Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet (tutkintosääntö 5§)

Insinööritieteiden tutkintosäännön (1.8.2013) mukaan tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:

1. koulutusohjelman perus- ja pääaineopinnoissa laaja perustieteiden tuntemus helposti tunnistettavalla, kansainvälisesti tunnetulla teknistieteellisellä alalla;
2. valmiudet tieteelliseen ajattelun ja tieteellisiin työskentelytapoihin;
3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;
4. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä
5. riittävä viestintä- ja kielitaito

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin.

Ensimmäisessä momentissa esitettyjä tavoitteita täsmennetään koulutusohjelmakohtaisesti opetussuunnitelmassa.

Insinööritieteiden korkeakoulun kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet

Insinööritieteiden korkeakoulun tekniikan kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle laajan polyteknisten perusteiden tuntemuksen. Kandidaattiohjelman pääaineet (alat) ovat kone- ja rakennustekniikka, energia- ja ympäristötekniikka sekä rakennettu ympäristö.  

Tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittaessaan opiskelija saa valmiudet kehittyä maisteriopintojen kautta

• energiatekniikan,
• geoinformatiikan,
• georakentamisen ja tietekniikan,
• kiinteistötalouden,
• koneenrakennustekniikan,
• liikennetekniikan ja maankäytön suunnittelun,
• rakennustekniikan,
• teknillisen mekaniikan tai
• vesi- ja ympäristötekniikan

osaajaksi.

Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä insinööri- ja tutkimustyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Kandidaatin tutkinnossa opiskelija voi valita sivuaineen ja valinnaisia opintokokonaisuuksia siten, että opinnoissa toteutuu Aalto-yliopistolle ominainen tieteen, tekniikan, talouden ja taiteen yhdistäminen monialaisen asiantuntijuuden perustaksi.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan alansa ammatillista

kehitystä ja hakemaan teknillistä tietoa sekä tieteellistä tutkimustietoa. Tekniikan kandidaatti pystyy toimimaan avustavissa tehtävissä insinööri- ja tutkimustyössä oman osaamisensa kehittämiseksi. Diplomi-insinöörin tutkinnon jälkeen tyypillisiä työtehtäviä ovat tuotekehityksen ja tutkimuksen asiantuntija- ja johtotehtävät.

Tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskelija luo pohjan itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle.

Teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytavat

• Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija on omaksunut seuraavat tiedot ja taidot:
• Ymmärtää analyyttisen ajattelun ja teknillistieteellisten työskentelytapojen perusteet.
• Ymmärtää oman alansa keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät
• Pystyy keskustelemaan käyttäen alansa termejä ja tekemään tehtävien ratkaisuehdotuksia.
• Ymmärtää ja osaa soveltaa luonnontieteiden ja matematiikan sekä tietotekniikan menetelmiä alansa tehtävissä.
• Tietää, ymmärtää ja osaa ratkaista teknisiä ongelmia käyttäen oppimiaan alan menetelmiä ja insinööriosaamiseen perustuvaa ongelmanratkaisutaitoa.
• Osaa soveltaa oppimiaan suunnittelumenetelmiä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi.
• Osaa valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä.
• Kykenee analysoimaan ja esittämään insinöörityön metodeja, prosesseja, tuloksia ja vaikutuksia kriittisesti.
• Tuntee alansa keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa työnsä tueksi sekä arvioida lähteitä.
• Ymmärtää alansa tutkimusmenetelmiä sekä niiden sovellusperiaatteita tiedon hankkimiseksi.
• Ymmärtää alansa tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseja ja elinkaareen vaikuttavia tekijöitä sekä pystyy hahmottamaan insinöörityön kokonaisuuksia ja osallistumaan sen vaiheisiin.
• Ymmärtää tekniikan, suunnittelun ja oman työnsä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, yhteis­kuntaan ja ympäristöön.
• Ymmärtää alan eettisiä kysymyksiä ja niiden merkityksen omassa työssään.
• Ymmärtää ja osaa soveltaa kestävän kehityksen ja hyvien eettisten toimintatapojen periaatteita.
• Osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtoja teknisten järjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä eteen tulevissa ongelmissa myös silloin, kun valmista ratkaisua ei ole.

Opiskelutaidot ja tekniikan kandidaatin tutkinto perustana ylempään korkeakoulututkintoon

Tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskelija hankkii valmiudet jatkaa opintoja ylempään korkeakoulututkintoon (diplomi-insinööri) johtavassa ohjelmassa Aalto-yliopistossa, muissa yliopistoissa tai korkeakouluissa kotimaassa ja ulkomailla.

Opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella kandidaatin tutkinnon opintonsa siten, että hän saa tiedolliset edellytykset opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon (diplomi-insinööri) myös kandidaattitutkintonsa sivuaineen alueelta.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija osaa ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida itseään oppijana sekä valita itselleen sopivia opiskelumenetelmiä. Hän osaa hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ja ylittää oppiaineiden välisiä rajoja.

