Insinööritieteiden kandidaattiohjelman opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä insinööri- ja tutkimustyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa. Tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskellaan yleisiä aineita ja kandidaattiopintojen edetessä opiskelija erikoistuu vahvemmin oman kiinnostuksensa mukaisesti

• Energiatekniikkaan,
• Geoinformatiikaan,
• Georakentamiseen,
• Kiinteistötalouteen,
• Konetekniikkaan,
• Liikennetekniikkaan ja maankäytön suunnitteluun,
• Rakennustekniikkaan tai
• Vesi- ja ympäristötekniikkaan

Valittuun alaan syventyminen jatkuu maisteriopinnoissa.

Kandidaatin tutkinnossa opiskelija voi valita sivuaineen ja valinnaisia opintokokonaisuuksia siten, että opinnoissa toteutuu Aalto-yliopistolle ominainen tieteen, tekniikan, talouden ja taiteen yhdistäminen monialaisen asiantuntijuuden perustaksi.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan alansa ammatillista kehitystä ja hakemaan teknillistä tietoa sekä tieteellistä tutkimustietoa. Tekniikan kandidaatti pystyy toimimaan avustavissa tehtävissä insinööri- ja tutkimustyössä oman osaamisensa kehittämiseksi. Diplomi-insinöörin tutkinnon jälkeen tyypillisiä työtehtäviä ovat tuotekehityksen ja tutkimuksen asiantuntija- ja johtotehtävät.

Tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskelija luo pohjan itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle ja yrittäjähenkiselle ajattelulle sekä kyvylle luoda uusia ratkaisuja teknisiin ongelmiin yhteistyössä muiden alojen osaajien kanssa

Teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytavat

Radikaali luovuus on yksi Aalto-yliopiston strategian kolmesta läpileikkaavasta teemasta kestävän kehityksen ratkaisuiden ja yrittäjämäisen ajattelutavan rinnalla. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija on omaksunut seuraavat tiedot ja taidot:

• Ymmärtää analyyttisen ajattelun ja teknillistieteellisten työskentelytapojen perusteet sekä pystyy keskustelemaan käyttäen alansa termejä ja tekemään tehtävien ratkaisuehdotuksia.
• Ymmärtää oman alansa keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät sekä oman erikoisalansa osana laajempaa yhteiskunnallista kokonaisuutta
• Ymmärtää ja osaa soveltaa luonnontieteiden ja matematiikan sekä tietotekniikan menetelmiä alansa tehtävissä sekä osaa ratkaista teknisiä ongelmia käyttäen niitä.
• Osaa soveltaa oppimiaan suunnittelumenetelmiä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi ja valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät sekä kykenee analysoimaan insinöörityön metodeja, prosesseja, tuloksia ja vaikutuksia kriittisesti.
• Tuntee alansa keskeiset tiedonlähteet ja tutkimusmenetelmät ja osaa hakea tietoa työnsä tueksi sekä arvioida lähteitä.
• Ymmärtää tekniikan, suunnittelun ja oman työnsä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, yhteis­kuntaan ja ympäristöön eri aikajänteiden yli.
• Ymmärtää alan eettisiä kysymyksiä ja niiden merkityksen omassa työssään ja osaa soveltaa kestävän kehityksen ja hyvien eettisten toimintatapojen periaatteita luovalla tavalla, myös niissä tilanteissa, kun valmista ratkaisua ei ole.

Opiskelutaidot ja tekniikan kandidaatin tutkinto perustana ylempään korkeakoulututkintoon

Tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskelija hankkii valmiudet jatkaa opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon (diplomi-insinööri) johtavassa ohjelmassa Aalto-yliopistossa, muissa yliopistoissa tai korkeakouluissa kotimaassa ja ulkomailla.

Opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella kandidaatin tutkinnon opintonsa siten, että hän saa tiedolliset edellytykset opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon (diplomi-insinööri) myös kandidaattitutkintonsa sivuaineen alueelta.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija osaa ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida itseään oppijana sekä valita itselleen sopivia opiskelumenetelmiä. Hän osaa hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ja ylittää oppiaineiden välisiä rajoja.

Työelämävalmiudet

Tekniikan kandidaatin opinnoissa opiskelija hankkii valmiudet soveltaa kieli- ja viestintätaitoja sekä muita työelämätaitoja, joita ovat:

• päämäärätietoinen ja suunnitelmallinen työskentely,
• ryhmätyöskentely, neuvottelutaito, ryhmän johtaminen ja projektinhallinta, kyky toimia monenlaisten ihmisten kanssa,
• toimiminen oman alan edustajana monialaisessa ryhmässä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä,
• oman alan tieto- ja viestintätekniikan käyttö,
• suullinen ja kirjallinen viestintä oman alan asiantuntijoille ja muulle yleisölle,
• vieraan kielen käyttö alalla, säädösten mukainen toisen kotimaisen kielen taito
• yrittäjähenkinen ajattelutapa

• Perusopinnot 65-66 op
• Pääaineopinnot 65 op
• Sivuaine 20-25 op
• Vapaasti valittavat 24-30 op

Energia- ja konetekniikan pääaineessa koulutetaan osaajia yhdyskunnan energian tuotannon ja käytön, sekä konetekniikan ja koneenrakennuksen alueille. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa ja käytännöllisiä insinöörimenetelmiä sekä luoda perusta uudelle tiedolle, uusille menetelmille ja uusille teknologisille innovaatioille.

Opiskelijat rakentavat vahvan luonnontieteellisen ja tietoteknisen osaamisen yleisissä opinnoissa, minkä jälkeen he voivat joko syventää konetekniikkaan keskittyvää osaamistaan esimerkiksi kiinteän aineen mekaniikan, tuotantotekniikan, materiaalitekniikan ja tuotesuunnittelun osalta, tai keskittyä energiatekniikkaan ja oppia lisää esimerkiksi energiasysteemeistä, termodynamiikasta, energian ja luonnonvarojen sekä ympäristönsuojelun roolista yhteiskunnassa ja energiatalouden sekä energiamarkkinoiden perusteista.

Opetus muodostuu muun muassa luento-opetuksesta, projektimuotoisista harjoitustöistä, esitys- ja palautetilaisuuksista, kokeellisten menetelmien käyttöön tutustumisesta, laskuharjoituksista ja tietoteknisten ohjelmien käytön lähiohjauksesta sekä itsenäisestä opiskelusta.

