Uutiset

Aalto-yliopisto, Savonlinnan kaupunki ja Xamk tiivistävät yhteistyötään

Yhteistyön tavoitteena on uusien biotalousinnovaatioiden vauhdittaminen. Yhteistyösopimus edistää tutkimusta ja tuotekehitystä sekä alueellista ja kansainvälistä yritysyhteistyötä muun muassa uuden biotuotetekniikan professuurin avulla.
Wood chips photo by Eeva Suorlahti

Tänään solmitun aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa entisestään Savonlinnan Teknologiapuiston tutkimus- ja kehitystoimintaa erityisesti puukuidun muokkauksen ja uusien materiaali- ja prosessisovellutusten alalla. Tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseksi perustetaan uusi Aalto-yliopiston alainen biotuotetekniikan professuuri.

”Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voidaan jopa kaksinkertaistaa nykyisestä vuoteen 2050 mennessä ja samalla saavuttaa ilmastotavoitteet, kun raaka-aine hyödynnetään uusiksi, korkeamman jalostusarvon tuotteiksi. Siihen pääsemiseksi tarvitsemme uusia innovaatioita ja osaajia – ja siksi myös saumatonta, lähellä paikallisia toimijoita tapahtuvaa yhteistyötä”, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus sanoo.

Palkattava työelämäprofessori (Professor of Practice) työskentelee sekä Aalto-yliopistossa että Savonlinnan Teknologiapuistossa. Lisäksi hänen avukseen rekrytoidaan Aalto-yliopistoon nuorempi tutkija, joka keskittyy kansalliseen ja kansainväliseen tutkimushankevalmisteluun sekä kansainvälisen teollisuusyhteistyön edistämiseen.

”Aalto-yliopisto on Xamkin strateginen kumppani. Tämä konkretisoituu yhteistyön vahvistumisena Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun kanssa. Lujittuva yhteistyö on merkittävä osoitus Savonlinnassa sijaitsevan metsäbiotalouden tutkimusinfrastruktuurimme kansallisesta vaikuttavuudesta”, toteaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

100 miljoonan euron kasvu

Teknologiapuistossa on jo käynnissä laajaa metsäbiojalostuksen, sellu- ja kuitutekniikan sekä metsäteollisuuden ympäristöteknologian tutkimusta. Yksi tutkimusyksiköistä on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorio, jonka osana on AaltoCell-tutkimusympäristö. Kokonaisuus on kansallisesti yksi merkittävimpiä sellu- ja paperiteollisuuden tutkimus- ja tuotekehityksen ajureita. Kuitulaboratorion toiminta on tuottanut jo yli 100 miljoonan euron viennin kasvun alueen yrityksille. Yhteistyötä tehdään kymmenien suomalaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa.

”On hienoa, että Aalto-yliopiston toiminta Savonlinnan teknologiateollisuuskeskittymän kehitystyössä vahvistuu entisestään. Ammattikorkeakoulustamme valmistuvilla biotuotetekniikan insinööreillä on jo jatkokoulutusväylä diplomi-insinööreiksi Aalto-yliopistossa. Uusi professori voi toimia Savonlinnassa diplomi- ja väitöskirjatöiden ohjaajana savonlinnalaisten teknologiayritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa sekä hakea EU:n Horisontti-ohjelmasta rahoitusta Kuitulaboratorion tutkimustyön vahvistamiseen”, sanoo Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

Yhteistyötä rahoittavat Savonlinnan kaupunki, Aalto-yliopisto, Itä-Savon yliopistosäätiö, Suur-Savon Osuuspankki, Kerimäen Osuuspankki sekä Rantasalmen Osuuspankki.

Aalto-yliopisto käynnistää työelämäprofessorin ja tutkijan rekrytoinnin lähiaikoina.

Sopimuksen allekirjoittivat tänään Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus, Itä-Savon yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen ja säätiön asiamies Hannu Kurki, Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko, Suur-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Jari Himanen, Kerimäen Osuuspankin toimitusjohtaja Jarmo Kaivonurmi.

Lisätietoja:

Kristiina Kruus
dekaani, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu
p. 050 520 2471
[email protected]

Janne Laine
Savonlinnan kaupunginjohtaja
p. 044 417 4001
[email protected]

Jyrki Koivikko
hallituksen puheenjohtaja, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
p. 040 670 5509
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Talvikki Hovatta, taustalla Metsähovin radio-observatorion teleskooppia suojaava kupu.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talvikki Hovatta haluaa ratkaista avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin

Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.