Uutiset

Ajoturvallisuus paranisi yksinkertaisella tekstinsyöttötekniikalla

2000-luvun puhelimista tutun näppäimistön ja heijastusnäytön yhdistelmä paransi tekstiä syöttävien kuljettajien ajosuoritusta.
aalto_kuva1_fi.jpg

Tutkimus toteutettiin ajosimulaattorilla.Tutkijoiden tavoitteena oli löytää ratkaisu, jossa kuljettaja katsoisi näppäimiä mahdollisimman vähän ja katse pysyisi koko ajan tiessä. Kuva: Gabriela Villalobos Zúñiga

Älypuhelinta tai mitään muutakaan viestintälaitetta ei saa ajon aikana käyttää siten, että laitteen käyttö voi haitata ajoneuvon hallintalaitteiden käyttöä tai muuten häiritä kuljettajan keskittymistä liikenteeseen. Noin 40 prosenttia suomalaisista autoilijoista joutuu kuitenkin vaaratilanteisiin älypuhelimen käytön takia Liikenneturvan tietojen mukaan.

Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijat osoittivat, että uudella tekstinsyöttötekniikalla kuljettajien katse saattaa pysyä tiessä paremmin kuin tilanteessa, jossa kuljettaja näppäili kosketusnäyttöpaneelia. Vaarallisia kaistalta poikkeamisia oli 70 prosenttia vähemmän. Tutkimus toteutettiin ajosimulaattorilla. Testihenkilöt ajoivat virtuaalisesti sekä kaupunki- että maaseutuympäristössä ja syöttivät tekstiviesteistä tuttuja virkkeitä.

”Motivaatiomme tutkimukseen syntyi älypuhelimien vaarallisesta käytöstä ajon aikana. Vaaratilanteista ja lainsäädännöstä huolimatta käyttö on yleistä maailmanlaajuisesti. Pohdimme olisiko ratkaisua siihen, ettei ajosuoritus häiriinny”, professori Antti Oulasvirta Aalto-yliopistosta kertoo.

Tekninen toteutus olisi edullinen

Tutkijoiden tavoitteena oli löytää ratkaisu, jossa kuljettaja katsoisi näppäimiä mahdollisimman vähän ja katse pysyisi koko ajan tiessä. Samaa tekstinsyöttötekniikkaa on mahdollista käyttää myös esimerkiksi karttapalvelussa tai selailtaessa puhelinnumeroita ja nimiä.

”Käytimme kokeissamme läpinäkyvää heijastavaa kalvoa tuulilasissa heijastuksen aikaansaamiseksi. Oli tärkeää sijoittaa tekstinäyttö niin, ettei se peitä tietä, mutta on kuitenkin riittävän lähellä tietä, jotta kuljettaja pystyy samalla havainnoimaan sitä, kun tarkkailee kirjoittamaansa tekstiä”, Oulasvirta toteaa. 

Tutkijoiden idea on yksinkertainen ja edullinen. Testeissä käytetty T9-näppäimistö, joka on kiinni ohjauspyörässä, on 12-painikkeinen näppäinpaneeli yhdistettynä ennustavaan tekstinsyöttöön. Näppäimistön hinta on muutamia kymmeniä euroja. Myös heijastusnäyttöteknologia on yleistymässä autoissa ja edullisia ratkaisuja on tarjolla. 

”Nokian puhelimista tutun T9-näppäimistön etu on se, että näppäintä ei normaalisti tarvitsee painaa kuin vain kerran syöttääkseen kirjaimen. Kaikki näitä näppäimistöjä käyttäneet tietävät, että katsetta ei tarvitse samalla suunnata näppäimistöön kuten kosketusnäytöissä.”

Tulokset ovat positiivisia, mutta perustuvat yhteen simulaattorissa tehtyyn tutkimukseen. Toteutuakseen tuotteena tutkijat tarvitsevat lisää tutkimuksia erityisesti käyttäjillä, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet T9-näppäimistöä. 

Entä poistuvatko älypuhelimien käytöstä johtuvat vaaratilanteet, kun itseohjautuvat autot tekevät läpimurron?

”En usko. Itseohjautuvien autojen läpimurtoon menee vielä muutamia vuosia eikä ne tule ainakaan ensimmäisinä käyttövuosina toimimaan kaikkialla”, Oulasvirta sanoo.

Tutkimustyö (pdf) esitetään kansainvälisessä AutoUI-konferenssissa Yhdysvalloissa 24.–26. lokakuuta.

Lisätietoja:
professori Antti Oulasvirta
Aalto-yliopisto
puh. 050 384 1561
[email protected]   

tutkijatohtori Tuomo Kujala
Jyväskylän yliopisto
puh. 0400 247 392
[email protected]    

diplomi-insinööri Gabriela Villalobos Zúñiga
[email protected]     

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

On the background, white radiant lines over a black bacground and only hair and shoulder of a person passing by visible
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rahoitusta energiatehokkaan laskennan ja sarveiskalvon sairauksien varhaisen diagnostiikan kehittämiseen

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön myöntämä rahoitus kahdelle Aallon tutkimushankkeelle on yhteensä lähes 1,3 miljoonaa euroa.
Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.