Energia- ja konetekniikan pääaineen kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä insinööri- ja tutkimustyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa. Opiskelija saa myös valmiudet työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä, ja osaa viestiä työnsä tuloksista teknisen dokumentoinnin, tieteellisen raportoinnin ja nykyaikaisten esitystekniikoiden avulla. Opiskelija ymmärtää kone- ja energiatekniikan taustalla vaikuttavien monialaisten osatekijöiden merkitykset ja näiden tekniikanalojen vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin.

Perusopinnot 2022–2024

Koodi: ENG4000.A
Laajuus: 65–66 op
Vastuuopettaja: Ilkka Keppo

Valinnaisen osan (2 kurssia) avulla syvennetään tai laajennetaan osaamista joillakin insinööritieteille oleellisen tärkeillä tieteenaloilla: fysiikka, matematiikka, tietotekniikka ja projektin hallinta. Näitä opintoja voi pääaineen yleisen osan lisäksi sijoittaa myös kandidaatin tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin, mikäli näet tarpeelliseksi vahvistaa useampia osaamisalueita.

Fysiikan osalta keskeistä osaamista on termodynamiikka joka antaa valmiuksia kiinteän aineen mekaniikan, virtausmekaniikan ja lämmönsiirron opintoihin, sekä sähkömagnetismi ja -tekniikka mikä valmistaa sähköisen energian tuoton ja käytön opintoihin sekä energia- ja koneteknisten järjestelmien ohjaamiseen. Kurssit ydinaines muodostavaa myös pohjaa esimerkiksi materiaalitekniikan opintoihin. Fysiikan valinnaisia kursseja ovat:

PHYS-A312x Termodynamiikka

PHYS-A1130 Sähkömagnetismi

ELEC-C4210 Sähkötekniikka ja elektroniikka

Matematiikan osalta keskeistä osaamista ovat differentiaalilaskenta joka antaa valmiuksia käsitellä fysikaalisia  malleja kiinteän aineen mekaniikan, virtausmekaniikan ja lämmönsiirron osalta sekä numeeriset menetelmät joita tarvitaan monimutkaisten ongelmien ratkaisuun. Optimoinnin avulla voidaan hakea parasta mahdollista ratkaisua useiden ratkaisujen joukosta. Matematiikan valinnaisia kursseja ovat:

MS-A030x Differentaali- ja integraalilaskenta 3

ENG-A1003 Numerical Methods in Engineering

MS-C2105 Introduction to Optimization

Tietotekniikan osalta keskeistä osaamista on kyky ohjelmoida erilaisia matemaattisia malleja ja suunnitteluruutineja automaattisesti tietokoneella suoritettavaksi. Insinööritieteiden ongelmien ollessa monimutkaisia ja tietomäärän osalta suuria, on hyvä myös ymmärtää tietokantoja. Tietotekniikan valinnaisia kursseja ovat:

CS-A1121 Ohjelmoinnin peruskurssi Y2

CS-A1150 Tietokannat

Projektityön osalta keskeistä ossaamista on ryhmätyö- ja projektityö- ja johtamistaidot. Projektinhallintaan liittyviä valinnaisia kursseja ovat:

ENG-A1013 Ryhmä- ja projektityöskentely

TU-C2020 Operaatioiden johtaminen

Pääaineopinnot 2022–2024

Koodi: ENG4000
Laajuus: 65 op
Vastuuopettaja: Ilkka Keppo

• Perusopinnot 66 op
• Pääaineopinnot 65-66 op
• SIvuaine 20-25 op
• Vapaasti valittavat 23-29 op

Kestävien yhdyskuntien pääaineessa koulutetaan osaajia maankäytön suunnittelun, liikennetekniikan sekä vesi- ja ympäristötekniikan alueille.  Pääaineessa opiskelija perehtyy maankäytön, liikenteen, vesihuollon ja vesivarojen hallinnan suunnitteluun ja osaa yhdistää ne kestävän kehityksen ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteisiin. Opiskelijalla on ymmärrys yhdyskunnista kokonaisvaltaisina järjestelminä sekä perustaidot ja menetelmälliset valmiudet elinvoimaisten ja ihmisystävällisten yhdyskuntien analysointiin ja suunnitteluun. Hän hallitsee alansa tyypilliset insinöörityökalut ja ymmärtää alaansa liittyvät oikeudelliset ja hallinnolliset periaatteet. Opiskelijalla on ratkaisukeskeinen näkemys yhteiskuntamme haasteisiin ja ihmiskeskeinen lähestymistapa insinöörityöhön. Hän osaa tunnistaa ongelmia ja löytää niihin innovatiivisia ratkaisuja. Tässä auttavat tiedon laaja-alainen soveltaminen sekä kyky käyttää laskennallisia menetelmiä alan ilmiöiden mallinnuksessa.

Opiskelija tuntee veden kierron luonnontieteelliset perusteet ja vesihuollon, jäteveden käsittelyn sekä vesivarojen hallinnan parhaat toimintamallit. Hän tuntee kestävän liikennejärjestelmän perusteet sekä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän, ja tunnistaa näiden yhteiskunnallisia konteksteja. Näiden valmiuksien ohella opiskelija tuntee muita kestävien yhdyskuntien kannalta keskeisiä aloja riittävän hyvin pystyäkseen keskustelemaan monialaisesti eri asiantuntijoiden kanssa.

Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kestävien yhdyskuntien opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä suunnittelu- ja asiantuntijatyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Perusopinnot 2022–2024

Koodi: ENG4001.A
Laajuus: 66 op
Vastuuopettaja: Teemu Kokkonen

Pääaineopinnot 2022–2024

Koodi: ENG4001
Laajuus: 65–66 op
Vastuuopettaja: Teemu Kokkonen

• Perusopinnot 66-68 op
• Pääaineopinnot 67-70 op
• Sivuaine 20-25 op
• Vapaasti valittavat 17-27 op

Globalisaatio, ilmastonmuutos, kaupungistuminen edellyttävät ja mahdollistavat muutoksia yhteiskunnassa ja toimintatavoissamme. Diplomi-insinööreillä on merkittävä rooli näihin muutoksiin liitttyvien ratkaisujen kehittämisessä ja jalkauttamisessa.  Monet tulevaisuuden polttavimmista kysymyksistä liittyvät kiinteistöihin, niiden käyttöön ja niistä aiheutuviin sosiaalisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Vastaavasti geoinformatiikalla - paikkaan sidotun tiedon tuottamisella, hallinnalla ja analyysilla - on kasvava rooli ympäristön ja yhdyskuntien muutosten seurannassa ja eri toimialojen digitalisaatiossa ja johtamisessa. 

