Uutiset

Ehdokaskartta haastaa perinteiset vaalikoneet juuri vaalien alla

Avoimeen lähdekoodiin perustuvan vaalikonesovelluksen vahvuus on läpinäkyvyys.
Ruutunäkymä Ehdokaskartta-vaalikoneen Kysymykset-osiosta, josta käyttäjä voi valita itselleen kiinnostavimmat aihealueet.
Ehdokaskartan kysymyksiin voi vastata haluamassaan järjestyksessä, ja niiden sivuuttaminen on helppoa. Perinteisissä koneissa kysymykset esitetään teemoittain järjestettynä pitkänä listana.

Ehdokaskartta on avoimeen lähdekoodiin ja Ylen vaalikoneen dataan perustuva sovellus, jolla voi tarkastella perinteisten vaalikoneiden toimintojen lisäksi koko poliittista kenttää. Aalto-yliopistosta alkunsa saanut sovellus on ensiaskel kohti avoimen vaalikonealustan kehittämistä.

Vaalikoneet ovat Suomen kaltaisessa monipuoluejärjestelmässä suosittuja. Niitä voi verrata merkitykseltään internetin hakukoneisiin, kun äänestäjät etsivät ehdokkaita.

”Uusi Ehdokaskartta esittää tulokset poliittisella kartalla, jonka keskellä on äänestäjä itse”, sovelluksen kehittäjä Kalle Järvenpää sanoo.

”Toinen keskeinen ero perinteiseen on, että kysymyksiin voi vastata haluamassaan järjestyksessä, ja niiden sivuuttaminen on helppoa.”

Ehdokaskartta ei ainoastaan järjestä ehdokkaita mielipiteiden vastaavuuden mukaan, vaan tarjoaa keinoja hahmottaa koko poliittista kenttää ja valikoida ehdokkaita eri kriteereillä, vaikkapa iän tai puolueen mukaan.

Uudenlaisen vaalikoneen prototyyppi on ensimmäistä kertaa käytössä tulevissa kuntavaaleissa, ja tietonsa se saa Ylen vaalikoneesta.

”Helsingin valtuustopaikoista kilpailee kuntavaaleissa 1163 ehdokasta 17 eri listalta. Tuntuisi toivottamalta löytää neulaa tuollaisesta heinäsuovasta ilman vaalikoneita”, Kalle Järvenpää sanoo.

Tavoitteena kansan vaalikone

Yle julkaisi maailman ensimmäisen vaalikoneen eduskuntavaalivuonna 1996. Nyt 25 vuotta täyttävä vaalikoneinstituutio on vakiinnuttanut paikkansa. Vaalikoneiden suosio on kasvanut lähes kaikissa äänioikeutettujen ikäryhmissä, ja nuorimmille äänestäjille ne ovat jo merkittävin äänestyspäätösten tietolähde.

Kansanvallan toteutumisen kannalta näinkin tärkeiden sovellusten pitäisi perustua avoimeen lähdekoodiin.

Kalle Järvenpää

Niin suuret kuin monet pienemmätkin mediatalot julkaisevat oman vaalikoneensa, ja pelkästään median vaalikoneita oli viime eduskuntavaaleissa tarjolla 15. Korkean luvun voisi kuvitella heijastuvan myös koneiden kirjossa, mutta toteutukset muistuttavat läheisesti toisiaan, eikä niiden kehitys ole juuri edennyt.

Yksi selitys vaalikoneiden yhdenmukaisuudelle on, että ne tulevat vain muutamalta valmistajalta. Eduskuntavaalien 15 koneesta peräti 12 oli kahden suomalaisyrityksen käsialaa.

”Kansanvallan toteutumisen kannalta näinkin tärkeiden sovellusten pitäisi perustua avoimeen lähdekoodiin. Silloin niiden ohjelmointivirheet tai vinoumat eivät jäisi piiloon, ja voitaisiin rakentaa rinnakkaisia, kokeellisia koneita. Tämä ei olisi vain suomalaisten vaan kaikkien demokratioiden käytössä”, Kalle Järvenpää listaa avoimen vaalikoneen etuja.

