Uutiset

Hyvinvoivan tiimin jäsenet voivat olla miltei loppuunpalaneita – toisaalta huonosti voiva tiimi voi koostua hyvinvoivista yksilöistä

Sekä tiimin että yksilöiden hyvinvointi saavutetaan varmemmin, jos tiimissä on reflektointia ja huolenaiheiden jakamista, sekä hyvät suhteet kaikkien jäsenten välillä.
Emma Nordback vasemmalla ja Niina Nurmi oikealla. Kuva: Oona Hilli, Aalto-yliopistoU
Emma Nordbäck vasemmalla ja Niina Nurmi oikealla. Kuvat: Oona Hilli.

Uuden tutkimuksen mukaan hyvinvoivat tiimin jäsenet voivat muodostaa huonosti voivan tiimin, ja toisaalta hyvinvoivan tiimin jäsenet voivat olla miltei loppuunpalaneita. Tutkimustulokset on julkaistu äskettäin arvostetussa Journal of Organizational Behavior -lehdessä.

”Jos tiimissä keskitytään vain tiimitason hyvinvointiin ja tarpeisiin, siihen kuuluvilla yksilöillä voi olla vaarana palaa loppuun. Ja sama toteutuu myös päinvastoin: jos yksilöt välittävät vain itsestään, tiimin hyvinvointi kärsii”, kertoo Kauppakorkeakoulu Hankenin tutkijatohtori Emma Nordbäck.

Tutkimus suoritettiin korona-aikana, joka poikkeuksellisuudessaan edesauttoi ilmiön löytämistä. Tiimien hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu edelleenkin työelämässä.

”Virtuaalisessa yhteistyössä yksilöiden ja tiimien erilaiset tarpeet korostuvat. Tutkimukseemme osallistuneista monet priorisoivat tiimiensä selviämistä ja ponnistelivat voimakkaasti niiden eteen oman hyvinvointinsa kustannuksella. Heidän riskinsä palaa loppuun kasvoi”, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Niina Nurmi.

Toiset yksilöt taas priorisoivat omia tarpeitaan tiimin hyvinvoinnista välittämättä, jolloin moraali ja sitoutuminen tiimissä alkoivat kärsiä.

”Organisaatioissa tehdään paljon työntekijöiden hyvinvoinnin pulssimittauksia ja mitataan yksilöiden sitoutumista. Tiimin hyvinvointi on kuitenkin eri asia kuin yksilöiden hyvinvoinnin summa. Vaarana on, että yksilöhyvinvointia mittaavien kyselyjen tulokset saattavat näyttää tosi positiivisilta, vaikka samanaikaisesti voi olla, ettei tiimin yhteistyö toimi enää lainkaan”, Nurmi kertoo.

Tutkimus toteutettiin laadullisena päiväkirjatutkimuksena ja siihen osallistui yhteensä 69 jäsentä 12 eri tiimistä. Tutkijat mittasivat myös kyselyillä yksilöiden työn imua ja loppuun palamisen riskiä sekä tiimien hyvinvoinnin tasoa, kuten tiimin elinvoimaisuutta ja henkilösuhteiden laatua tiimin jäsenten välillä.

Emma_Nordback vasemmalla ja Niina Nurmi oikealla, kuva: Oona Hilli, Aalto-yliopisto.

Hyvinvointia reflektoinnista

Vastauksissa selvisi myös, että ihmisten selviytymisstrategiat eivät useinkaan edesauta palautumista. 

”Ihmiset eivät monesti tiedosta, mikä heitä stressaa ja mitä asialle pitäisi tehdä. Jos ihminen esimerkiksi kokee yksinäisyyttä, juokseminen yksin metsässä ei välttämättä ole paras ratkaisu. Vastaavasti kokousputken keskelle olisi hyvä luoda taukoja, jolloin ei olla ruudun ääressä”, Nordbäck sanoo.

Tutkimuksen mukaan sekä tiimi- että yksilötasolla parhaiten pärjäsivät tiimit, jotka reflektoivat paljon. Tiimin jäsenet jakoivat tällöin avoimesti omia kokemuksiaan ja huolenaiheitaan sekä mukauttivat toimintaansa kaikkien edun mukaisesti. Ja nämä tiimit ovat tutkimuksen mukaan vähemmistössä.

”Virtuaalikokouksissa keskustelu on hyvin tehtäväpainotteista”, Nurmi sanoo.

