GeoCorner
Milloin
Missä
Tapahtuman kieli
Join event in ZoomZoom-pikaopas
Ohjelma 26.5.2023.
Esitysten kesto on 15 minuuttia, jonka lisäksi on varattu 5 minuuttia kysymyksille.
- 15:25-15.45 : Tewodros Gebre: Comparison and Investigation of the Possibility of Merging Life Cycle Assessment Tools for Road Construction and Operation Purposes
- 15:45-16:05: Beyza Asar: Effect of Binder Content on the Carbon Sequestration Capacity of Stabilized Soft Clays
Lisätietoja töistä sivun lopussa.
Tervetuloa esittelemään ja kuuntelemaan esityksiä!
Professori Wojciech Solowski, maisteriohjelman johtaja
Lisätietoja tilaisuudesta antavat
Esiteltävät diplomityöt
Infrarakentamisen hiilidioksidiekvivalenttipäästöt Suomessa
Tekijä: Tommi Lehtovirta
Valvoja: professori Jussi Leveinen
Ohjaaja: DI Taavi Dettenborn (Ramboll Finland Oy), DI & FM Tuuli Teittinen (Ramboll Finland Oy)
Rahoitus: Ramboll Finland Oy, Green Building Council Finland, Rakennusteollisuus, Väylävirasto, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki
Tiivistelmä:
Tämän työn tarkoituksena oli saada arvio Suomen infrarakentamisen vuotuisten hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen (CO2e) suuruudesta. Työtä varten määriteltiin infrarakentamiseen kuuluvat osa-alueet sekä tutkit-tiin millaista tietoa vuotuisesta rakentamisesta ja kunnossapidosta oli saatavilla. Tutkimusmenetelmää valittaessa eri päästölaskentamenetelmiä kartoitettiin sekä arvioitiin niiden toteuttamisen mahdollisuuksia. Työn aikaisten havaintojen sekä lopputulosten pohjalta tehtiin myös pohdintaa millä tavoin päästölaskentaa tulisi toteuttaa jatkossa.
Eri päästölaskentatavoiksi valikoitui kolme menetelmää, jotka olivat rakentamis- ja kunnossapitomääriin perustuva, materiaalimenekkiin perustuva sekä investointimääriin perustuva päästölaskenta. Työn aikaisen tutkimuksen sekä saadun aineiston perusteella päästölaskenta oli mahdollista toteuttaa tarkimmin keskeisten rakentamismateriaalien menekkiin perustuen. Tällä tavoin saatiin laskettua arvio, että Suomen infrarakentamisen päästöt ovat 2210 kt CO2e vuodessa. Saatua lopputulosta voidaan pitää suuntaa antavana arviona, johtuen lähtöaineiston laadusta sekä laskennan aikana tehdyistä oletuksista. Tämän lisäksi investointimääriin perustuvasta päästölaskennasta saatiin saman suuruusluokan tuloksia, minkä johdosta tapaa voidaan pitää potentiaalisena. Investointimääriin perustuva laskenta tarvitsisi kuitenkin enemmän ja parempaa aineistoa pohjaksi, jotta tuloksia voitaisiin pitää luotettavina. Rakentamis- ja kunnossapitomääriin perustuen ei pystytty laskemaan koko Suomen infrarakentamisen päästöjä, johtuen rakentamismäärätiedon puutteista.
Työn perusteella etenkin infrarakentamisen rakentamis- ja kunnossapitomäärien tilastointia tulisi parantaa sekä yhtenäistää, jotta laskentaa olisi helpompi toteuttaa. Työn tulosten perusteella olisi myös suositeltavaa, että infrarakentamisen päästölaskenta perustuisi tulevaisuudessa materiaalimenekkiin, jotta saadaan huomioitua parhaiten kaikki erikoisrakenteet.
Avainsanat: Infrarakentaminen, CO2e, hiilijalanjälki, kasvihuonekaasupäästöt
Pohjanvahvistusten optimointi osana vähähiilistä esirakentamista
Tekijä: Ossi Perttu
Valvoja: professori Leena Korkiala-Tanttu
Ohjaaja: Juha Forsman, Monica Löfman
Rahoitus: Aalto University, Ramboll
Tiivistelmä:
Pohjanvahvistusten optimointi osana vähähiilistä esirakentamista. Eri pohjanvahvistusmenetelmien mitoituksen optimointi ja päästö- sekä kustannusvertailu eri menetelmien välillä.