Kiinteistötalouden ja geoinformatiikan pääaineessa koulutetaan kiinteistömarkkinoiden ja kiinteistöjen hallinnan ja johtamisen osaajia, sekä paikkatiedon keruun, hallinnoinnin ja hyödyntämisen ammattilaisia. Kandidaattiopinnot suoritettuaan opiskelijalla on ratkaisukeskeinen näkemys yhteiskuntamme haasteisiin. Hän osaa tunnistaa ongelmia ja löytää niihin innovatiivisia ratkaisuja. Monitieteellinen koulutuspohja takaa sen, että opiskelija osaa soveltaa eri alojen perusideoita ja käsitteitä luovasti uusissa kohteissa tai uusilla tavoilla. Pääaineessa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: kiinteistötalous, geoinformatiikka, sekä näiden yhdistelmä. 

Kiinteistötalouteen suuntautuvilla opiskelijoilla on perusymmärrys kiinteistömarkkinoista, kiinteistöjä koskevasta lainsäädännöstä, sekä kiinteistöjen elinkaaren johtamisesta. Lisäksi heillä on perustaidot maankäytön suunnittelusta, rakennuttamisesta, rahoituksesta, projektijohtamisesta ja taloustieteistä. 

Geoinformatiikkaan suuntautuvilla opiskelijoilla on perusymmärrys geoinformatiikkaan liittyvistä menetelmistä ja työkaluista. Heillä on ohjelmointiin ja tietotekniikkaan liittyvät perustaidot ja ymmärrys paikkatiedon hankinnasta, hallinnoinnista, havainnollistamisesta ja analysoinnista.

Pääaineessa on myös suuntautumisvaihtoehto, jossa voi syventyä sekä kiinteistötalouteen että geoinformatiikkaan. Tämän vaihtoehdon valinneilla opiskelijoilla on perusymmärrys sekä kiinteistötalouden, että geoinformatiikan perusteista. He tuntevat kiinteistötalouden ja lainsäädännön perusteet, mutta myös ohjelmoinnin ja paikkatiedon keruun, hallinnoinnin ja analyysin perusteet.  

Valmistuessaan kandidaattiohjelmasta, opiskelijalla on valmiudet syventää osaamistaan myöhemmin maisteriopinnoissa. Tekniikan kandidaatilla on vahvat analyyttiset valmiudet sekä perustaidot projektinhallinnassa ja tieteellisen tutkimuksen tekemisessä.

Perusopinnot 2022–2024

Koodi: ENG4002.A
Laajuus: 66–68 op
Vastuuopettaja: Jussi Nikander

Pääaineopinnot 2022–2024

Koodi: ENG4002
Laajuus: 67–70 op
Vastuuopettaja: Jussi Nikander

• Perusopinnot 65 op
• Pääaineopinnot 70 op
• Sivuaine 20-25 op
• Vapaasti valittavat 20-25 op

Rakennustekniikka on klassinen ala, jonka painoarvo nyky-yhteiskunnassa on erittäin suuri: ra­ken­­nettuun ympäristöön kytkeytyvien tuotteiden ja palveluiden rooli globaalissa ilmaston­muu­toksessa ja kaupungistumisessa on erittäin merkittävä – yhtä lailla rakennusten kuin maa-, kallio- ja väylärakentamisen osalta. Rakennustekniikka, sisältäen infrarakentamisen, on kansan­talou­delli­sesti tärkeä ala, koska sen osuus vienti- ja sisämarkkinoista on suuri. Rakentamisen ta­voit­teena on ihmisläheinen ja ympäristöystävällinen rakennettu ympä­ris­tö ja sen kautta hyvinvoinnin luo­mi­nen.

Modernissa rakennustekniikan opetuksessa tavoitteet ovat kes­tävän kehityksen mukaisessa maa- ja kallioperän raaka-ainevarojen hyödyntämisessä ja kierrätyksessä, innovatiivisessa suunnittelussa, automaatiossa ja robotiikassa, tietokonesimulaatioiden ja virtuaalisen todellisuuden tukemissa suunnittelu­mene­telmissä sekä digitaalisissa ja energiatehokkaissa tuotantoprosesseissa.

Rakennustekniikan pääaineessa opiskelija perehtyy laaja-alaisesti rakennustekniikkaan liittyviin teknisiin, teknologisiin ja teknillistaloudellisiin järjestelmiin, niin suunnittelun, val­mis­tuk­sen, ylläpidon kuin kierrätyksenkin osalta. Pääaineopintojen jälkeen opiskelija ymmärtää alan kes­keisimpien käsitteiden ja teorioiden perussisällöt sekä tärkeimmät teolliset prosessit ja käytännöt. Erityisesti matematiikan, tietotekniikan, mekaniikan ja materiaalitekniikan opintojen kautta opitaan soveltamaan rakennustekniikan keskeisimpiä fysikaalisia lainalaisuuksia, malleja ja analysointimenetelmiä. Opiskelija oppii myös käyttämään tietoteknisiä apuvälineitä suun­nittelu-, tuotanto- ja ylläpitotiedon hallinnassa, analysoinnissa ja visualisoinnissa. Kaiken kaik­kiaan opiskelija oppii etsimään, analysoimaan ja hyödyntämään tek­nillistä ja tieteellistä tietoa sekä soveltamaan sitä insinöörisovelluksissa ja raportoimaan vali­tuista ratkaisuista ja niiden vai­ku­tuksista.

Rakennustekniikan opetus muodostuu pääasiassa luento-opetuksesta, projektimuotoisista harjoi­tus­töistä, esitys- ja palautetilaisuuksista, kokeellisten menetelmien käyttöön tutustumisesta, las­ku­harjoituksista, maastossa tehtävistä harjoituksista, tietoteknisten ohjelmien käytön lähiohjauksesta sekä itsenäisestä opis­kelusta.

