Uutiset

Ajoturvallisuus paranisi yksinkertaisella tekstinsyöttötekniikalla

2000-luvun puhelimista tutun näppäimistön ja heijastusnäytön yhdistelmä paransi tekstiä syöttävien kuljettajien ajosuoritusta.
aalto_kuva1_fi.jpg

Tutkimus toteutettiin ajosimulaattorilla.Tutkijoiden tavoitteena oli löytää ratkaisu, jossa kuljettaja katsoisi näppäimiä mahdollisimman vähän ja katse pysyisi koko ajan tiessä. Kuva: Gabriela Villalobos Zúñiga

Älypuhelinta tai mitään muutakaan viestintälaitetta ei saa ajon aikana käyttää siten, että laitteen käyttö voi haitata ajoneuvon hallintalaitteiden käyttöä tai muuten häiritä kuljettajan keskittymistä liikenteeseen. Noin 40 prosenttia suomalaisista autoilijoista joutuu kuitenkin vaaratilanteisiin älypuhelimen käytön takia Liikenneturvan tietojen mukaan.

Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijat osoittivat, että uudella tekstinsyöttötekniikalla kuljettajien katse saattaa pysyä tiessä paremmin kuin tilanteessa, jossa kuljettaja näppäili kosketusnäyttöpaneelia. Vaarallisia kaistalta poikkeamisia oli 70 prosenttia vähemmän. Tutkimus toteutettiin ajosimulaattorilla. Testihenkilöt ajoivat virtuaalisesti sekä kaupunki- että maaseutuympäristössä ja syöttivät tekstiviesteistä tuttuja virkkeitä.

”Motivaatiomme tutkimukseen syntyi älypuhelimien vaarallisesta käytöstä ajon aikana. Vaaratilanteista ja lainsäädännöstä huolimatta käyttö on yleistä maailmanlaajuisesti. Pohdimme olisiko ratkaisua siihen, ettei ajosuoritus häiriinny”, professori Antti Oulasvirta Aalto-yliopistosta kertoo.

Tekninen toteutus olisi edullinen

Tutkijoiden tavoitteena oli löytää ratkaisu, jossa kuljettaja katsoisi näppäimiä mahdollisimman vähän ja katse pysyisi koko ajan tiessä. Samaa tekstinsyöttötekniikkaa on mahdollista käyttää myös esimerkiksi karttapalvelussa tai selailtaessa puhelinnumeroita ja nimiä.

”Käytimme kokeissamme läpinäkyvää heijastavaa kalvoa tuulilasissa heijastuksen aikaansaamiseksi. Oli tärkeää sijoittaa tekstinäyttö niin, ettei se peitä tietä, mutta on kuitenkin riittävän lähellä tietä, jotta kuljettaja pystyy samalla havainnoimaan sitä, kun tarkkailee kirjoittamaansa tekstiä”, Oulasvirta toteaa. 

Tutkijoiden idea on yksinkertainen ja edullinen. Testeissä käytetty T9-näppäimistö, joka on kiinni ohjauspyörässä, on 12-painikkeinen näppäinpaneeli yhdistettynä ennustavaan tekstinsyöttöön. Näppäimistön hinta on muutamia kymmeniä euroja. Myös heijastusnäyttöteknologia on yleistymässä autoissa ja edullisia ratkaisuja on tarjolla. 

”Nokian puhelimista tutun T9-näppäimistön etu on se, että näppäintä ei normaalisti tarvitsee painaa kuin vain kerran syöttääkseen kirjaimen. Kaikki näitä näppäimistöjä käyttäneet tietävät, että katsetta ei tarvitse samalla suunnata näppäimistöön kuten kosketusnäytöissä.”

Tulokset ovat positiivisia, mutta perustuvat yhteen simulaattorissa tehtyyn tutkimukseen. Toteutuakseen tuotteena tutkijat tarvitsevat lisää tutkimuksia erityisesti käyttäjillä, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet T9-näppäimistöä. 

Entä poistuvatko älypuhelimien käytöstä johtuvat vaaratilanteet, kun itseohjautuvat autot tekevät läpimurron?

”En usko. Itseohjautuvien autojen läpimurtoon menee vielä muutamia vuosia eikä ne tule ainakaan ensimmäisinä käyttövuosina toimimaan kaikkialla”, Oulasvirta sanoo.

Tutkimustyö (pdf) esitetään kansainvälisessä AutoUI-konferenssissa Yhdysvalloissa 24.–26. lokakuuta.

Lisätietoja:
professori Antti Oulasvirta
Aalto-yliopisto
puh. 050 384 1561
[email protected]   

tutkijatohtori Tuomo Kujala
Jyväskylän yliopisto
puh. 0400 247 392
[email protected]    

diplomi-insinööri Gabriela Villalobos Zúñiga
[email protected]     

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ursula von der Leyen pitämässä avajaispuhetta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

New European Bauhaus -festivaali toi yhteen Euroopan päättäjiä ja monialaisen kestävän kehityksen asiantuntijoita

Aalto-yliopisto oli mukana New European Bauhaus -festivaalilla kestävää rakentamista käsittelevällä näyttelyllään Time out! Rethinking construction.
Olli Ikkana in Otaniemi, photo by Lasse Lecklin.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin

Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala on saanut kolmannen kerran Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta.
Professori Antti Oulasvirta. Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Kahilaniemi
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat selvittävät, miten tekoäly saadaan ymmärtämään ihmistä paremmin

Antti Oulasvirta on saanut 2,5 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen käyttäjämallien tutkimiseen.
Kuvituskuva, jossa kirkkain värein piirretty tyttö katsoo graafista kuviota.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen kaksivuotisen esiopetuskokeilun toteutus voi toimia mallina maailmalle

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on erinomainen esimerkki siitä, miten hallitukset voivat ennakoida ja testata politiikkaansa ennen sen laajamittaista käyttöönottoa. Suomi on kokeiluille mitä otollisin paikka.