Uutiset

Aalto-satelliittien laukaisut lähestyvät

Aalto-2 odottaa jo valmiina laukaisupaikalla. Aalto-1 siirretään todennäköisesti laukaisupaikalle lähiviikkojen aikana.
aalto1_aalto2_vierekkain_www_fi_fi.jpg

Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Kuva: Antti Kestilä / Aalto-yliopisto

Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti odottaa valmiina laukaisua Yhdysvalloissa Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä. Rahtialus laukaistaan lähiakoina Atlas V -kantoraketilla Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle, mistä astronautit vapauttavat sen lentämään itsenäisesti myöhemmin.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä eri puolilla maailmaa rakennettuja satelliitteja. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

”Rahtialuksen matka avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta, ja satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen muutaman kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Tarkka päivämäärä Aalto-2:n vapauttamiselle vahvistuu vasta myöhemmin, koska satelliittien lähetykset tehdään aseman muiden toimien ohessa”, professori, projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.

”Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa”, Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka kertoo.

Maa-asema valmistautuu tiedon vastaanottamiseen

Aalto-2-satelliitin lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla Otaniemessä.

”Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, minkä vuoksi satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain. Missiossa on käytössä useita maa-asemia”, Tikka kertoo.

Samalla maa-asemalla valmistaudutaan olemaan yhteydessä myös Aalto-1-satelliittiin, joka pääsee näillä näkymin matkaan muutaman kuukauden kuluessa ja tulee kulkemaan suoraan Suomen päältä. Aalto-yliopisto allekirjoitti Suomen historian ensimmäisen satelliitin laukaisusopimuksen jo keväällä 2015. Tämän jälkeen Aalto-1-satelliittia kuljettavan SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantoraketin lennon aikataulut ovat viivästyneet useaan kertaan eri syistä johtuen.

”Erityisen epävarmassa asemassa ovat olleet pienet missiot, kuten monimutkainen SHERPA yhteislaukaisu, jolle ei edelleenkään ole saatu kiinteätä paikkaa laukaisuaikataulussa. Tästä syystä olemme jatkaneet taustalla neuvotteluja laukaisuvälittäjämme Innovative Solutions in Spacen kanssa vaihtoehtoisista laukaisijoista. Nyt viimein olemme löytäneet ratkaisun ja Aalto-1:n laukaisu toteutuu intialaisella PSLV-kantoraketilla toivottavasti jo muutaman kuukauden kuluessa. Näin ollen Aalto-1 saattaa ennättää avaruuteen omalle kiertoradalle ennen Aalto-2-satelliitin vapautusta”, Praks kertoo.

Aalto-1 kuljetetaan kuukauden kuluessa Intiaan Alankomaista, missä se on ollut odottamassa matkaa laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Spacen puhdastiloissa. Laukaisu tapahtuu Intiasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta.

Aallon nanosatelliittiohjelma vauhdittanut Suomen avaruusalaa

Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja kaksi vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satakunta uutta avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.

”Suomi siirtyy avaruusaikaan monella tapaa. Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille. Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut avaruustekniikan uuden aallon Suomessa ja perustaa tänne avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon vauhdittamaan innovaatioiden nousua”, Praks sanoo.

Lisätietoa satelliittiprojekteista (spacecraft.aalto.fi)

Lisätietoa Aalto-1 satelliitin laukaisusta (aalto1.fi)

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin vetäjä
Aalto-yliopisto
[email protected]   
p. 050 420 5847

Tuomas Tikka
CEO, Reaktor Space Lab
Aalto-2 tohtorikoulutettava
[email protected]
p. 050 436 9119

Uutista muokattu 23.3.2017: Laukaisupäivämäärää on siirretty eikä uutta ole ilmoitettu. Ongelman selvittely Floridassa jatkuu. 

Uutista muokattu 20.3.2017: Laukaisupäivämäärä on siirtynyt Suomen aikaan lauantaille 25. maaliskuuta aamuyöstä. 

Uutista muokattu 15.3.2017: Cygnus-avaruusrahtialuksen laukaisupäivämäärä on Floridasta tulleen tiedon mukaan tällä hetkellä 22. maaliskuuta Suomen aikaan aamuyöstä, ei 20. maaliskuuta kuten alun perin arvioitu.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Illustration image on a sunny day as the sun is setting, of Otakaari 2A, the lights in the building are lit and there are blurry images of people walking around. Grass and trees are green.
Kampus, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Uudisrakennus Marsio on näyteikkuna Aalto-yliopiston tutkimukseen, opetukseen ja vaikuttavuuteen

Kilpailun kautta valittu nimi on kunnianosoitus Aino Marsio-Aallolle.
FinnFusion is a collaboration aiming to make fusion energy a reality. Photo: VTT.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkijat tuovat heliumplasmakokeilla fuusioenergiaa lähemmäksi todellisuutta

Aalto-yliopiston tutkijat osallistuvat kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on tukea fuusioenergian kehittämistä.
Vehnänjyviä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
A satellite image of Borneo and part of Malaysia covered by plumes of smoke from fires. The many fires are marked on the map as red dots.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat osoittivat tekoälyn avulla: Turvesuopalojen riski kutistuu jopa neljännekseen maankäytön muutoksilla

Pahimpina vuosina Kaakkois-Aasian turvesuopalot aiheuttavat 30 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maankäyttö on tasapainottelua uhkien, hyötyjen ja kustannusten välillä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.