Iiro Jääskeläinen tekee yhteistyötä moskovalaisten tutkijoiden kanssa selvittääkseen kulttuuritaustan vaikutusta aivotoimintaan
Systeemineurotieteen professori Iiro Jääskeläinen on saanut Venäjältä yli miljoonan euron arvoisen kolmevuotisen mega-grant -rahoituksen toimiakseen osa-aikaisesti johtavana tutkijana moskovalaisessa taloustieteen yliopistossa (National Research University Higher School of Economics). Tavoitteena on tutkia muun muassa sitä, miten kulttuuritausta vaikuttaa aivotoimintaan.
”Moskova on ihanteellinen paikka tutkia kulttuuritaustan vaikutusta. Hankkeen puitteissa perustamme noin kymmenen tutkijan sosiaalisen neurotieteen laboratorion Moskovaan”, Iiro Jääskeläinen sanoo.
Venäjä on hyvin monikulttuurinen maa. Tämä tekee siitä oivallisen ympäristön tämänkaltaiseen perustutkimukseen, joka tähtää erilaisten ihmisryhmien välisen ymmärryksen lisääntymiseen.
”Tavoitteena on tehdä kulttuurienvälisiä vertauksia. Tutkimme luonnollisen kaltaisten ärsykkeiden, kuten elokuvien ja tarinoiden, avulla, miten kulttuuritausta vaikuttaa aivotoimintaan: ajatteluun, tunnereaktioihin, informaation tulkitsemiseen ja kieleen”, Jääskeläinen kertoo.
Iiro Jääskeläisen sosiaalisen neurotieteen osaaminen täydentyy tutkimusyhteistyössä Higher School of Economicsin päätöksenteon, neurotaloustieteen ja taloustieteen asiantuntemuksella. Pääosan työajastaan Iiro Jääskeläinen jatkaa Aalto-yliopiston professorina, ja hänen Aallon tutkimusryhmästään osallistuu muitakin tutkijoita tutkimushankkeiden suunnitteluun yhteistyössä Higher School of Economicsin tutkimusryhmän kanssa.
Lue lisää uutisia
Mitä on kvanttiteknologia?
Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen
Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.