Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Neljä Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen professoria on saanut Jane ja Aatos Erkko säätiön myöntämän miljoonarahoituksen. Hankkeita vetävät professori Jukka Pekola, professori Robin Ras, professori Sebastiaan van Dijken ja apulaisprofessori Anton Zasedatelev. Nelivuotiset rahoitukset ovat yhteensä noin 5,4 miljoonaa euroa.
Professori Jukka Pekola on maailman johtavia kvanttitermodynamiikan asiantuntijoita. Pekolan rahoitus, noin 1,8 miljoonaa euroa, on Aaltoon tulleista rahoituksista suurin. Sen avulla hän etsii ratkaisua kvanttiteknologioiden keskeiseen haasteeseen: komponenttien ylilämpenemiseen tulevaisuuden kvanttitietokoneissa.
"Tutkimme termodynamiikkaa kvanttisysteemeissä ja lämmönhallintaa tulevaisuuden laitteiden tarpeisiin."
Professori ja kesällä 2026 Perustieteiden korkeakoulun tutkimuksen varadekaanina aloittava Robin Ras tutkii vesipisaroiden ja pintojen välistä fysiikkaa.
“Tutkimme vesipisaroiden muodostumista pinnoilla uudella lähestymistavalla. Nukleaationa tunnettu ilmiö vaikuttaa esimerkiksi säähän, ja siksi teemmekin yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Tutkimus voi johtaa myös entistä parempiin keinoihin estää lasipintojen huurtumista.”
Professori ja teknillisen fysiikan laitoksen varajohtaja Sebastiaan van Dijken tutkii magnetismia ja kehittää esimerkiksi uusia datan tallennustapoja nanometrien mittakaavassa.
Apulaisprofessori Anton Zasedatelev tutkii kvanttioptiikkaa eli valon ja aineen vuorovaikutusta kvanttimaailmassa.
Yhteensä Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee kahdeksaa tekniikan, taloustieteiden ja kulttuurin alan hanketta, jotka etsivät ratkaisuja tulevaisuuden suuriin kysymyksiin. Nyt myönnetyt rahoitukset nostivat säätiön perustamisesta lähtien myöntämien tukien kokonaismäärän yli puolen miljardin euron.
Lue Jane ja Aatos Erkon säätiön alkuperäinen uutinen.
Lisätietoja:
Lue lisää uutisia
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat
Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.