Häpeän ja leimautumisen pelko estävät yritysjohtajia hyödyntämästä tekoälyä

Olenko muiden silmissä vähemmän pätevä tai vähemmän aito, jos käytän tekoälyä? Kärsiikö asemani johtoryhmässä? Tällaiset pelot, joita ryhmädynamiikka vielä voimistaa, voivat vaikuttaa paljon siihen, hyödyntääkö yrityksen johtoryhmä tekoälytyökaluja vai ei.

Aalto-yliopiston tuotantotalouden apulaisprofessori Natalia Vuori tutki, miten yritysten johtoryhmät suhtautuvat generatiiviseen tekoälyyn strategiatyössään ja miten johdon asenteet tekoälyä kohtaan vaikuttavat tiimien toimintaan ja yritysten tuloksiin.

Paljastui, että joissakin johtoryhmissä kielteinen suhtautuminen tekoälyyn syntyi ryhmän dynamiikasta.

“Johtoryhmän jäsenet saattoivat tehdä pilaa tekoälyn käytöstä tai jopa häpäistä tekoälyn kokeilijoita. Lannistavan kulttuurin seurauksena johtoryhmissä ei käytetty tekoälytyökaluja, ja sitä olisi ollut vaikea ehdottaakaan”, Natalia Vuori kertoo. 

Taustalla kaksi pelkoa

Vuoren mukaan häpäisyn ja leimaamisen taustalla erottui kaksi tekijää. Ensimmäinen oli johtajien pelko asemansa puolesta. 

“Johtaja oli saattanut tehdä strategisia päätöksiä vuosikymmeniä. Äkkiä hän joutui tilanteeseen, jossa nuoremmat kollegat tuottivat tekoälyn avulla esimerkiksi laajoja ja tarkkoja skenaarioita. Halu suojella omaa ylemmyyttä sai osan kokeneista johtajista leimaamaan tekoälyä.”

Toinen taustatekijä oli pelko maineen menetyksestä. Johtajat pelkäsivät, että jos tekoälyn käyttö paljastuisi, muu johto alkaisi epäillä heidän osaamistaan ja kykyään tehdä itsenäisiä päätöksiä.

“Tässä ilmapiirissä tekoälyn käyttöä ei nähty innovatiivisena vaan heikkoutena.”

Kielteisyys näkyi päätöksenteossa ja tuloksessa

Kielteisellä suhtautumisella oli konkreettisia seurauksia, sillä Natalia Vuoren mukaan näiden yritysten tulokset olivat verrokkiyrityksiä heikompia. Tutkimuksessa näkyi, että nämä yritykset esimerkiksi tekivät päätöksiä muita hitaammin ja menettivät markkinaosuuttaan kilpailijoihinsa verrattuna. 

“Tekoäly olisi voinut auttaa esimerkiksi ideoimaan tuotetarjonnan laajentamista, mutta kielteisesti suhtautuvat menettivät tämän mahdollisuuden.”

Vastaavasti tutkimuksessa näkyi, että tekoälyä hyödyntäneiden yritysten asiakkaat olivat tyytyväisempiä, uusien asiakkaiden hankinta helpottui ja projektit nopeutuivat. 

Näin tekoäly voi auttaa johtoryhmiä

Mitä mahdollisuuksia tekoäly voi tarjota strategioita hioville johtoryhmille? Vuoren mukaan tärkeitä etuja erottuu kolme, joista ensimmäinen on toimintaympäristön luotaaminen.

“Johtajat saattavat hyödyntää hyvin hajanaista tietoa sääntelystä, markkinoista tai standardeista. Tekoäly voi koota suurista aineistoista jäsenneltyjä näkemyksiä. Tämä laajentaa johtajien perspektiiviä ja nopeuttaa tiedon kulkemista strategiatyöhön.”

Toinen etu on erilaisten tilannekuvien rakentaminen.

“Tekoälytyökalut voivat tuottaa nopeasti vaihtoehtoisia skenaarioita ja nostaa esiin riskejä ja mahdollisuuksia, jotka jäisivät muuten huomaamatta.”

Kolmatta etua Vuori kutsuu neutraaliksi fasilitoinniksi. 

“Usein johtoryhmässä on joku vahva persoona, joka ohjaa keskustelua. Tekoäly auttaa purkamaan tällaisia asetelmia, vähentää poliittisia vääntöjä ja nopeutta päätöksenteon alkuvaihetta.”

Lähes 80 haastattelua

Tutkimus perustui laajaan laadulliseen aineistoon. Natalia Vuori tarkasteli tekoälytyökalujen, kuten tekstiä tai kuvaa tuottavien ChatGPT:n ja Microsoft Copilotin, käyttöä johtoryhmissä. Vuori tarkasteli seitsemää johtoryhmää kolmessa teollisuus- ja teknologiayrityksessä, jotka toimivat Suomessa, Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa. Hän teki 78 haastattelua ylimmän ja keskijohdon, hallitusten jäsenten ja it-asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi hän seurasi 18:aa kokousta, joissa käsiteltiin yritysten johtamista ja strategiaa. 

Tutkimuksen alustavat tulokset esiteltiin heinäkuussa johtamis- ja organisaatiotutkijoiden arvostetussa Academy of Mangement Conference Proceedings -konferenssijulkaisussa. Tutkimus palkittiin vuoden parhaana artikkelina.

Koko teksti saatavissa tekijältä.