Järvenpään kehittämällä kuntavaalien Ehdokaskartalla on kaksi tehtävää. Se osoittaa toimivan prototyypin kautta, että vaalikoneen toteuttaminen avoimen lähdekoodin avulla on mahdollista. Lisäksi sen avulla kerätään käyttäjien kokemuksia vaalikoneen perinteisestä poikkeavista ominaisuuksista.

Aalto-yliopisto on tukenut Ehdokaskartan kehitystyötä. Sovelluksen käyttämä data on saatu Yleltä, joka julkaisee sen avoimessa muodossa myöhemmin.

Kuntavaalien jälkeen kehittämishanke jatkuu laaja-alaisempana ja useampien yhteistyökumppanien kanssa. Tavoitteena on avoimen vaalikonealustan kehittäminen sekä kotimaiseen että kansainväliseen käyttöön.

Uusi vaalikone on verkko-osoitteessa ehdokaskartta.fi. Kalle Järvenpää toivoo käyttäjien lähettävän palautetta sovelluksen kautta tai täyttävän käyttäjäkyselyn.

Ruutunäkymä Ehdokaskartta-vaalikoneen tuloksesta, jonka keskellä on äänestäjä itse.
Ehdokaskartan tulokset esitetään poliittisella kartalla, jonka keskellä on äänestäjä itse. Ehdokkaat ovat sitä lähempänä, mitä paremmin heidän mielipiteensä vastaavat äänestäjää. Se missä suunnassa he ovat, perustuu automaattiseen analyysiin.
Henkilökuvassa Kalle Järvenpää seisoo sammaloituneen kiven päällä suuren puun alla ja hänen vieressään on valkoinen koira.
Kuva: Tiiu Kaitalo.

Lisätietoja:

Kalle Järvenpää
p. 050 357 2769
[email protected]
Instagram: @kaljarv

Aalto-yliopiston median laitoksen opiskelija Kalle Järvenpää on monialainen muotoilija, jonka tausta on graafisessa suunnittelussa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Logo
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Pääkaupunkiseudun korkeakouluyhteisö yhdistää voimansa: EveryMoveCounts -kampanja käynnistyy

EveryMoveCounts -kampanjan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta arjen aktiivisuuden myönteisistä vaikutuksista hyvinvoinnille ja toimintakyvylle
Päivi Törmä ja Sebastiaan van Dijken
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tietokoneet haaskaavat valtavasti energiaa – nyt tutkijat kehittävät laskentaa, joka tuottaa huomattavasti vähemmän hukkalämpöä

Nykyiset tietokoneet ovat suuria energiasyöppöjä. Aalto-yliopiston tutkijat ovat juuri saaneet merkittävän Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen ongelman ratkaisemiseksi.
Physicists at Aalto University and VTT have developed a new detector for measuring energy quanta at unprecedented resolution. Photo: Aalto University
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kehittivät maailman tarkimman säteilyilmaisimen – nyt se räätälöidään osaksi kvanttitietokoneita

Professori Mikko Möttönen on tiiminsä ja yhteistyökumppaniensa kanssa saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä Tulevaisuuden tekijät -ohjelman rahoituksen. Sen avulla he haluavat jalostaa bolometriteknologian osaksi paitsi kvanttitietokoneita myös superpakastimia ja terahertsikameroita. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun uutta bolometria hyödynnetään käytännön sovelluksissa.
Schematic view of the entangled photon generator. Picture: Ethan D. Minot.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mullistava valonlähde voi tuoda lisätehoa ja -turvaa kvantti-informaation siirtämiseen

Aalto-yliopistossa aletaan rakentaa vallankumouksellista fotoniparien kvanttilomittumiseen perustuvaa LED-valonlähdettä professori Pertti Hakosen johdolla. Tutkimusryhmä on saanut työhön Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä kolmivuotisen Tulevaisuuden tekijät -ohjelman rahoituksen.