Uutiset

Aalto-2:n avaruusmatka päättyy – satelliitti tuhoutuu tähdenlentona ensi yönä

Aalto-2 syöksyy ilmakehään arvioiden mukaan torstaina 7. helmikuuta klo 0.51 Suomen aikaa.
Aalto-2
Havainnekuva Aalto-2-satelliitista. Kuva: Aalto-yliopisto

Aalto-yliopistossa rakennetun, ensimmäisenä avaruuteen lähetetyn suomalaissatelliitin, Aalto-2:n matka on päättymässä.

Huhtikuussa 2017 avaruuteen laukaistu ja saman vuoden toukokuussa Kansainväliseltä avaruusasemalta matkansa aloittanut Aalto-2 törmää maan ilmakehään keskiviikon ja torstain välisenä yönä, arviolta klo 0.51 Suomen aikaa.

Kaikki matalalla kiertoradalla olevat satelliitit putoavat vähitellen alaspäin kohti Maata. Mitä alemmaksi satelliitti tulee, sitä nopeammin se putoaa.

”Kun ratakorkeus on alle 200 kilometriä, kestää syöksyminen ilmakehään enää noin vuorokauden. Aalto-2:n kohdalla tämä rajapyykki oli tiistai-iltana”, kertoo professori Jaan Praks.

Vain kahden kilogramman painoinen Aalto-2 on niin pieni, että se tuhoutuu täysin syöksyessään suurella nopeudella ilmakehään. Paineaallon aiheuttama kuumennus höyrystää satelliitin, ja tuhoutuminen näkyy taivaalla tähdenlentona.

Eroon avaruusromusta

Vaikka Aalto-2 ei toiminut avaruudessa kaikilta osin suunnitellusti, ja yhteys satelliittiin menetettiin pian Kansainväliseltä avaruusasemalta vapauttamisen jälkeen, Praksin mukaan projekti opetti Aallon satelliittitiimille paljon.

Juhannusaattona 2017 avaruusmatkansa aloittanut Aalto-1 on sen sijaan toiminut suunnitelmien mukaan, ja kaikista sen tutkimuslaitteista on saatu kiinnostavaa dataa. Tällä hetkellä satelliittitiimi valmistautuu ottamaan käyttöön Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun eli pitkän ja ohuen, satelliitin sisällä olevalta kelalta vapautettavan sähköjohtimen.

Kun johtimeen kytketään sähkövirta, se ikään kuin nappaa kiinni maapalloa ympäröiviin varattuihin hiukkasiin. Näin satelliitin vauhti hidastuu, ja se putoaa ilmakehään nopeammin. Jos kaikki toimii suunnitellusti, Aalto-1:n putoaminen kestää muutamia kuukausia, kun siihen ilman jarrua kuluisi pari vuotta.

”Tarkoituksena on vähentää avaruusromua eli tuoda jo missionsa päättäneet satelliitit hallitusti ja nopeasti pois kiertoradalta. Nykyisen avaruusbuumin aikana tämä on yhä tärkeämpää. Tulevaisuudessa jokainen satelliitti tulee todennäköisesti tarvitsemaan jarrulaitteen”, Jaan Praks sanoo.

Avaruusromun vähentäminen on keskeinen osa myös Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikköä, jossa Aalto-yliopisto on mukana yhdessä Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston kanssa. Huippuyksikön ensimmäiseen, jo Aallossa rakenteilla olevaan FORESAIL-1-satelliittiin tuleekin samankaltainen plasmajarrulaitteisto kuin Aalto-1:ssä.

Lisätietoja:

Professori Jaan Praks
Aalto-yliopisto
Puh. 050 420 5847
[email protected]

Tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen
Ilmatieteen laitos
Puh. 029 539 4635
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

The highly competed ERC Advanced Grant, awarded to leading top researchers, is the third ERC grant won by Professor Mika A. Sillanpää. In 2009, he received the ERC Starting Grant targeted at talented young researchers and, in 2013, he was awarded the ERC Consolidator Grant intended for top researchers establishing their careers. Picture: Aalto University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Fyysikko Mika A. Sillanpää sai jo kolmannen EU:n miljoonarahoituksen – uusi tutkimushanke sovittaa yhteen kvanttimekaniikkaa ja yleistä suhteellisuusteoriaa

Tutkijat ratkovat sata vuotta vanhaa fysiikan arvoitusta pienten kultapallojen ja äärimmäisen matalien lämpötilojen avulla. Värähtelevien pallojen välisen erittäin heikon painovoiman havainnointi voi ratkaista mysteerin.
akun elektrodeja tutkimuskaapissa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Akun osia voidaan kierrättää sellaisenaan – menetelmä säästää harvinaisia raaka-aineita

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että älypuhelimen akun elektrodit ovat uusiokäytössä lähes uutta vastaavia. Seuraavaksi tutkitaan sähköautojen akkujen osien kierrätettävyyttä
: Kuvan on tehnyt Jani Huuhtanen Biorender.com -sovelluksella.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomalaistutkijoiden kehittämä tekoäly ennustaa, mikä puolustusjärjestelmän avain sopii koronaviruksen lukkoihin

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, jonka avulla tutkijat pystyvät yhdistämään puolustusjärjestelmän solut kohteeseensa ja vastaamaan esimerkiksi siihen, mitkä valkosolut tunnistavat koronavirusta. Työkalulla on laajamittaisia käyttömahdollisuuksia, kun yritetään ymmärtää puolustusjärjestelmän toimintaa tulehduksissa, autoimmuunisairauksissa ja syövissä.
The ultrasonic needle, which is a regular medical needle with a metal attachement connected to a large box on the side of the syringe
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ultraäänineula tehostaa biopsiaa – luotettavan syöpätestin kudosmäärä saadaan vaivatta ohuellakin neulalla

Laitetta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös lääkkeiden annostelussa ja jopa pienten kasvainten ja munuaiskivien hajottamisessa.