Valmistuttuaan opiskelija osaa toimia osana suunnittelu-, tuotanto- tai ylläpitoryhmää sekä viestiä työnsä tuloksista teknisen dokumentoinnin, tieteellisen raportoinnin ja nykyaikaisten esitys­tekniikoiden avulla. Opiskelija tuntee rakennustekniikan taustalla vaikuttavien monialaisten osa­tekijöiden perusmerkitykset sekä alan vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisten hyvin­vointiin. Ra­ken­­nus­­tekniikan pääaineessa tiede ja tekniikka yhdistyvät luontevalla tavalla ja mah­dollistavat elin­ikäisen oppimisen: opiskelija saa valmiudet alati päivittyvän tieteellisen tiedon omak­sumiseen ja sovel­­ta­miseen, millä luodaan perusta uudelle tiedolle, uusille menetelmille ja uu­sille tekno­lo­gisille inno­vaatioille.

Perusopinnot 2022–2024

Koodi: ENG4003.A
Laajuus: 65 op
Vastuuopettaja: Jarkko Niiranen

Perusopintojen yhteinen osa (45 op)

Valinnaisen osan (4 kurssia) avulla syvennetään tai laajennetaan osaamista joillakin insinööritieteille oleellisen tärkeillä tieteenaloilla: matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, kemia ja taloustiede. Näitä kursseja voi sijoittaa myös kandidaatintutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Matematiikan osalta differentiaali- ja integraalilaskenta on keskeisessä roolissa jatkuvan aineen mekaniikassa, johon puolestaan perustuvat kiinteän aineen mekaniikan rakenne- ja materiaalimallit sekä virtausmekaniikan ja termodynamiikan yhtälöt. Matematiikan ja mekaniikan rooli korostuu erityisesti rakenneanalyysissä, rakennusfysiikassa, maa- ja kalliomekaniikassa sekä palosimulaatioissa. Osittaisdifferentiaaliyhtälöihin liittyvä matematiikka ja numeerinen analyysi muodostavat insinöörilaskennan simulointiohjelmistojen numeeristen menetelmien ytimen. Optimoinnin avulla voidaan hakea parasta mahdollista ratkaisua kaikkien kelvollisten ratkaisujen joukosta hyvin monenlaisissa insinööriongelmissa. Diskreetin matematiikan perusteilla on käyttöä erityisesti tietotekniikassa mutta myös monella muulla matematiikan osa-alueella. Valinnaisen osan matematiikan kurssit ovat:

MS-A030x Differentiaali- ja integraalilaskenta 3
MS-A040x Diskreetin matematiikan perusteet
MS-C1350 Partial Differential Equations
MS-C1650 Numerical Analysis
MS-C2105 Introduction to Optimization
ENG-A1003 Numerical Methods in Engineering

Fysiikan osa-alueista termodynamiikka vaikuttaa kaiken insinöörifysiikan taustalla, sillä se käsittelee energian muuntumista energialajista toiseksi ja koskee sekä kiinteitä aineita, nesteitä että kaasuja. Sähkömagnetismi luo perustan kaikille sähkötekniikan insinöörisovelluksille, joiden kirjo on lisääntymässä myös rakennusalalla. Valinnaisen osan fysiikan kurssit ovat:

PHYS-A312x Termodynamiikka
PHYS-A1130 Sähkömagnetismi
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka

Tietotekniikan rooli on kasvanut jo pitkään kaikilla insinöörialoilla: entisestään lisääntynyt ohjelmointiosaamisen tarve on saanut rinnalleen tarpeen luoda ja käsitellä tietokantoja tietorakenteiden ja algoritmien avulla. Erityisesti koneoppiminen ja tekoälyn muut osa-alueet perustuvat suureen tietomäärään ja sen tehokkaaseen käsittelyyn. Valinnaisen osan tietotekniikan kurssit ovat:

CS-A1150 Tietokannat
CS-A1121 Ohjelmoinnin peruskurssi Y2
CS-C3240 Machine Learning
CS-A1141 / CS-A1143 Tietorakenteet ja algoritmit / Data Structures and Algorithms

Kemian rooli on keskeinen varsinkin biopohjaisten materiaalien kehittämisessä sekä ekologisesti kestävien valmistus-, tuotanto- ja kierrätysprosessien kehittämisessä. Kemia ja biotieteet ovat tärkeässä roolissa myös ympäristön sekä rakennusten sisäympäristön diagnostiikassa. Valinnaisen osan kemiantekniikan kurssit ovat:

CHEM-A1250 Kemian perusteet
CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit
CHEM-A1310 Biotieteen perusteet
CHEM-C2470 Forest, Wood and Carbon

Taloustieteen valinnainen kurssi Tuotantotalous 1 palvelee erityisesti insinöörituotteiden ja -palvelujen suunnittelua ja valmistusta mutta myös ylläpitoa ja kierrätystä.

Pääaineopinnot 2022–2024

Koodi: ENG4003
Laajuus: 70 op
Vastuuopettaja: Jarkko Niiranen

Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet (tutkintosääntö 5§)

Insinööritieteiden tutkintosäännön (1.8.2013) mukaan tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:

1. koulutusohjelman perus- ja pääaineopinnoissa laaja perustieteiden tuntemus helposti tunnistettavalla, kansainvälisesti tunnetulla teknistieteellisellä alalla;
2. valmiudet tieteelliseen ajattelun ja tieteellisiin työskentelytapoihin;
3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;
4. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä
5. riittävä viestintä- ja kielitaito

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin.

Ensimmäisessä momentissa esitettyjä tavoitteita täsmennetään koulutusohjelmakohtaisesti opetussuunnitelmassa.

Insinööritieteiden korkeakoulun kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet

Insinööritieteiden korkeakoulun tekniikan kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle laajan polyteknisten perusteiden tuntemuksen. Kandidaattiohjelman pääaineet (alat) ovat kone- ja rakennustekniikka, energia- ja ympäristötekniikka sekä rakennettu ympäristö.  

Tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittaessaan opiskelija saa valmiudet kehittyä maisteriopintojen kautta

• energiatekniikan,
• geoinformatiikan,
• georakentamisen ja tietekniikan,
• kiinteistötalouden,
• koneenrakennustekniikan,
• liikennetekniikan ja maankäytön suunnittelun,
• rakennustekniikan tai
• vesi- ja ympäristötekniikan

osaajaksi.

Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä insinööri- ja tutkimustyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Kandidaatin tutkinnossa opiskelija voi valita sivuaineen ja valinnaisia opintokokonaisuuksia siten, että opinnoissa toteutuu Aalto-yliopistolle ominainen tieteen, tekniikan, talouden ja taiteen yhdistäminen monialaisen asiantuntijuuden perustaksi.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan alansa ammatillista kehitystä ja hakemaan teknillistä tietoa sekä tieteellistä tutkimustietoa. Tekniikan kandidaatti pystyy toimimaan avustavissa tehtävissä insinööri- ja tutkimustyössä oman osaamisensa kehittämiseksi. Diplomi-insinöörin tutkinnon jälkeen tyypillisiä työtehtäviä ovat tuotekehityksen ja tutkimuksen asiantuntija- ja johtotehtävät.

Tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskelija luo pohjan itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle.

Teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytavat

• Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija on omaksunut seuraavat tiedot ja taidot:
• Ymmärtää analyyttisen ajattelun ja teknillistieteellisten työskentelytapojen perusteet.
• Ymmärtää oman alansa keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät
• Pystyy keskustelemaan käyttäen alansa termejä ja tekemään tehtävien ratkaisuehdotuksia.
• Ymmärtää ja osaa soveltaa luonnontieteiden ja matematiikan sekä tietotekniikan menetelmiä alansa tehtävissä.
• Tietää, ymmärtää ja osaa ratkaista teknisiä ongelmia käyttäen oppimiaan alan menetelmiä ja insinööriosaamiseen perustuvaa ongelmanratkaisutaitoa.
• Osaa soveltaa oppimiaan suunnittelumenetelmiä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi.
• Osaa valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä.
• Kykenee analysoimaan ja esittämään insinöörityön metodeja, prosesseja, tuloksia ja vaikutuksia kriittisesti.
• Tuntee alansa keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa työnsä tueksi sekä arvioida lähteitä.
• Ymmärtää alansa tutkimusmenetelmiä sekä niiden sovellusperiaatteita tiedon hankkimiseksi.
• Ymmärtää alansa tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseja ja elinkaareen vaikuttavia tekijöitä sekä pystyy hahmottamaan insinöörityön kokonaisuuksia ja osallistumaan sen vaiheisiin.
• Ymmärtää tekniikan, suunnittelun ja oman työnsä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, yhteis­kuntaan ja ympäristöön.
• Ymmärtää alan eettisiä kysymyksiä ja niiden merkityksen omassa työssään.
• Ymmärtää ja osaa soveltaa kestävän kehityksen ja hyvien eettisten toimintatapojen periaatteita.
• Osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtoja teknisten järjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä eteen tulevissa ongelmissa myös silloin, kun valmista ratkaisua ei ole.

Opiskelutaidot ja tekniikan kandidaatin tutkinto perustana ylempään korkeakoulututkintoon

Tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskelija hankkii valmiudet jatkaa opintoja ylempään korkeakoulututkintoon (diplomi-insinööri) johtavassa ohjelmassa Aalto-yliopistossa, muissa yliopistoissa tai korkeakouluissa kotimaassa ja ulkomailla.

Opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella kandidaatin tutkinnon opintonsa siten, että hän saa tiedolliset edellytykset opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon (diplomi-insinööri) myös kandidaattitutkintonsa sivuaineen alueelta.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija osaa ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida itseään oppijana sekä valita itselleen sopivia opiskelumenetelmiä. Hän osaa hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ja ylittää oppiaineiden välisiä rajoja.

Työelämävalmiudet

Tekniikan kandidaatin opinnoissa opiskelija hankkii valmiudet soveltaa kieli- ja viestintätaitoja sekä muita työelämätaitoja, joita ovat:

• päämäärätietoinen ja suunnitelmallinen työskentely,
• ryhmätyöskentely, neuvottelutaito, ryhmän johtaminen ja projektinhallinta, kyky toimia monenlaisten ihmisten kanssa,
• toimiminen oman alan edustajana monialaisessa ryhmässä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä,
• oman alan tieto- ja viestintätekniikan käyttö,
• suullinen ja kirjallinen viestintä oman alan asiantuntijoille ja muulle yleisölle,
• vieraan kielen käyttö alalla, säädösten mukainen toisen kotimaisen kielen taito

Perusopinnot 2022–2024

Koodi: ENG3042.A
Laajuus: 70–73 op
Vastuuopettaja: Teemu Kokkonen

Kurssit

*) Vaihtoehtoja ARTS-ENG -projekti tai ENG-projekti-kurssille

Opiskelija voi HOPSissaan ehdottaa ARTS-ENG –projektin/ENG-projektin korvaamista tietyillä toisten koulujen tarjoamilla projektikursseilla. Ennakkoon on tunnistettu seuraavat kurssit:

Tarkistathan kuitenkin, ettet tarvitse näitä kursseja muuten tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaineessa).  

Listaa voidaan täydentää ohjelmajohtajan päätöksellä.

**) Vaihtoehtoja ENG-A1005 kurssille

Alle on koottu esimerkkejä ENG-A1005 kurssin tilalle hyväksytyistä kursseista. Mikäli opiskelija suorittaa useampia UWS-kursseja, niitä voi sijoittaa esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Joillakin kursseilla on rajoituksia esimerkiksi osallistujamäärissä.Tarkistathan aina, ettei kurssi kuulu jo muualle tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaine).

Pääaine 2022–2024

Koodi: ENG3042
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: Teemu Kokkonen

Energia- ja ympäristötekniikassa koulutetaan osaajia infrarakentamisen, yhdyskunnan energian tuotannon ja käytön, maa-, väylä- ja kalliorakentamisen, vesi- ja ympäristötekniikan, raaka-ainevarojen hyödyntämisen sekä ympäristötiedon keruun, käsittelyn ja soveltamisen alueille. Pääaineen suoritettuaan opiskelija tuntee infrarakentamisen, energian tuotannon ja käytön, geologisten ja uusiutuvien raaka-aineiden, vesivarojen ja materiaalien käytön ja kierrätyksen tavanomaiset käyttöprosessit sekä niiden ympäristövaikutukset ja energiataseet. Hän tunnistaa matematiikan ja laskennallisten menetelmien mahdollisuudet ja käytön eri ilmiöiden ja niiden sijainnin mallinnuksessa.

