Uutiset

Aalto-yliopiston Tuula Teeri: Yhteiskunta tarvitsee kriittisiä ajattelijoita

Lukuvuoden avajaisissa rehtori Tuula Teeri ja AYY:n pj. Milja Asikainen keskustelivat yliopiston tehtävistä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
Kuva: Aalto-yliopisto/Mikko Raskinen

Tuula Teeriä ja Milja Asikaista huolestutti se, että vaikka modernit yhteiskunnat rakentuvat ja niiden pitääkin rakentua tiedolle, niin tiedolla sellaisenaan ja yhteiskunnallisen kehityksen perustana tuntuu olevan yhä vähemmän arvoa. Sekä yleinen mielipide että päätöksentekijät välittävät yhä vähemmän tiedosta tai asioiden todellisesta tilasta.  

Yliopistojen olemassaolon perusta on kriittisten ajattelijoiden sukupolvien kouluttaminen - ajattelijoiden, jotka ovat riittävän rohkeita ja itsevarmoja puolustaakseen tietoyhteiskuntaa. Yhteiskunta tarvitsee kriittisiä ajattelijoita ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin: ”Yliopistojen velvollisuus on turvata tietoyhteiskunta, kehittää uutta tietoa ja vaatia päätöksenteon perustuvan tietoon”, sanoo Tuula Teeri. Milja Asikainen lisää: ”Yliopistojen pitäisi ottaa myötäilyn sijaan nykyistä vahvempi rooli julkisen keskustelun ohjaamisessa.”

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi tulevaisuudessa yliopistotutkimuksen ja -koulutuksen vaikuttavuutta entistä laajemmin. Tuula Teeri kommentoi: ”Saamme yli puolet ydintoimintojemme rahoituksesta ministeriöltä. Lain mukaan näitä ydintoimintoja ovat tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. On kriittistä Suomen menestykselle, että ansaitsemme ministeriön rahoituksen kaikkien tehtäviemme toteutukseen asianmukaisin perustein.”

Aalto-yliopisto on onnistunut hyvin luomaan arvoa tutkimuksella ja koulutuksella kehittäessään innovaatioekosysteemiä. Yli puolet Suomen yliopistolähtöisistä yrityksistä on syntynyt Aalto-yliopistossa, ja Aallon opiskelijayhteisön luoma laajasti tunnettu Slush on muuttanut merkittävästi suomalaisten asennetta yrittäjyyteen. Yliopistoyhteistyö tuo huomattavan lisäarvon myös yrityksille.

Tulevaisuuden työnantajat tarvitsevat yliopistosta valmistuvien taitoja

Tuula Teeri muistutti myös yliopiston toisesta tehtävästä eli siitä, että yliopistosta valmistuvilla opiskelijoilla on tulevaisuuden työnantajien tarvitsemia taitoja. Aalto-yliopistossa koulutetaan tulevaisuuden tekijöitä, tavoitteena laadukas alakohtainen osaaminen täydennettynä taiteella, luovuudella, monialaisella yhteistyöllä ja yrittäjyydellä. ”Koulutus, jossa voi vaikuttaa omaan opinto-ohjelmaansa, antaa myös keinot muuttaa maailmaa. Olen varma, että tämä lisää yliopiston vaikuttavuutta ja koulutuksemme merkityksellisyyttä”, hän sanoo.

Milja Asikaisen mielestä myös opintojen ohessa työskentely ja aktiivisuus opiskelijaorganisaatioissa opettavat tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja, kuten tiimityötä, sosiaalisia taitoja, ryhmän- ja projektijohtamista.

Tuula Teerin keskeiset teesit: Poliitikkojen on kiinnostuttava keskustelun avaamisesta asiantuntijoiden kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kun kilpaillaan globaalisti, päätöksenteossa on myös syytä kuunnella neuvoja maailmalta. Tarvitaan kotimaista keskustelua, joka luo rohkeaa kuvaa tulevaisuudesta ja toimii samalla tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän pitkän ajan kehityksen perustana. Tarvitaan myös visio ja sen toteuttamiseksi suunnitelma, joka kantaa yli hallitusten ja hallitusohjelmien.

Milja Asikaisen keskeiset teesit: Yliopistot ovat elintärkeitä maailman ongelmien ratkaisemiseksi. Aalto-yhteisö on osaltaan vastuussa siitä, että sivistystä ja tiedettä arvostetaan riittävästi. On tärkeää saada myös opiskelijat kiinnostumaan yhteiskunnasta.

Valtiovallan tervehdyksen lukuvuoden avajaisiin toi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Hän sanoi: “Kaikki Suomen yliopistot tarvitsevat yhteistyötä, rohkeaa ennakointia ja uusia tapoja toimia. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä Suomen yliopistot ovat kansainvälisesti erittäin kilpailukykyisiä ja tuottavat tietoa, jota tarvitaan ratkaisemaan maailmanlaajuisia ongelmia ja tehostamaan Suomen yhteiskunnan uudistamista tietoon ja tieteeseen perustuen. Yliopistoilla on oltava kykyä muuttua ja olla muutoksen edelläkävijöitä yhteiskunnassa.”

Rehtori Tuula Teeri nimitti Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professorin Juha Varton Aalto-professoriksi tunnustuksena merkittävistä ansioistaan kuvataidekasvatuksen tutkimuksessa ja opetuksessa sekä hänen uraauurtavasta työstään ihmistieteiden metodologian, estetiikan ja filosofian aloilla. Professori Varto piti tilaisuudessa Aalto-esitelmän aiheesta ”Monitieteellisestä poikkitieteelliseen”.  

Avajaisissa jaettiin myös tunnustuspalkintoja yliopiston henkilöstölle. Vuoden 2016 Aalto-teosta palkittiin kansainvälisten asioiden päällikkö Mari-Anna Suurmunne, vararehtori Hannu Seristö ja professori Turkka Keinonen.  Palkinto myönnettiin heidän taitavasta toiminnastaan muotoilun ja innovaatiotoiminnan kansainvälisen instituutin Shanghai International College of Design and Innovationin (D&I) perustamiseksi.

Avajaisissa jaettiin myös palkinto vuoden 2016 menestyksen mahdollistajalle. Palkinnon sai Aalto-yliopiston sijoitustiimi – sijoitusjohtaja Kati Eriksson sekä salkunhoitajat Iivo Paukkeri ja Lauri Ehanti. Palkinnon perusteluissa todettiin, että sijoitustiimi on osoittanut korkeaa ammattitaitoa ja vastuullisuutta työssään ja se perustaa toimintansa tutkittuun tietoon.

Videotallenne lukuvuoden avajaisista (Aalto-yliopiston YouTube-kanava)

Lisätietoja:

Tuula Teeri, rehtori, Aalto-yliopisto
p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
[email protected]

Milja Asikainen, AYY:n puheenjohtaja
p. 050 520 9420
[email protected]

Tiedotetta päivitetty 7.9.2016: ministerin kommentti lisätty.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Talvikki Hovatta, taustalla Metsähovin radio-observatorion teleskooppia suojaava kupu.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talvikki Hovatta haluaa ratkaista avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin

Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.
Lähikuva ihmisen silmästä, johon heijastuu keltainen valo, korostaen ripsiä ja iiristä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly auttaa tunnistamaan diabeteksen aiheuttaman silmäsairauden – kielimallien käyttö lääketieteessä lisääntyy

Tutkimustulos voi jatkossa mahdollistaa monia uusia sovelluksia erilaisissa seulontaohjelmissa ja diagnostiikassa.