Uutiset

Alue- ja yhdyskuntarakenteen skenaariot luotaavat mahdollisia tulevaisuuksia

PERUS-SKENE-hankkeen kolmannessa työpajassa käsiteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen skenaarioita.
PERUS-SKENE-hankkeen logo.

PERUS-SKENE-hankkeen kolmas työpaja järjestettiin etäyhteyksin keskiviikkona 1.12.2021 12.30-16.00 teemalla ”Alue- ja yhdyskuntarakenteen tulevaisuusskenaariot ”. Työpajassa alan asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan tutkijoiden valmistelemien alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen skenaarioiden uskottavuutta ja johdonmukaisuutta. Hankkeessa järjestetään neljä työpajaa, joista tämä oli kolmas.

Ennen työpajatyöskentelyä kuulimme puheenvuoroja päivän teemasta. Tilaisuuden avasi hankkeenohjausryhmän jäsen Hanna-Maria Urjankangas Työ- ja elinkeinoministeriöstä, minkä jälkeen keynote-puheenvuoron piti futuristi, filosofian tohtori Tuomo Kuosa. Päivän teemojen alustamisen aloittivat SYKE:n tutkijat Ville HelminenAntti Rehunen ja Santtu Karhinen, joiden puheenvuorot käsittelivät erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen perusuran kestävyysarviointia. Lisäksi Raine Mäntysalo Aalto-yliopistosta esitteli työpajaa varten valmistellut skenaariot sekä niiden muotoitumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi väitöskirjatutkija Mikko Airikkala Aalto-yliopistosta. 

Työpajassa työstettiin neljää alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen skenaariota, jotka on tuotettu hankkeen aiempien vaiheiden pohjalta. Tehtävissä keskityttiin skenaarioiden mahdollisuuteen, uskottavuuteen ja relevanttiuteen päätöksenteon kannalta. Ensimmäisessä tehtävässä kartoitettiin skenaarioiden herättämiä päällimmäisiä huomioita ja mieleen jääviä asioita kysymyksen ”Mitkä kolme asiaa skenaariotarinassa pistivät silmään?” kautta. Toisessa tehtävässä pureuduttiin skenaarioiden mahdollisuuteen, uskottavuuteen ja relevanttiuteen päätöksenteon kannalta.

Tavoitteena oli ensinnäkin selvittää, mitkä asiat lukijoille nousee esille ja jää päällimmäisenä mieleen skenaarioita lukiessa sekä toiseksi saada tietoa siitä, ovatko valmistellut skenaariot alan asiantuntijoiden näkökulmasta mahdollisia, uskottavia ja relevantteja. 

Kolmas työpaja järjestetään koronatilanteen mukaan joko hybridi- tai täysin etätapahtumana keskiviikkona 23.3.2022 klo 12.30-16. 

Viimeisessä työpajassa kehitetään alue- ja yhdyskuntarakenteen ennakointi- ja seurantajärjestelmän tilannehuonemaista toimintamallia, joka tuo yhteen kaikkea hankkeen aikana tehtyä työtä.

Lisätietoa hankkeesta sen internet-sivuilla.

Työpajatyöskentelyn yhteenveto ja esiintyjien diaesitykset:

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

VCD students collaborating with Yle
Opinnot Julkaistu:

YLE ja Aalto-yliopisto konseptoivat yhteistyössä tulevaisuuden suoratoistopalvelua lapsille ja nuorille

Aalto-yliopisto ja YLE ovat yhteistyössä kehittäneet ja suunnitelleet ideoita uudesta lapsille ja nuorille suunnatusta brändätystä suoratoistopalvelusta.
Tummaan paitaan pukeutunut vaalea lyhyttukkainen nainen seisoo kädet ristissä rinnan edessä, taustalla korkeakoulun tiloja
Nimitykset, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professori Arja Karhumaa: ”Meidän on ymmärrettävä paremmin, kuinka tekstejä katsotaan”

Vakinaistetut professorit esittäytyvät: visuaalisen viestinnän muotoilun professori Arja Karhumaa tutkii kielen ja tekstin visuaalisen muodon välistä suhdetta eli miltä teksti kulloinkin näyttää, ja miten se vaikuttaa meihin ihmisinä.
Konsta Laakso and Elsi Sloan act in the short film of Oasis of Radical Wellbeing
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallossa kuvattu lyhytelokuva kertoo opiskelijan vaikeasta valinnasta

Aalto-yliopiston Oasis of Radical Wellbeing -hankkeen rahoittama Myötätunto III -lyhytelokuvan kuvaukset alkoivat Otaniemessä 17.3. Valmiin elokuvan ensi-iltaa päästään katsomaan 30.5. Green Minds, Healthy Hearts – Social Sustainability Symposium -tapahtumassa Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksessa.
Kuvituskuva pörssikursseista
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka päättäjien pitäisi tietää omistajuudesta Suomessa

Miten pärjäämme omistajuudessa Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan verrattuna? Maailman ensimmäinen omistajuuden professori Samuli Knüpfer listaa haasteet – ja kertoo, miksi ne on tärkeä saada ratkaistua.