Opiskelija osaa soveltaa termodynamiikan, geologian, vesi- ja ympäristötekniikan, maa-, ja kalliomekaniikan ja geoinformatiikan teorioita, käsitteitä, malleja ja teknologioita energiaan ja luonnonvaroihin liittyvien teknisten ongelmien ratkaisuun. Valmistuva opiskelija ymmärtää yhdyskuntarakentamisen, energian ja luonnonvarojen sekä ympäristönsuojelun roolin yhteiskunnassa. Hän tuntee energiatalouden ja energiamarkkinoiden perusteet. Näiden valmiuksien ohella opiskelija tuntee sivuavia tekniikan aloja riittävän hyvin pystyäkseen keskustelemaan muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä insinööri- ja tutkimustyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Perusopinnot 2022–2024

Koodi: ENG3043.A
Laajuus: 70–73 op
Vastuuopettaja: professori Jarkko Niiranen

*) Vaihtoehtoja ARTS-ENG -projekti tai ENG-projekti-kurssille

Opiskelija voi HOPSissaan ehdottaa ARTS-ENG –projektin/ENG-projektin korvaamista tietyillä toisten koulujen tarjoamilla

projektikursseilla. Ennakkoon on tunnistettu seuraavat kurssit:

Tarkistathan kuitenkin, ettet tarvitse näitä kursseja muuten tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaineessa).  

Listaa voidaan täydentää ohjelmajohtajan päätöksellä.

**) Vaihtoehtoja ENG-A1005 kurssille

Alle on koottu esimerkkejä ENG-A1005 kurssin tilalle hyväksytyistä kursseista. Mikäli opiskelija suorittaa useampia UWS-kursseja, niitä voi sijoittaa esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Joillakin kursseilla on rajoituksia esimerkiksi osallistujamäärissä. Tarkistathan aina, ettei kurssi kuulu jo muualle tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaine).

Pääaine 2022–2024

Koodi: ENG3043
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: professori Jarkko Niiranen

Kone- ja rakennustekniikka ovat klassisia aloja, joiden painoarvo nyky-yhteiskunnassa on erittäin suuri: Näihin teollisuuden aloihin kytkeytyvien tavaroiden ja palveluiden rooli globaalissa ilmastonmuutoksessa ja kaupungistumisessa on erittäin suuri. Nämä alat ovat myös vienti- ja sisämarkkinoiden takia kansantaloudellisesti erittäin merkittäviä. 

Modernissa kone- ja rakennustekniikassa painopiste on innovatiivisessa suunnittelussa, kestävän kehityksen mukaisissa materiaaleissa, automaatiossa ja robotiikassa, tietokonesimulaatioiden ja virtuaalisen todellisuuden tukemissa suunnittelumenetelmissä sekä digitaalisissa ja energiatehokkaissa tuotantoprosesseissa. Kone- ja rakennustekniikassa tavoitteena on ihmisläheisten ja ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen kautta hyvinvoinnin luominen yhtä lailla Suomeen kuin koko maailmaan. Kone- ja rakennustekniikassa tiede ja tekniikka yhdistyvät luontevalla tavalla.

Kone- ja rakennustekniikan pääaineessa opiskelija perehtyy laaja-alaisesti koneiden ja rakennusten teknisten, teknologisten ja teknillistaloudellisten järjestelmien suunnittelun, valmistuksen ja ylläpidon perusteisiin. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa ja käytännöllisiä insinöörimenetelmiä sekä luoda perusta uudelle tiedolle, uusille menetelmille ja uusille teknologisille innovaatioille. Opiskelija tutustuu statiikan, dynamiikan, kiinteän aineen mekaniikan, virtausmekaniikan, termodynamiikan, materiaalitieteiden, tuotesuunnittelun ja tuotantotekniikan perusteisiin ja näiden aihepiirien välisiin yhteyksiin. Hän oppii soveltamaan näiden aihealueiden analysointimenetelmiä kone- ja rakennustekniikan suunnittelu-, valmistus ja ylläpitotehtävissä eri osa-alueita integroivalla tavalla. Hän oppii käyttämään tietoteknisiä apuvälineitä suunnittelu-, tuotanto- ja ylläpitotiedon hallinnassa, analysoinnissa ja visualisoinnissa. Opiskelija oppii etsimään, analysoimaan ja hyödyntämään teknistä ja tieteellistä tietoa sekä soveltamaan sitä insinöörisovelluksissa ja raportoimaan valituista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.

Kone- ja rakennustekniikan opetus muodostuu muun muassa luento-opetuksesta, projektimuotoisista harjoitustöistä, esitys- ja palautetilaisuuksista, kokeellisten menetelmien käyttöön tutustumisesta, laskuharjoituksista ja tietoteknisten ohjelmien käytön lähiohjauksesta sekä itsenäisestä opiskelusta. Valmistuttuaan opiskelija osaa toimia osana  suunnittelu-, tuotanto tai ylläpitoryhmää sekä viestiä työnsä tuloksista teknisen dokumentoinnin, tieteellisen raportoinnin ja nykyaikaisten esitystekniikoiden avulla. Opiskelija ymmärtää konetekniikan ja rakennustekniikan taustalla vaikuttavien monialaisten osatekijöiden merkitykset ja näiden tekniikanalojen vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisten

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu:

• kahdeksan laajuudeltaan 5 op kurssia, yhteensä 40 op,
• kandidaatintyö ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte (0 op).

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu:

• kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan alla olevalta pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Perusopinnot 2022–2024

Koodi: ENG3044.A
Laajuus: 70–74 op
Vastuuopettaja: Tuomas Ilmavirta

*) Vaihtoehtoja ARTS-ENG -projekti tai ENG-projekti-kurssille

Opiskelija voi HOPSissaan ehdottaa ARTS-ENG –projektin/ENG-projektin korvaamista tietyillä toisten koulujen tarjoamilla projektikursseilla. Ennakkoon on tunnistettu seuraavat kurssit:

Tarkistathan kuitenkin, ettet tarvitse näitä kursseja muuten tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaineessa).  

Listaa voidaan täydentää ohjelmajohtajan päätöksellä.

**) Vaihtoehtoja ENG-A1005 kurssille

Alle on koottu esimerkkejä ENG-A1005 kurssin tilalle hyväksytyistä kursseista. Mikäli opiskelija suorittaa useampia UWS-kursseja, niitä voi sijoittaa esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Joillakin kursseilla on rajoituksia esimerkiksi osallistujamäärissä. Tarkistathan aina, ettei kurssi kuulu jo muualle tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaine).

