Base Styles/Icons/lock/open Created with Sketch.

Aalto-2:n avaruusmatka päättyy – satelliitti tuhoutuu tähdenlentona ensi yönä

Aalto-2 syöksyy ilmakehään arvioiden mukaan torstaina 7. helmikuuta klo 0.51 Suomen aikaa.
Aalto-2
Havainnekuva Aalto-2-satelliitista. Kuva: Aalto-yliopisto

Aalto-yliopistossa rakennetun, ensimmäisenä avaruuteen lähetetyn suomalaissatelliitin, Aalto-2:n matka on päättymässä.

Huhtikuussa 2017 avaruuteen laukaistu ja saman vuoden toukokuussa Kansainväliseltä avaruusasemalta matkansa aloittanut Aalto-2 törmää maan ilmakehään keskiviikon ja torstain välisenä yönä, arviolta klo 0.51 Suomen aikaa.

Kaikki matalalla kiertoradalla olevat satelliitit putoavat vähitellen alaspäin kohti Maata. Mitä alemmaksi satelliitti tulee, sitä nopeammin se putoaa.

”Kun ratakorkeus on alle 200 kilometriä, kestää syöksyminen ilmakehään enää noin vuorokauden. Aalto-2:n kohdalla tämä rajapyykki oli tiistai-iltana”, kertoo professori Jaan Praks.

Vain kahden kilogramman painoinen Aalto-2 on niin pieni, että se tuhoutuu täysin syöksyessään suurella nopeudella ilmakehään. Paineaallon aiheuttama kuumennus höyrystää satelliitin, ja tuhoutuminen näkyy taivaalla tähdenlentona.

Eroon avaruusromusta

Vaikka Aalto-2 ei toiminut avaruudessa kaikilta osin suunnitellusti, ja yhteys satelliittiin menetettiin pian Kansainväliseltä avaruusasemalta vapauttamisen jälkeen, Praksin mukaan projekti opetti Aallon satelliittitiimille paljon.

Juhannusaattona 2017 avaruusmatkansa aloittanut Aalto-1 on sen sijaan toiminut suunnitelmien mukaan, ja kaikista sen tutkimuslaitteista on saatu kiinnostavaa dataa. Tällä hetkellä satelliittitiimi valmistautuu ottamaan käyttöön Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun eli pitkän ja ohuen, satelliitin sisällä olevalta kelalta vapautettavan sähköjohtimen.

Kun johtimeen kytketään sähkövirta, se ikään kuin nappaa kiinni maapalloa ympäröiviin varattuihin hiukkasiin. Näin satelliitin vauhti hidastuu, ja se putoaa ilmakehään nopeammin. Jos kaikki toimii suunnitellusti, Aalto-1:n putoaminen kestää muutamia kuukausia, kun siihen ilman jarrua kuluisi pari vuotta.

”Tarkoituksena on vähentää avaruusromua eli tuoda jo missionsa päättäneet satelliitit hallitusti ja nopeasti pois kiertoradalta. Nykyisen avaruusbuumin aikana tämä on yhä tärkeämpää. Tulevaisuudessa jokainen satelliitti tulee todennäköisesti tarvitsemaan jarrulaitteen”, Jaan Praks sanoo.

Avaruusromun vähentäminen on keskeinen osa myös Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikköä, jossa Aalto-yliopisto on mukana yhdessä Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston kanssa. Huippuyksikön ensimmäiseen, jo Aallossa rakenteilla olevaan FORESAIL-1-satelliittiin tuleekin samankaltainen plasmajarrulaitteisto kuin Aalto-1:ssä.

Lisätietoja:

Professori Jaan Praks
Aalto-yliopisto
Puh. 050 420 5847
[email protected]

Tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen
Ilmatieteen laitos
Puh. 029 539 4635
[email protected]

Lisää tästä aiheesta

Researchers Salmivaara and Kibler
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Paremman tulevaisuuden rakentaja vai oman edun ajaja? EU:n linjaus yrittäjien roolista kestävässä kehityksessä on epäselvä

Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että Euroopan unionin kestävän kehityksen politiikassa yrittäjyys merkitsee kolmea eri asiaa – jotka ovat keskenään myös ristiriidassa.
Aalto BIZ portaikkotaidekilpailun voittaja IC-98 Kuva: Marko Oikarinen
Kampus, Tiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Taiteilijaryhmä IC-98 voitti Kauppakorkeakoulun porrastaidekilpailun

Kilpailun voittanut ehdotus luo kiireisestä portaikosta hiljaisuuden vyöhykkeen.
Karoliina Hellbergin maalaus Violet floor (time is up). Kuva: J. Tiainen.
Tiedotteet Julkaistu:

Tutkimus osoitti: Aivot havainnoivat ympäröivän tilan 100 millisekunnissa

Tutkimuksesta voi olla hyötyä konenäkösovelluksissa ja syvien neuroverkkojen kehitystyössä.
Kauppakorkeakoulun rakennuksen julkinen taide Kuva: Mikko Raskinen
Kampus, Tiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun julkisen taiteen kokoelma tutkii ihmisyyttä ja sen jännitteitä

Taiteen prosenttiperiaatetta noudattavan kokoelman teemana on Human Approach.