Työelämävalmiudet

Tekniikan kandidaatin opinnoissa opiskelija hankkii valmiudet soveltaa kieli- ja viestintätaitoja sekä muita työelämätaitoja, joita ovat:

• päämäärätietoinen ja suunnitelmallinen työskentely,
• ryhmätyöskentely, neuvottelutaito, ryhmän johtaminen ja projektinhallinta, kyky toimia monenlaisten ihmisten kanssa,
• toimiminen oman alan edustajana monialaisessa ryhmässä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä,
• oman alan tieto- ja viestintätekniikan käyttö,
• suullinen ja kirjallinen viestintä oman alan asiantuntijoille ja muulle yleisölle,
• vieraan kielen käyttö alalla, säädösten mukainen toisen kotimaisen kielen taito

Perusopinnot 2019–2020 (voimassa 1.8.2019 alkaen)

Koodi: ENG3042.A
Laajuus: 70–73 op
Vastuuopettaja: professori Jussi Leveinen

Kurssit

Perusopintojen yhteinen osa (55 op)

Perusopintojen valinnainen osa (valitaan alla olevista 3 kurssia (15–18 op), joita ei ole jo valittu yhteiseen osaan)

Pääaine 2019–2020 (voimassa 1.9.2019 alkaen)

Koodi: ENG3042
Laajuus: 60 op
Vastuuprofessori: professori Jussi Leveinen

Energia- ja ympäristötekniikassa koulutetaan osaajia infrarakentamisen, yhdyskunnan energian tuotannon ja käytön, maa-, väylä- ja kalliorakentamisen, vesi- ja ympäristötekniikan, raaka-ainevarojen hyödyntämisen sekä ympäristötiedon keruun, käsittelyn ja soveltamisen alueille. Pääaineen suoritettuaan opiskelija tuntee infrarakentamisen, energian tuotannon ja käytön, geologisten ja uusiutuvien raaka-aineiden, vesivarojen ja materiaalien käytön ja kierrätyksen tavanomaiset käyttöprosessit sekä niiden ympäristövaikutukset ja energiataseet. Hän tunnistaa matematiikan ja laskennallisten menetelmien mahdollisuudet ja käytön eri ilmiöiden ja niiden sijainnin mallinnuksessa.

Opiskelija osaa soveltaa termodynamiikan, geologian, vesi- ja ympäristötekniikan, maa-, ja kalliomekaniikan ja geoinformatiikan teorioita, käsitteitä, malleja ja teknologioita energiaan ja luonnonvaroihin liittyvien teknisten ongelmien ratkaisuun. Valmistuva opiskelija ymmärtää yhdyskuntarakentamisen, energian ja luonnonvarojen sekä ympäristönsuojelun roolin yhteiskunnassa. Hän tuntee energiatalouden ja energiamarkkinoiden perusteet. Näiden valmiuksien ohella opiskelija tuntee sivuavia tekniikan aloja riittävän hyvin pystyäkseen keskustelemaan muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä insinööri- ja tutkimustyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Pääaineen pakolliset opinnot

Pääaineen valinnaiset opinnot

Valitaan kaksi kurssia niin, että pääaineen laajuus 60 op täyttyy.

Perusopinnot 2018–2019

Koodi: ENG3042.A
Laajuus: 70 op
Vastuuopettaja: professori Jussi Leveinen

Kurssit

1) Aalto-kurssit 2017–2018

Lukuvuodesta 2017–2018 alkaen Insinööritieteiden tulevaisuusforumin tilalla voi suorittaa vähintään 3 op:n laajuisen Aalto-kurssin (linkki http://studyguides.aalto.fi/minors-guide/2017/fi/aalto-kurssit.html

Alle on koottu esimerkkejä ENG-A1005 kurssin tilalle aiemmin hyväksytyistä kursseista. Mikäli opiskelija suoritaa useampia Aalto-kursseja, niitä voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin. Joillakin kursseilla on rajoituksia sen suhteen miten kurssille voi osallistua.

Pääaine 2018–2019

Koodi: ENG3042
Laajuus: 60 op
Vastuuprofessori: professori Jussi Leveinen

Energia- ja ympäristötekniikassa koulutetaan osaajia infrarakentamisen, yhdyskunnan energian tuotannon ja käytön, maa-, väylä- ja kalliorakentamisen, vesi- ja ympäristötekniikan, raaka-ainevarojen hyödyntämisen sekä ympäristötiedon keruun, käsittelyn ja soveltamisen alueille. Pääaineen suoritettuaan opiskelija tuntee infrarakentamisen, energian tuotannon ja käytön, geologisten ja uusiutuvien raaka-aineiden, vesivarojen ja materiaalien käytön ja kierrätyksen tavanomaiset käyttöprosessit sekä niiden ympäristövaikutukset ja energiataseet. Hän tunnistaa matematiikan ja laskennallisten menetelmien mahdollisuudet ja käytön eri ilmiöiden ja niiden sijainnin mallinnuksessa.