***) Valintaohje matematiikan kurssien a) MS-A0205 tai b) 30C00200 valitsemiseksi.

a) MS-A0205 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2  -kurssin valintaa suositellaan opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan osaamistaan energia- ja ympäristötekniikan tai kone- ja rakennustekniikan suuntaan sekä syventämään osaamistaan maisteriopinnoissa erityisesti liikennetekniikan osalta.

b) 30C00200 Econometrics -kurssin valintaa suositellaan opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita syventämään osaamistaan maisteriopinnoissa erityisesti kiinteistötalouden osalta sekä laajentamaan osaamistaan tuotantotalouden ja kauppatieteiden suuntaan. Kurssin suorittamista suositellaan 2. lukuvuoden aikana. 30C00200 Econometrics on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kurssi. Tarkista SISUsta, missä periodissa kurssi järjestetään. Kurssille ilmoittaudutaan SISUn kautta.

Pääaine 2022–2024

Koodi: ENG3044
Laajuus: 60–61 op
Vastuuopettaja: Tuomas Ilmavirta

Kaupungistuminen, urbaanien markkinoiden globalisaatio, ilmastonmuutoksen haasteet yhdyskuntarakenteiden kestävyydelle sekä älykaupunki- ja liikennekehitys ovat ilmiöitä, jotka edellyttävät entistä kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä ja integroivampaa otetta rakennetun ympäristön suunnitteluun ja hallintaan. Rakennetun ympäristön pääaineessa rakennettua ympäristöä tarkastellaan erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelun sekä kiinteistötalouden näkökulmista ja sovitetaan näitä yhteen. Pääaineopintojen tuloksena opiskelijalla on perustava ymmärrys rakennetun ympäristön investointien hallinnasta ja monimutkaisen kaupunkitodellisuuden ja sen muutosten ohjauksesta. Pääaineessa perehdytään yhdyskuntien teknis-juridisiin järjestelmiin keskittyen erityisesti liikennejärjestelmään, kiinteistöjärjestelmään sekä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään. Opiskelija tuntee näiden järjestelmien lainsäädännölliset ja toiminnalliset perusteet ja hallitsee niihin liittyviä suunnittelun, tiedon hankinnan ja analysoinnin sekä arvioinnin ja johtamisen menetelmiä. Hän osaa soveltaa näitä menetelmiä ja tietoteknisiä apuvälineitä eri aloja (liikennetekniikka, maankäytön suunnittelu, kiinteistötalous) integroivalla tavalla rakennetun ympäristön muutosdynamiikan hallinnassa. Hän ymmärtää tämän muutosdynamiikan kansan- ja yritystaloudellisia, historiallisia ja yhteiskunnallisia kytkentöjä ja ymmärtää suunnittelun aseman ja mahdollisuudet muihin yhteiskunnallisiin ohjauskeinoihin ja muutosvoimiin suhteutettuna. Tähän liittyen opiskelija ymmärtää myös rakennetun ympäristön muutoksen ohjaukseen ja hallintaan liittyviä poliittisia haasteita ja hänellä on valmiuksia esiintyä ja kommunikoida suunnittelun ja johtamisen vuorovaikutustilanteissa eri sidosryhmien ja osallisten kanssa.

Pääaineopinnoissa tarvitaan kiinnostusta yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin sekä  matemaattisia taitoja. Opetus kandipääaineessa muodostuu mm. luento-opetuksesta, projektimuotoisista harjoitustöistä suunnittelun ja analyysin ryhmätöinä, esitys- ja palaute-tilaisuuksista, laskuharjoituksista ja tietoteknisiin ohjelmiin perehdyttämisestä. Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Rakennetun ympäristön opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tieteelliseen tutkimukseen.

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu:

• kahdeksan laajuudeltaan 5 op kurssia, yhteensä 40 op,
• kandidaatintyö ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte (0 op).

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu:

• kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan alla olevalta pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Pääaineen pakolliset opinnot

^{1) kurssin tilalla voi suorittaa vaihtoehtoisesti kurssin 31C00100 Mikrotaloustiede 6 op, 31C00200 Makrotaloustiede 6 op (näitä kahta ei järjestetä 22–24 OPS -kaudella) tai ECON-C3110 Intermediate Macroeconomics I, ECON-C3210 Intermediate Macroeconomics II tai 31E00910 Applied Microeconometrics I, 6 op)}

Sivuaine on kandidaatin tutkinnossa pakollinen osa tutkintoa. Sivuaineen laajuus on 20–25 op. Tarkista laajuus sivuaineen kuvauksesta. Huomaa kumminkin, että laajuus ei voi olla suppeampi kuin 20 op. Sivuaine on suositeltavaa valita niin, että se tukee pääaineen opintoja. Sivuaineeksi voi valita esimerkiksi Insinööritieteiden korkeakoulun toisesta pääaineesta muodostetun sivuaineen, Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun tarjoaman sivuaineen tai sivuaineen jostain muusta kotimaisesta tai ulkomaisesta yliopistosta. Toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa opiskeltavaan sivuaineeseen suoritettavien kurssien on täytettävä opintojen hyväksilukemista koskevat vaatimukset.

Muussa yliopistossa (kotimaisessa tai ulkomaisessa) suoritettavasta sivuaineesta on sovittava etukäteen pääaineesta vastaavan professorin kanssa. On tärkeää varmistaa etukäteen, että opiskeltava sivuaine muodostaa opintokokonaisuuden, joka on sellaisenaan opetuksen järjestävän yliopiston opetussuunnitelmassa. Opiskelijan tulee toimittaa tarvittavat dokumentit muussa yliopistossa opiskeltavasta sivuaineesta.

Sivuaine vahvistetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

Sekä Insinööritieteiden omat että muiden koulujen tarjoamat sivuaineet löytyvät Aallon sivuaineoppaasta.

Vapaasti valittavien opintojen normaali laajuus insinööritieteiden kandidaatin tutkinnossa on 25–30 op. Kandidaatin opintoihin sisältyvien vapaasti valittavien opintojen ja sivuaineen yhteislaajuuden tulee olla 50 op. Vapaasti valittaviin opintoihin on suositeltavaa valita joko pääainetta tai sivuainetta tukevia opintoja. Kokonaisuuteen voi sisällyttää varsin vapaasti kursseja Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) tai ulkomaisista (vaihto-opinnot) yliopistoista. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen. 