”Toisaalta työelämä on nyt hyvin yksilökeskeistä, jolloin tiimin hyvinvointi saatetaan ylipäätään unohtaa. Tällä on vaikutusta koko organisaation elinvoimaisuuteen. Tasapaino tiimin ja yksilöiden tarpeiden välillä on avainasemassa”, Nordbäck jatkaa.

Nordbäck on Aallon alumni, ja he ovat työskennelleet pitkään yhdessä Nurmen kanssa. Tutkijatiimiin kuuluivat myös Jennifer Gibbs (University of California), Maggie Boyraz (California State University), ja Minna Logemann (City University of New York).

“Ihmisten väliset suhteet ovat yksi voimakkaimpia motivaatiotekijöitämme. Tapaamme tutkijaviisikolla konferenssissa kerran vuodessa ja olemme pitkäaikaisia ystäviä. Kun teimme tutkimusta yhdessä, keskityimme aina ensin vartin hyvinvointiasioihin. Reflektoinnille kannattaa aina varata aikaa”, Nurmi sanoo.

Yhteystiedot: 

Apulaisprofessori Niina Nurmi, Aalto-yliopisto, p. 050 577 1693, sähköposti: [email protected]

Tutkijatohtori Emma Nordbäck,Kauppakorkeakoulu Hanken, p. 050 567 7528, sähköposti: [email protected]

Lue lisää Niina Nurmen tutkimuksesta:

Niina Nurmi, photo by Mikko Raskinen.

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää etäkokouksista

Katso apulaisprofessori Niina Nurmen viisi vinkkiä onnistuneeseen etäkokoukseen.

Uutiset
Niina Nurmi, photo by Mikko Raskinen.

Vaivaako uneliaisuus etäkokouksissa? Tutkimuksen mukaan et ole ainoa

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että virtuaalikokouksista johtuva väsymys ilmenee uupumuksena ylikuormituksen vuoksi. Nyt Aalto-yliopiston apulaisprofessori Niina Nurmen uusi tutkimus osoittaakin päinvastoin, että virtuaalikokouksiin osallistuminen saattaa johtaa lisääntyneeseen uneliaisuuteen alikuormituksen ja tylsistymisen seurauksena.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Tutkimus oli osa Aalto-yliopiston tutkija Ana Trianan väitöskirjatyötä. Triana oli samalla oman tutkimuksensa kohde. Kuva: Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Sikeästi nukuttu yö ja kova treeni näkyivät aivoissa jopa kahden viikon päästä

Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat seurasivat yhden ihmisen arkea viiden kuukauden ajan aivokuvausten, puettavien älylaitteiden sekä älypuhelintietojen avulla. Tutkimus oli osa Aalto-yliopiston tutkija Ana Trianan väitöskirjatyötä. Triana oli samalla oman tutkimuksensa kohde.
Professori Jouni Punkki iloitsee, että Loikka-hankkeen tutkimustulokset on viety täysimääräisenä käytäntöön ja Lammi näyttää omalta osaltaan suuntaa koko alalle. Kuva: Lammin Betoni
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lammi siirtyi valmistamaan vain vähähiilisiä tuotteita – taustalla tutkimustyö

Lammin Betoni siirtyi tänä syksynä valmistamaan vain vähähiilisiä harkkotuotteita. Siirtymää edelsi laaja-alainen, yli kahden vuoden pituinen kansallinen LOIKKA-tutkimushanke.
Hera-tehtävässä Milani on yksi kahdesta CubeSat-pienoissatelliitista, jotka lähetetään tutkimaan Didymoksen ja Dimorphoksen asteroidijärjestelmää.  Kuva: Tyvak International
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaista teknologiaa lähtee ulkoavaruuteen – tavoitteena auttaa suojelemaan Maata asteroidien törmäyksiltä

VTT:n kehittämä ASPECT-hyperspektrikamera on mukana Euroopan avaruusjärjestön ESA:n avaruusmissiossa, jossa testataan teknologiaa potentiaalisesti vaarallisen asteroidin kiertoradan muuttamiseksi. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto vastaavat datankäsittelystä, laitteiston testauksesta ja operaation tieteellisestä suunnittelusta. Kuva Space on suunnitellut hyperspektrikameran dataprosessointiyksikön ja laitteet, jotka ylläpitävät luotaimien elintoimintoja matkalla asteroideille.
Opiskelijaprojekti Alma Medialle, työryhmä, Aalto BIZ
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijat analysoivat brändin asemointia ja kehittivät markkinoinnin analytiikan työkalupakkia Alma Medialle

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu toteutti yhteistyössä Alma Median kanssa kattavan projektin, jossa syvennyttiin Autotalli.comin ja Nettiauton brändipositiointiin.