Uutiset

Hallitus asetti uudet tulorajat ara-asuntojen asukkaille – tutkijat selvittivät, kuka saa jatkossa asunnon suurissa kaupungeissa

Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat vuoden 2025 alusta alkaen. Tulorajojen tarkoitus on kohdentaa ara-asunnot ja niistä koituvat hyödyt aiempaa paremmin pienituloisille. Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain selvitti, miten tulorajat muuttavat asukasvalintaa Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Pitkä valkoinen kerrostalo kadun varrella.
Ara-asuntoja Vantaan Tikkurilassa.

Uudet tulorajat ovat ruokakuntakohtaisia ja ne määräytyvät ruokakunnan koon perusteella: ensimmäisestä aikuisesta 3 540 euroa kuussa, muista aikuisista 2 480 euroa ja ensimmäisestä alaikäisestä 650 euroa kuussa, muista alaikäisistä 600 euroa. Kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on nyt laskenut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla, kuinka suurella osalla uutena asukkaana ara-asuntoon vuonna 2022 muuttaneista tulot olisivat ylittäneet nyt käyttöön otettavat tulorajat.

Tulosten mukaan tulorajan ylittäjiä olisi eniten Espoossa (kuvio 1), jossa lähes 8 % ara-asuntoon muuttaneista olisi ylittänyt tulorajan. Helsingissä, Vantaalla ja muualla kuin suurissa kaupungeissa osuus oli noin 6,5 %. Muissa suurissa kaupungeissa ylittäneiden osuus oli alle 6 %, ja Tampereella jopa alle 4 %.

Tulorajan ylittäneiden osuus eri kaupungeissa, pylväsdiagrammi eri väreillä.
Kuvio 1

Tulorajan ylittäminen on selvästi yleisintä silloin, kun ruokakuntaan kuuluu vähintään kaksi aikuista ja pääkaupunkiseudulla erityisesti silloin, jos tällaiseen ruokakuntaan ei kuulu lapsia (kuvio 2). Tulorajan ylittäminen on harvinaisinta yksinhuoltajien tapauksessa.

Pylväsdiagrammi näyttää eri ryhmien osuuden Ara-asuntoon muuttaneista kuudessa kaupungissa ja muualla Suomessa.
Kuvio 2

”Näyttäisi siltä, että nyt asetetuilla tulorajoilla ei tule olemaan suurta vaikutusta siihen, ketkä ara-asuntoihin muuttavat. Tämä johtuu tulorajojen suhteellisen korkeasta tasosta sekä siitä, että tulot on jo aiemmin huomioitu asukasvalinnassa”, kertoo tutkimusryhmän johtaja Tuukka Saarimaa.

”Suurempi kysymys ara-asuntojen kohdentumisen osalta näyttäisi olevan se, että asuntoon voi jäädä asumaan, vaikka tulot myöhemmin nousisivatkin”, jatkaa Saarimaa. 

Ara-asuntojen asukasvalinnalla pyritään myös välttämään pienituloisten keskittyminen samoille alueille ja samoihin rakennuksiin. Enimmäistulorajat voivat vaikeuttaa tämän tavoitteen toteutumista, jos tulorajan ylittäneet ovat päätyneet asumaan pienituloisimpiin rakennuksiin ja alueille, monipuolistaen näin niiden asukasrakennetta.

AlueAvaimen analyysin mukaan näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan. Tulorajan ylittäneet ruokakunnat muuttivat suurempituloisiin rakennuksiin (kuvio 3) ja suurempituloisille alueille kuin tulorajojen alle jääneet. Tulorajojen avulla ara-asunnot voidaan siis kohdentaa paremmin pienituloisille ilman, että samalla joudutaan tinkimään sosiaaliseen sekoittamiseen liittyvistä tavoitteista.

Kaavio, joka näyttää Uuteen Ara-asuntoon muuttaneiden mediaanitulot kuudessa suomalaisessa kaupungissa ja koko maassa.
Kuvio 3

Kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain

Kunnissa tehdään päivittäin pienempiä ja suurempia asukkaiden elämään vaikuttavia päätöksiä. Mitä paremmin päätöksentekijällä on aiheeseen liittyen tietoa, sitä parempia päätöksiä osataan tehdä. AlueAvain on kaksivuotinen Suomen kuuden suurimman kaupungin pilottihanke, jossa tuodaan yksilötason ajantasaiset rekisteriaineistot mahdollisimman käyttökelpoisesti kuntien päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi.

Tutkimusryhmä toimii Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella ja sitä tehdään yhteistyössä Kuutoskaupunkien verkoston ja Kuntaliiton kanssa. AlueAvaimen akateemisena johtajana toimii kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa. 

Analyyseihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: Alueavain.fi.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ilmakuva tiiviistä kaupunkikorttelista, värikkäistä katoista, kaduista ja syksyisistä puista
Mediatiedotteet Julkaistu:

Helsingin asuntokannassa piilee suuri hiilivarasto – yli 90 prosenttia vanhimpienkin rakennusten kerrosalasta on yhä käytössä

Helsingin asuinrakennusten puurakenteisiin ja muihin puuosiin on varastoitunut arviolta 285 000 tonnia bioperäistä hiiltä, tuore tutkimus paljastaa. Rakennusten pitkä käyttöikä on pitänyt suuren osan hiilestä varastoituneena rakennettuun ympäristöön vuosikymmenten ajan.
Cooler Planetin avajaiset
Mediatiedotteet Julkaistu:

Designs for a Cooler Planet avasi Aallossa tehtävää tutkimusta yli 15 000 vieraalle – vinkkaa ideasi seuraavaan näyttelyyn!

Vuoden 2026 näyttelyssä kävi yli 15 000 ihmistä, muun muassa yritysedustajia, päättäjiä ja lahjoittajia. Tapahtuma on yksi yliopistossa tehtävän työn tärkeimmistä näyteikkunoista.
Vanha vaalea rakennus vierekkäin modernin beigen toimistotalon ja ruosteenruskean veistoksen kanssa
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Tutkija Muhammad Awais opettaa ja tekee yhteistyötä TU Darmstadtissa

Awais työskentelee Saksassa TU Darmstadtissa Unite-yliopistoallianssin vierailevana professorina. Hän osallistuu biopohjaisiin materiaaleihin liittyvään opetukseen ja tutkimukseen sekä vahvistaa yliopistojen välistä yhteistyötä.
Istuva mies harmaassa aivomittaushupussa, tekijä asettaa anturia korvan taakse
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Sähköä korvaan – uusi mittari kertomaan kehon tilasta

Joukko Aallon tutkijoita on perehtynyt sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen sähköstimulaatioon. He kehittävät menetelmästä helppokäyttöistä mittaria, joka kertoisi huippu-urheilijan suorituskyvystä tai jopa kolmiolääkkeen yksilöllisistä vaikutuksista.