskiosan ympärillä.
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Ainon syli -teos juhlistaa Aalto-yliopiston lahjoittajia ja Otaniemen ainutlaatuista perintöä

Ainon syli on kunnianosoitus yliopiston lahjoittajille. Teos ammentaa Otaniemen perinnöstä.