Uutiset

Arto Nurmikko Aalto-yliopiston kunniatohtoriksi

Insinööritieteiden ja fysiikan professori Arto Nurmikko työskentelee Brownin yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän on tehnyt tutkimusta mikroelektroniikasta nanotieteeseen ja fotoniikkaan sekä kehittänyt uutta teknologiaa fysiikan ja biotieteiden alalle. Neurotekniikka on yksi Nurmikon kiinnostuksen kohteista. Hän kehittää laitteita, jotka voivat tulevaisuudessa olla suoraan yhteydessä ihmisaivoihin.
Mustataustaisessa henkilökuvassa silmälasipäinen Arto Nurmikko pitää kädessään pientä esinettä jossa on Brown Universityn logo.

Olet kehittänyt esimerkiksi kykyä seurata aivojen hermosoluja mikrosirujen avulla. Kuinka määrittelisit tärkeimmät tutkimusalueesi?

Akateemisessa maailmassa elämäämme määrittää ja ajaa eteenpäin älyllinen uteliaisuus. Ja täytyy myös keskittyä, jotta se voi johtaa johonkin konkreettiseen, tieteellisesti merkitykselliseen ja tiettyä alaa edistävään asiaan. 

Olin aikoinaan kiinnostunut magneettisista puolijohteista ja puolijohdefysiikaksi kutsutusta alasta. Viimeisten 15–20 vuoden aikana uteliaisuuteni on kohdistunut aivoihin, minkä seurauksena aloin keskustella neurotieteiden ja aivotutkimuksen asiantuntijoiden kanssa.

Siitä seurasi kysymys, miten pääsisimme tarpeeksi lähelle yksittäisiä hermosoluja, jotta voisimme rekisteröidä niiden sähköistä toimintaa ja rekonstruoida tapaa, jolla aivot toimivat eräänlaisena äärimmäisen vähän virtaa kuluttavana, poikkeuksellisena tietokoneena.

Näin päädyin työskentelemään aivotutkijoiden kanssa. Teen yhteistyöstä neurotieteiden asiantuntijoiden kanssa alalla, jota kutsutaan löyhästi neurotekniikaksi.

Olet saanut työurasi aikana lukuisia tunnustuksia. Mitä pidät arvokkaimpana saavutuksenasi?

Laboratoriostani on valmistunut sangen suuri joukko tohtoreita, jotka tekevät hyvää työtä ympäri maailman. Kaikkiaan heitä on noin 60. Sen näen itse saavutuksena.

Tieteellisesti katsoen tähän on vaikea vastata. Nykyinen hankkeemme on yksi mielenkiintoisimmista. Se on myös yksi vaikeimmista, sillä yritämme puristaa paljon sähköistä toiminnallisuutta hyvin pieneen siruun. Sirun on oltava yhteensopiva myös biologisen ympäristön kanssa, joka ei ole järin ystävällinen mikrosiruja kohtaan. Eikä elimistökään siedä mikrosirua kovin hyvin. Eli ei päivääkään ilman ongelmia.

Jos kuitenkin onnistumme viemään tämän varhaisen neurotekniikkakonseptin sellaiselle tasolle, että se toimii kädellisillä koe-eläimillä ja toivottavasti sen jälkeen ihmisillä, sitä voidaan mielestäni pitää jonkin arvoisena saavutuksena.

Olet opiskellut ja työskennellyt Yhdysvaltain huippuyliopistoissa koko urasi ajan. Minkälaisia asioita siitä ympäristöstä näkisit hyödyllisinä myös Suomessa?

Tutkimusrahoituksen saaminen erityisesti kokeelliseen ja kalliiseen tutkimukseen on Yhdysvalloissa paljon helpompaa. Suuremmilla tutkimusinvestoinneilla Suomi voisi olla vielä nykyistäkin parempi.

Aalto-yliopiston tekniikan alan juhlallinen promootio järjestetään 16. kesäkuuta 2023. Akateemisista tapahtumista arvokkaimman juhlan isännöi Perustieteiden korkeakoulu. Tapahtumassa promovoidaan yhteensä seitsemän uutta kunniatohtoria, yksi heistä on Arto Nurmikko.

Teksti: Panu Räty 
Kuva: Brown University 

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 32 huhtikuussa 2023.

Lue lisää promootiosta ja kunniatohtoreista

2023 Honorary Doctors

Tekniikan kunniatohtorit 2023

Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut ovat myöntäneet kunniatohtorin arvon seitsemälle merkittävälle tieteen ja tekniikan vaikuttajalle.

Uutiset
SCI dean Jouko Lampinen

Tekniikan alan juhlallinen tohtoripromootio 2023

2023 tekniikan alan tohtoripromootio Aalto-yliopistossa

Akateemiset tapahtumat ja perinteet
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pinkki possupukuinen hahmo ja vanhempi mies pyöräilevät kuntopyörillä ja antavat ylävitosen
Kampus, Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yhteisö polki pyörää 10 tuntia ja sai 10 000 euron lahjoituksen opiskelijoiden apurahoihin

Aalto-yliopiston yhteisötempauksessa poljettiin kuntopyörää opiskelijoiden hyväksi.
Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto koordinoi uutta tekoälyosaamisen lippulaivaa ja on mukana neljässä muussa hankkeessa

Suomen tekoälyosaamisen keskus (FCAI-X) kehittää uusia tekoälymenetelmiä, ja muissa lippulaivoissa tutkitaan vetysiirtymää, älyä ja tietoverkkoja, globaaleja terveysuhkia sekä tunteita.
Kaksi ihmistä nostaa samppanjalaseja sisällä, kaiuttimien ja puuoven vieressä.
Yliopisto Julkaistu:

Kristiina Kruus uskoo yhteisön voimaan – kahdeksan vuotta kemian tekniikan dekaanina

Kristiina Kruusin kahdeksan dekaanivuoden aikana Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu on elänyt suurten muutosten keskellä. Kruusille johtamisessa tärkeintä ovat aina olleet ihmiset, yhteistyö ja halu oppia uutta.
Irving Wang's picture
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

"Kaiken ei tarvitse olla valmiiksi mietittynä ennen kuin aloitat."

Irving Wang voitti Slush-lipun, jonka arvoimme 100STARTUPS-osanottajien kesken. Haastattelimme häntä saadaksemme lisätietoja hänestä ja siitä, kuinka tapahtuma hyödytti häntä.