Esimerkkejä vapaasti valittaviin soveltuvista kursseista

Pääainetta tukevat kurssit

Pääaineen valinnaiset kurssit, jotka eivät mahdu pääaineeseen, voidaan sijoittaa vapaasti valittaviin.

Sivuainetta tukevat kurssit

Sivuaineen valinnaiset kurssit, jotka eivät mahdu sivuaineesen voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä peruskursseja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.

Harjoittelukurssi

Kandidaattiopintojen aikana suoritettu harjoittelu sisällytetään vapaasti valittaviin opintoihin. Opiskelija voi sisällyttää harjoittelua kandidaatin tutkintoonsa 1–5 op riippuen siitä, mitä harjoittelukursseja hän suorittaa. Harjoittelusta kerrotaan tarkemmin muiden opintojen harjoittelu -kohdassa.

Huom! Harjoittelukursseja voi sisällyttää maksimissaan 5 op:ta vapaasti valittaviin. Mikäli olet suorittanut harjoittelukursseja vanhoille kurssikoodeilla, huomioi tämä rajoitus.

Kieli- ja viestintäkurssit

Tutkinnon pakollisten kieliopintojen lisäksi tutkintoon voi sisällyttää muita kieli- ja viestintäopintoja. Jos suoritat ruotsin tai suomen kielen kursseja valmistautuessasi tutkinnon toisen kotimaisen kielen suulliseen ja kirjaalliseen kokeeseen, nämä kurssit (Tekniikan alan ruotsia yms.) sijoitetaan vapaasti valittaviin (tai tutkinnon ulkopuolelle)

Sisäisen liikkuvuuden kurssit

Muiden Aallon koulujen kurssit (ARTS, BIZ, CHEM, ELEC, SCI). Huom! Kannattaa tarkistaa kuvauksesta mahdolliset rajoitukset.

Kansainvälistyminen

• Ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot
• Kielikeskuksen vieraan kielen opinnot
• LC-0420 Introduction to Intercultural Communication (3 op)
• LC-0421 Multicultural Teamwork and Leadership (3 op)

Opintoja voi valita Aalto-yliopiston korkeakoulujen kurssitarjonnasta tai muista yliopistoista. Yksittäisillä kursseilla voi olla osallistumisrajoitteita, esitietovaatimuksia ja/tai kurssikohtaista karsintaa. Osaan ARTSin ja BIZin kursseista on haettava opinto-oikeutta. Tarkista ohjeet kurssikuvauksista . JOO-opintojen eli Joustavan opinto-oikeuden kautta on Aallon opiskelijoiden mahdollista suorittaa opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa.

Muissa yliopistoissa suoritettujen opintojen tulee täyttää ne vaatimukset, jotka mainitaan ”Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta” ja ”Opintojen hyväksilukeminen Insinööritieteiden korkeakoulussa” -säädöksissä. Muissa yliopistoissa suoritetut opinnot viedään Aalto-yliopiston opiskelijatietorekisteriin hyväksilukumenettelyn kautta.

HUOM!

Kandidaattiohjelman ohjausryhmän päätöksen (19.11.2021) mukaisesti Puolustusvoimien johtajakoulutuksesta (RUK/AUK) ei ole mahdollista hakea opintopisteitä.

Kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitun opiskelijan tulee kandidaatin tutkinnon yhteydessä osoittaa saavuttaneensa (TS-2021, 12–15 §):

• suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
• vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijalta vaadittava kotimaisten kielten hallinta määräytyy koulusivistyskielen mukaan. Jos koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava ruotsin kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte suomenkielellä. Jos koulusivistyskieli on ruotsi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava suomen kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte ruotsin kielessä.

Toisen kotimaisen kielen koe on pakollinen kaikille opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja jotka ovat saaneet koulusivistyksensä Suomessa.

Toisen kotimaisten kielen taito osoitetaan tekemällä perusopintoihin kuuluva toisen kotimaisen kielen (suomi/ruotsi) kirjallinen ja suullinen koe. Oman koulusivistyskielen erinomainen hallinta osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla vieraan kielen kurssi(t) tai kirjallinen ja suullinen kielikoe. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Pakollisen vieraan kielen laajuus on kolme opintopistettä ja siihen tulee kuulua sekä kirjallinen että suullinen osuus samasta kielestä.

Pakolliset kieliopinnot sijoittuvat perusopintoihin ja niiden suositeltu suoritusajankohta on merkitty pääaineiden mallisuoritusjärjesteksiin. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) on hyvä suorittaa malliohjelmaan merkittynä ajankohtana, koska ruotsin kursseilla on pääaineiden mallilukujärjestyksiin sijoitetut ryhmät Insinööritieteiden korkeakoulun opiskelijoille ja kurssille pääsy on näin varmempaa. Vieraan kielen voi puolestaan suorittaa itselleen parhaiten sopivana ajankohtana (2. tai 3. opiskeluvuonna).

Lisätietoja kielitaidon osoittamisesta ja koulusivistyskielen määräytymisestä saa Kielikeskuksen sivuilta, tutkintosäännöstä (TS-2021 12-15 §) sekä oman pääaineen suunnittelijalta. Lista kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löytyy kielikeskuksen sivuilta.

Jos koulusivistyskieli on suomi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-5001 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-5002 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen suullinen osio, 1 op

Jos koulusivistyskieli on ruotsi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-7001 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-7002 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen suullinen osio, 1 op

Kandidaatintyön ja -seminaarin yhteydessä suoritetaan ENG Kypsyysnäyte 0 op:

• ENY: ENG3042.kyps
• KJR: ENG3043.kyps
• RYM: ENG3044.kyps
• EKO ENG4000.kyps
• KEY: ENG4001.kyps
• KIG: ENG4002.kyps
• RAK: ENG4003.kyps

(o) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan suullisen kielitaidon osoittamiseen

(w) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan kirjallisen kielitaidon osoittamiseen

Tutkinnon pakolliseksi vieraaksi kieleksi kelpaavat kurssit on lueteltu seuraavalla Kielikeskuksen sivulla:

Pakollinen vieras kieli