Uutiset

Helsinki Brain & Mind -verkosto hyödyntää digitalisaatiota ja kehittää tekoälyyn pohjautuvaa aivokuvien analyysia

Neurotieteen tutkimuksen verkosto panostaa tulevina vuosina digitaalisten ratkaisujen ja innovaatioiden kehittämiseen. Verkoston uusi, yli 880 000 euron hanke on saanut mittavan EU-rahoituksen vuosille 2021–2023.
Brain

Helsinki Brain & Mind -verkosto on vuosina 2019–2021 rakentanut pääkaupunkiseudulle neurotieteen tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymän, joka edistää yhteistyötä neurotieteen perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen, neuroteknologian tutkimuksen ja kehitystyön sekä kaupallistamishankkeiden välillä.

Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja HUSin yhteistyö tiivistyy tulevina vuosina ja keskittyy vahvemmin digitaaliseen kehittämiseen. Euroopan aluekehitysrahasto tukee verkoston uutta hanketta yli 700 000 eurolla vuosina 2021–2023. Hanketta rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hankkeen koko budjetti on noin 885 000 euroa.

"Hankkeen avulla vauhditamme korkeatasoista tutkimusta ja vahvistamme yhteistyötämme kahden yliopiston, yliopistosairaalan sekä yritysten välillä. Yhteistyön avulla saamme käyttöön jokaisen osapuolen vahvuudet uusien digitaalisten työkalujen kehittämiseen", kuvailee professori, Neurotieteen keskuksen johtaja Jari Koistinaho Helsingin yliopistosta. 

Tekoälysovelluksia kuvantamiseen ja potilasturvallista tietoa datapankkeihin

Helsinki Brain & Mindin uudessa hankkeessa kantavana teemana ovat digitaaliset ratkaisut ja innovaatiot aivoterveyden edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on muun muassa hyödyntää digitaalista aivokuvantamista ja yhdistää se tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin.   

"Kehitämme tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä, joiden avulla voidaan analysoida suuria aivokuvantamisaineistoja automaattisesti ja etsiä niistä aivosairauksien varhaisdiagnostiikkaa edistäviä piirteitä. Kehitystyö tapahtuu yhdessä Suomen tekoälykeskuksen, FCAI:n, tutkijoiden kanssa", kertoo professori Lauri Parkkonen Aalto-yliopistosta.

Hanke edistää tietoturvallisten data- ja analyysiympäristöjen kehittämistä sekä niiden hyödyntämistä tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

Yhtenä osana dataympäristöjä ovat biopankit. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja luoda edellytyksiä aivosairauksien kantasolubiopankin, aivokuvabiopankin sekä unidatapankin rakentamiseksi.

"Unidatapankin EEG-tiedon avulla voimme selvittää, kuinka unen makro- ja mikrorakenteet poikkeavat aivosairauksissa. Unen mikrorakenteen poikkeavuudet ja häiriöherkkyydet voivat muodostaa aivosairauksissa niin sanottuja endofenotyyppejä eli alailmiasuja. Niiden avulla voimme ymmärtää yhden häiriöryhmän sisällä ilmeneviä eroavaisuuksia ja toisaalta yhteneväisyyksiä eri häiriöiden välillä", kertoo professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.

HUSin laaja sairaalaorganisaatio mahdollistaa monipuolisen potilasaineiston keruun. HUSilla on käytössään pitkältä aikaväliltä poikkeuksellisen kattavat sähköiset sairaskertomusarkistot, joita HUSin tutkijat käyttävät niin perustutkimuksessa kuin kliinisessäkin tutkimuksessa. Jatkossa aineistoja voidaan hyödyntää myös Helsinki Brain & Mindin hankkeissa.

"Yhteistyö Aallon ja HY:n kanssa digitaalisten menetelmien kehittämiseksi vie neuroalojen tutkimustyön kertaharppauksella eteenpäin. Osaamisprofiilimme ovat toisiaan täydentäviä, ja aineistojen monipuolisen käytön avulla yhteistyömme tuottaa suoraan potilashoitoa hyödyttäviä uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä", sanoo HUS Neurokeskuksen toimialajohtaja Nina Forss.

Helsinki Brain & Mindin tavoitteena on, että usean erilaisen datan yhdistäminen luo myös yritystoimintaa. Kaupallistamista tehdään yhteistyössä Uudenmaan alueen yritysten kanssa.

Pandemia-aika on korostanut neurotieteen tutkimuksen merkitystä

Neurologiset ja psykiatriset aivosairaudet aiheuttavat Suomessa yli 10 miljardin euron kustannukset vuosittain. Myös pandemia-aika on tuonut uusia haasteita aivojen ja mielen terveyteen.

Pitkittynyt pandemia vaikeuttaa mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten tilannetta. Pandemia voi myös merkittävästi lisätä mielenterveysongelmien ilmaantuvuutta.

"Uudenmaan on toivuttava pandemian vaikutuksista nopeasti. Sen vuoksi juuri nyt on tärkeää panostaa aivoterveyteen ja sen innovaatiotoimintaan", sanoo Helsinki Brain & Mindin projektipäällikkö, Anne Patana Helsingin yliopistosta.

Helsinki Brain & Mind, Kansallisen neurokeskuksen paikallinen verkosto

  • Helsinki Brain & Mind -verkosto tekee vahvaa yhteistyötä niin alueellisesti kuin kansallisestikin.
  • Se toimii yhteistyössä vastikään perustetun Kansallisen neurokeskuksen kanssa. Helsinki Brain & Mind on Kansallisen neurokeskuksen paikallinen keskus pääkaupunkiseudulla.
  • Pääkaupunkiseudulla verkostoon kuuluvat HUS, Aalto-yliopisto sekä Helsingin yliopisto.
  • Uudenmaan alueella verkosto toimii yhteistyössä myös muiden ekosysteemien, verkostojen, hankkeiden ja yritysten kanssa.

Suomen tekoälykeskus FCAI

Suomen tekoälykeskus FCAI on osaamiskeskittymä, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. FCAI:n tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä, joka voi toimia ihmisen kanssa monimutkaisessa ympäristössä ja auttaa uudistamaan suomalaista teollisuutta. FCAI on yksi Suomen Akatemian lippulaivoista.

Lue lisää
FCAI
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Eva Wahlström
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Luovuus tuki nyrkkeilyä ja päinvastoin

25 vuotta nyrkkeillyt Aallon alumni Eva Wahlström jakoi muistojaan ihmisistä ja kokemuksistaan, jotka olivat hänelle lopulta tärkeämpiä kuin menestys ja mitalit.
On the background, white radiant lines over a black bacground and only hair and shoulder of a person passing by visible
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rahoitusta energiatehokkaan laskennan ja sarveiskalvon sairauksien varhaisen diagnostiikan kehittämiseen

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön myöntämä rahoitus kahdelle Aallon tutkimushankkeelle on yhteensä lähes 1,3 miljoonaa euroa.
Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.