Uutiset

Aivokuvantamistekniikoiden yhdistelmä voi tarkentaa syöpädiagnostiikkaa

BREAKBEN-hankkeessa luodaan pohjaa entistä tarkemmalle aivokuvantamiselle.
breakben aivomittausanturi kuvaaja marko havu
Kuvassa on rakenteilla magneettikenttien mittaamiseen käytettävä anturikypärä ja siihen liittyvää elektroniikkaa. Kuva: Marko Havu/Aalto-yliopisto

Aivotoiminnan häiriöistä aiheutuu pelkästään Euroopassa noin 800 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Aalto-yliopiston tutkimusryhmän tavoitteena on parantaa aivokuvantamistekniikoiden tarkkuutta. Juuri päättyneessä BREAKBEN (Breaking the Nonuniqueness Barrier in Electromagnetic Neuroimaging) -hankkeessa kehitettiin erittäin herkkiä suprajohtavia laitteita matalien magneettikenttien mittaamiseksi.

Innovatiivinen kuvantamisjärjestelmä on suunniteltu mittaamaan ja yhdistämään kahden kuvantamistekniikan signaaleja: magnetoenkefalografia (MEG) ja ultramatalien kenttien magneettiresonanssikuvantaminen (ULF MRI). Aalto-yliopiston teknistä kehitystyötä BREAKBEN-hankkeessa on johtanut Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen tutkija Koos Zevenhoven.

”Olemme kehittäneet ensimmäisen koko pään peittävän mittausjärjestelmän, jossa samoilla antureilla mitataan sekä MEG- että ULF MRI -signaaleja”, kertoo BREAKBEN-hankkeen koordinaattori, professori Risto Ilmoniemi.

MEG mittaa aivojen tuottamia erittäin pieniä magneettikenttiä kallon ulkopuolelta, ja lääkärit saavat menetelmän avulla tietoa hermoston toiminnasta. MRI taas kartoittaa vetyatomien pyörivien ytimien kudosriippuvaista toimintaa ja muodostaa aivojen rakennekuvia.

”Pelkästään MEG-mittausten perusteella ei voi olla varma, mitkä aivojen osat ovat toiminnassa jossain kohteessa tai potilaassa”, kertoo Ilmoniemi.

Samanaikainen ULF MRI -mittaus antaa tarkan tiedon aivokuoren muodosta ja sijainnista mittalaitteeseen nähden. Kuvantamisesta saadaan nyt huomattavasti entistä tarkempaa voitaessa käyttää hyväksi luotettavaa lisätietoa verrattuna nykytilanteeseen, jossa aivokuoren sijaintia ei tunneta tarkasti.

Berkeleyn yliopiston professori John Clarken ryhmä on kehittänyt ULF MRI -kuvantamista vuodesta 2004 lähtien käyttäen ainoastaan yhtä SQUID-anturia. BREAKBEN vie yhdistelmäkuvantamisen seuraavaan vaiheeseen; käytössä on 120 ultraherkkää anturia. Hankkeessa saavutetut läpimurrot avaavat aivojen kuvantamiselle täysin uudenlaisia mahdollisuuksia.

”Uskomme ULF MRI -tekniikan, sen sovellusten ja MEG-MRI-yhdistelmän mahdollistavan selkeästi entistä monipuolisemmat ja informatiivisemmat aivojen tutkimukset”, sanoo Ilmoniemi.

MEG:n ja MRI:n samanaikaisesta mittauksesta voi olla apua epileptisen aivotoiminnan paikantamisessa, ja ULF MRI -mittauksilla voidaan mahdollisesti parantaa jopa syöpädiagnostiikkaa.

”Uuden kuvantamisteknologian avulla on paljon helpompaa erottaa terveitä ja syöpäsoluja toisistaan. Kehitystä on tapahtunut paljon vuodesta 2008, jolloin Aalto-yliopistossa alkoi ensimmäinen kahta kuvantamisteknologiaa yhdistävä hanke”, kertoo professori Clarke.

Magnetoenkefalografian (MEG) ja magneettiresonanssikuvantamisen (MRI) yhdistävä laite ulottaa aivokuvantamisen uusille potilasryhmille, kuten niille, joilla on metalli-implantteja. Koska uudessa hybridilaitteessa ei tarvita magneettikuvausputkea, laite sopii myös paremmin lapsille ja ahtaan paikan kammosta kärsiville. Parempi työnkulku ja tarkempi diagnostiikka lyhentävät todennäköisesti sairaalassaoloaikoja ja optimoivat hoitoa – ja säästävät myös kustannuksia.

Aalto-yliopiston BREAKBEN-ryhmä on saanut BREAKBEN-projektin jatkoksi EU:lta Innovation Launchpad -rahoitusta tekniikan kaupallistamisvalmisteluja varten.

Lisätietoja BREAKBEN-hankkeen sivuilla.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alex ja Lucie Lampen
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.
Nainen läpinäkyvässä kuplatuolissa kirkkaan Made in Aalto University -kyltin vieressä hämärässä tilassa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuusi Aallon alaa ylsi maailman sadan parhaan joukkoon ShanghaiRankingin vertailussa

Vertailussa tarkastellaan muun muuassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, huippututkimusta sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Hymyilevä tummahiuksinen nainen silmälaseissa tummissa vaatteissa, sisätilassa, tausta epätarkka.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista

Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn.
Paluumuuttajat 1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Paluumuuttajat”: Miksi Amplit ja Jatke palasivat Building 2030:n ytimeen

Kaksi Building 2030 -konsortion pitkäaikaista jäsentä palasi entistä vahvemmin yhteiseen kehitystyöhön. Kysyimme Jatkeen kehitysjohtajalta Sakari Aaltoselta ja Amplitin hallituksen puheenjohtajalta Jan Hellmanilta, miksi paluu tapahtuu juuri nyt ja mitä he odottavat yhteistyöltä.