Adam Yousfi voitti nuorten teknologiapalkinnon vesipumppuaiheisella työllään
Toista kertaa järjestetyssä Millennium Youth Prize -kilpailussa5 000 euron suuruisen pääpalkinnon voitti Adam Yousfi Kulosaaren yhteiskoulun lukion tiede- ja teknologialinjalta. Hänen vesipumppuaiheinen työnsä vastasi haasteeseen, miten poistaa yhteiskuntamme hiiliriippuvuus. Tuomaristo kutsui tekijää nykyajan Da Vinciksi ja ratkaisuehdotuksen teknologiaa ja tekniikan osaamisen tasoa vakuuttaviksi.
Toiselle palkintosijalle (3 000 euroa) tuli Indra Halviala Ressun lukiosta ja kolmannelle sijalle (2 000 euroa) Martta Matinaho ja Saara Matinaho Tapiolan lukioista.
Kilpailussa nuoret etsivät ratkaisuja neljään Aalto-yliopiston professorien antamaan globaaliin kestävän kehityksen haasteeseen. Kilpailutyön sai toteuttaa kirjallisena selvityksenä, videona tai prototyyppinä.
Aalto-yliopiston ja Tekniikan Akatemia TAF:n järjestämän Millennium Youth Prizen voittajat julkistettiin verkkolähetyksenä toteutetussa finaalissa 9.10.2020. Voittajat valitsi Aalto-yliopiston ja TAFin koostama tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Ossi Naukkarinen. Kilpailutöiden arviointikriteereinä olivat tieteellisyys, mielikuvituksellisuus, luovuus, innovatiivisuus ja toteuttamiskelpoisuus.
Naukkarisen mukaan haasteet olivat hyvin vaativia ja kaikki finalistien ratkaisut erinomaisia. Hänen mukaansa finalisteilla on mahtava tulevaisuus edessään innovaattoreina. Monet töistä synnyttävät myös mielenkiintoisia jatkokysymyksiä.
Millennium Youth Prize etsii planeettamme elämää parantavia innovaatioita ja innostaa nuoria teknologian ja innovaatioiden pariin. Kilpailun esikuvana on kansainvälinen Millennium-teknologiapalkinto.
Voittajatiimien ratkaisut
Adam Yousfi/Kulosaaren yhteiskoulu, lukio, tiede- ja teknologialinja: Vesisähköpumppu
Vesisähköpumpulla parannetaan vesisähkön hyötysuhdetta, jollloin yhteiskuntamme hiiliriippuvuus vähenee. Teknisesti keksintö pohjautuu käytössä olleisiin, ja siten toimiviksi jo todettuihin ratkaisuihin. Vesisähköpummpu voidaan ottaa käyttöön kohtalaisesti virtaavissa joissa ja parhaana sijoitusratkaisuna nykyisten vesivoimaloiden olemassa olevan infrastruktuurin yhteyteen. Ratkaisu ei kilpaile olemassa olevien vesivoimaloiden kustannuksella, vaan vahvistaa niiden kapasiteettia kustannustehokkaasti.
Indra Halviala/Ressun lukio: Päärynälevän ja leväpesureiden käyttö mikro- ja nanomuovien poistamiseen merivedestä
Menetelmä mikro- ja nanomuovien poistamiseen merivedestä hyödyntää päärynälevää ja leväpesureita. Prosessi on sekä tehokas että ystävällinen ympäristölleen, sillä samalla kun päärynälevällä on iso potentiaali imeä ja adsorboida muovihiukkasia, se ei kuitenkaan häiritse meriveden tärkeitä mikro-organismeja, ja kun levä kasvaessaan myös sitoo hiilidioksidia, voidaan siitä jatkojalostaa biomuovia, biopolttoainetta ja energiaa, mikä puolestaan mahdollistaa metodin kaupallistamisen kestävän kiertotalouden mallin mukaan.
Martta Matinaho ja Saara Matinaho/Tapiolan lukio: Simpukat ratkaisuna merten muoviongelmiin
Ratkaisussa bakteerista tai toukasta eristetään geeni, joka tuottaa muovia pilkkovaa entsyymiä. Geeniä muokataan mahdollisimman tehokkaaksi ja meriolosuhteissa toimivaksi, jonka jälkeen se siirretään simpukoihin. Geenimuunneltuja simpukoita lasketaan viljelmissä mereen tai istutetaan suoraan merenpohjaan. Kun simpukat suodattavat vettä, entsyymi hajottaa mikromuovia, jolloin tämän määrä meressä vähenee.
Uudet Millennium Youth Prize -haasteet julkaistaan 13.11.2020 osoitteessa www.aaltojunior.fi.
Lisätiedot:
Veli-Matti Ikävalko, koordinaattori, FT, DI
Aalto-yliopisto Junior
veli-matti.ikavalko@aalto.fi, puh. 050 3511103
Lue lisää:
Nuoret keksivät ennakkoluulottomia innovaatioita parantamaan planeettamme elämää (aalto.fi)Millennium Youth Prize (aalto.fi)
Lue lisää uutisia
Etsimme uutta rehtoria
Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Miten uudistua epävarmuudessa? Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää avoimuudesta uudelle
Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme kykyä ajatella toisin, kyseenalaistaa totuttua ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Nando Malmelin kertoo, miten kuka tahansa voi kehittää avoimuustaitojaan.
Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.