Aikamatka Suomenlinnan kuolemanselleihin
Suomenlinnan sodanaikaiset kuolemaantuomittujen vankisellit on avattu tänä kesänä yleisön nähtäville vuosikymmenten jälkeen. Sadan vuoden takaisen synkän tunnelman voi kokea myös Ylen, Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen luomassa 3D-virtuaalikuunnelmassa.
Ylen verkkosivuilla julkaistussa virtuaaliympäristössä käyttäjä voi liikkua vankiselleissä ja kuulla Ylen Svenska Radioteaternin tuottamia katkelmia, jotka perustuvat todellisiin vankien ja vartijoiden tarinoihin.
Vankilaosasto mallinnettiin laserkeilaimilla ja Matterport 3D-kameralla. Virtuaalimaailman alustana käytettiin Unity-pelimoottoria. Toteutuksesta vastasivat Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo, Laserkeilauksen huippuyksikkö ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus.
”Tarkkoja rakennetun ympäristön malleja voidaan hyödyntää yhä enemmän tapahtumatuotannossa ja kulttuurikohteiden visualisoinnissa. Virtuaalisuus mahdollistaa kokemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Virtuaalikuunnelma jatkaa ennakkoluulotonta ja tuloksekasta yhteistyötämme Ylen kanssa uudenlaisen digitaalisen median hyödyntämisessä”, kertovat professori Hannu Hyyppä ja projektipäällikkö Marika Ahlavuo MeMosta.
Aiempia yhteistyöprojekteja Ylen kanssa ovat Lapinlahden sairaalasta tehty 3D-virtuaalikuunnelma, sekä Lahden MM-hiihtolatujen ja Puhoksen ostokeskuksen 3D-mallinnukset.
Selliosasto mallinnettuna ylhäältä päin.
Yle Svenska Radioteaternin kaksikielistä kuunnelmaa Röster ur dödens väntrum – Ääniä kuoleman porstuasta esitetään kesän ajan myös ääni- ja valoinstallaationa paikan päällä Suomenlinnassa.
Vieraile virtuaaliympäristössä osoitteessa:
svenska.yle.fi/artikel/2018/06/24/nu-kan-du-sjalv-uppleva-sveaborgs-dodsceller-i-en-virtuell-ljudinstallation
Virtuaalikuunnelma on osa Uudenmaan liiton rahoittamaa Euroopan aluekehitysrahaston 3D-kulttuurihubi-hanketta.
Lisätietoja:
Tiedetuottaja Marika Ahlavuo
marika.ahlavuo@aalto.fi
3D-studiomanageri Matti Kurkela
matti.kurkela@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat
Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.