Hyvinvoivan tiimin jäsenet voivat olla miltei loppuunpalaneita – toisaalta huonosti voiva tiimi voi koostua hyvinvoivista yksilöistä

Uuden tutkimuksen mukaan hyvinvoivat tiimin jäsenet voivat muodostaa huonosti voivan tiimin, ja toisaalta hyvinvoivan tiimin jäsenet voivat olla miltei loppuunpalaneita. Tutkimustulokset on julkaistu äskettäin arvostetussa Journal of Organizational Behavior -lehdessä.

”Jos tiimissä keskitytään vain tiimitason hyvinvointiin ja tarpeisiin, siihen kuuluvilla yksilöillä voi olla vaarana palaa loppuun. Ja sama toteutuu myös päinvastoin: jos yksilöt välittävät vain itsestään, tiimin hyvinvointi kärsii”, kertoo Kauppakorkeakoulu Hankenin tutkijatohtori Emma Nordbäck.

Tutkimus suoritettiin korona-aikana, joka poikkeuksellisuudessaan edesauttoi ilmiön löytämistä. Tiimien hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu edelleenkin työelämässä.

”Virtuaalisessa yhteistyössä yksilöiden ja tiimien erilaiset tarpeet korostuvat. Tutkimukseemme osallistuneista monet priorisoivat tiimiensä selviämistä ja ponnistelivat voimakkaasti niiden eteen oman hyvinvointinsa kustannuksella. Heidän riskinsä palaa loppuun kasvoi”, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Niina Nurmi.

Toiset yksilöt taas priorisoivat omia tarpeitaan tiimin hyvinvoinnista välittämättä, jolloin moraali ja sitoutuminen tiimissä alkoivat kärsiä.

”Organisaatioissa tehdään paljon työntekijöiden hyvinvoinnin pulssimittauksia ja mitataan yksilöiden sitoutumista. Tiimin hyvinvointi on kuitenkin eri asia kuin yksilöiden hyvinvoinnin summa. Vaarana on, että yksilöhyvinvointia mittaavien kyselyjen tulokset saattavat näyttää tosi positiivisilta, vaikka samanaikaisesti voi olla, ettei tiimin yhteistyö toimi enää lainkaan”, Nurmi kertoo.

Tutkimus toteutettiin laadullisena päiväkirjatutkimuksena ja siihen osallistui yhteensä 69 jäsentä 12 eri tiimistä. Tutkijat mittasivat myös kyselyillä yksilöiden työn imua ja loppuun palamisen riskiä sekä tiimien hyvinvoinnin tasoa, kuten tiimin elinvoimaisuutta ja henkilösuhteiden laatua tiimin jäsenten välillä.

Hyvinvointia reflektoinnista

Vastauksissa selvisi myös, että ihmisten selviytymisstrategiat eivät useinkaan edesauta palautumista. 

”Ihmiset eivät monesti tiedosta, mikä heitä stressaa ja mitä asialle pitäisi tehdä. Jos ihminen esimerkiksi kokee yksinäisyyttä, juokseminen yksin metsässä ei välttämättä ole paras ratkaisu. Vastaavasti kokousputken keskelle olisi hyvä luoda taukoja, jolloin ei olla ruudun ääressä”, Nordbäck sanoo.

Tutkimuksen mukaan sekä tiimi- että yksilötasolla parhaiten pärjäsivät tiimit, jotka reflektoivat paljon. Tiimin jäsenet jakoivat tällöin avoimesti omia kokemuksiaan ja huolenaiheitaan sekä mukauttivat toimintaansa kaikkien edun mukaisesti. Ja nämä tiimit ovat tutkimuksen mukaan vähemmistössä.

”Virtuaalikokouksissa keskustelu on hyvin tehtäväpainotteista”, Nurmi sanoo.

”Toisaalta työelämä on nyt hyvin yksilökeskeistä, jolloin tiimin hyvinvointi saatetaan ylipäätään unohtaa. Tällä on vaikutusta koko organisaation elinvoimaisuuteen. Tasapaino tiimin ja yksilöiden tarpeiden välillä on avainasemassa”, Nordbäck jatkaa.

Nordbäck on Aallon alumni, ja he ovat työskennelleet pitkään yhdessä Nurmen kanssa. Tutkijatiimiin kuuluivat myös Jennifer Gibbs (University of California), Maggie Boyraz (California State University), ja Minna Logemann (City University of New York).

“Ihmisten väliset suhteet ovat yksi voimakkaimpia motivaatiotekijöitämme. Tapaamme tutkijaviisikolla konferenssissa kerran vuodessa ja olemme pitkäaikaisia ystäviä. Kun teimme tutkimusta yhdessä, keskityimme aina ensin vartin hyvinvointiasioihin. Reflektoinnille kannattaa aina varata aikaa”, Nurmi sanoo.

Yhteystiedot: 

Apulaisprofessori Niina Nurmi, Aalto-yliopisto, p. 050 577 1693, sähköposti: niina.nurmi@aalto.fi

Tutkijatohtori Emma Nordbäck,Kauppakorkeakoulu Hanken, p. 050 567 7528, sähköposti: emma.nordback@hanken.fi