Opiskelija osaa soveltaa termodynamiikan, geologian, vesi- ja ympäristötekniikan, maa-, ja kalliomekaniikan ja geoinformatiikan teorioita, käsitteitä, malleja ja teknologioita energiaan ja luonnonvaroihin liittyvien teknisten ongelmien ratkaisuun. Valmistuva opiskelija ymmärtää yhdyskuntarakentamisen, energian ja luonnonvarojen sekä ympäristönsuojelun roolin yhteiskunnassa. Hän tuntee energiatalouden ja energiamarkkinoiden perusteet. Näiden valmiuksien ohella opiskelija tuntee sivuavia tekniikan aloja riittävän hyvin pystyäkseen keskustelemaan muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä insinööri- ja tutkimustyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Pääaineen pakolliset opinnot

Pääaineen valinnaiset opinnot

Valitaan kaksi kurssia niin, että pääaineen laajuus 60 op täyttyy.

Perusopinnot 2019–2020 (voimassa 1.8.2019 alkaen)

Koodi: ENG3043.A
Laajuus: 70–73 op
Vastuuopettaja: professori Jarkko Niiranen

Kurssit

Perusopintojen yhteinen osa (55 op)

Perusopintojen valinnainen osa (valitaan alla olevista 3 kurssia, 15–18 op)

Pääaine 2019–2020 (voimassa 1.8.2019 alkaen)

Koodi: ENG3043
Laajuus: 60 op
Vastuuprofessori: professori Jarkko Niiranen

Kone- ja rakennustekniikan pääaineessa opiskelija perehtyy laaja-alaisesti koneiden ja rakennusten teknisten, teknologisten ja teknillistaloudellisten järjestelmien suunnittelun, valmistuksen ja ylläpidon perusteisiin.

Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa ja käytännöllisiä insinöörimenetelmiä tällä tekniikan erityisalalla sekä luoda perusta näiden jatkokehittämiselle. Opiskelija tuntee statiikan, dynamiikan, kiinteän aineen mekaniikan, virtausmekaniikan, termodynamiikan, materiaalitieteiden, tuotesuunnittelun ja tuotantotekniikan perusteet ja näiden aihepiirien väliset yhteydet. Hän tuntee näiden aihealueiden analysointimenetelmiä ja osaa soveltaa niitä kone- ja rakennustekniikan suunnittelu-, valmistus ja ylläpitotehtäviin eri aloja integroivalla tavalla. Hän osaa käyttää tietoteknisiä apuvälineitä suunnittelu-, tuotanto- ja ylläpitotiedon hallinnassa, analysoinnissa ja visualisoinnissa. Opiskelija osaa etsiä, hyödyntää, analysoida ja raportoida teknistä ja tieteellistä tietoa sekä soveltaa sitä insinöörisovelluksissa.

Kone- ja rakennustekniikan opetus muodostuu mm. luento-opetuksesta, projektimuotoisista harjoitustöistä, esitys- ja palautetilaisuuksista, kokeellisten menetelmien käyttöön tutustumisesta, lasku-harjoituksista ja tietoteknisten ohjelmien käytön lähiohjauksesta.

Valmistuttuaan opiskelija osaa toimia osana suunnittelu-, tuotanto tai ylläpitoryhmää sekä viestiä työnsä tulokset teknisen dokumentoinnin, tieteellisen raportoinnin ja nykyaikaisten esitystekniikoiden avulla. Opiskelija ymmärtää kone- ja rakennustekniikan taustalla vaikuttavien monialaisten tekijöiden merkitykset ja tekniikanalan vaikutuksen yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin.

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu:

• kahdeksan laajuudeltaan 5 op kurssia, yhteensä 40 op,
• kandidaatintyö ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte (0 op).

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu:

• kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan alla olevalta pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Pääaineen pakolliset opinnot

Pääaineen valinnaiset opinnot

Valitaan kaksi kurssia niin, että pääaineen laajuus 60 op täyttyy.

Perusopinnot 2018–2019

Koodi: ENG3043.A
Laajuus: 70 op
Vastuuopettaja: professori Jarkko Niiranen

1) Aalto-kurssit 2017–2018

Lukuvuodesta 2017–2018 alkaen Insinööritieteiden tulevaisuusforumin tilalla voi suorittaa vähintään 3 op:n laajuisen Aalto-kurssin (linkki: http://studyguides.aalto.fi/minors-guide/2017/fi/aalto-kurssit.html

Alle on koottu esimerkkejä ENG-A1005 kurssin tilalle aiemmin hyväksytyistä kursseista. Mikäli opiskelija suoritaa useampia Aalto-kursseja, niitä voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin. Joillakin kursseilla on rajoituksia sen suhteen miten kurssille voi osallistua.

Pääaine 2018–2019

Koodi: ENG3043
Laajuus: 60 op
Vastuuprofessori: professori Jarkko Niiranen

Kone- ja rakennustekniikan pääaineessa opiskelija perehtyy laaja-alaisesti koneiden ja rakennusten teknisten, teknologisten ja teknillistaloudellisten järjestelmien suunnittelun, valmistuksen ja ylläpidon perusteisiin.

Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa ja käytännöllisiä insinöörimenetelmiä tällä tekniikan erityisalalla sekä luoda perusta näiden jatkokehittämiselle. Opiskelija tuntee statiikan, dynamiikan, kiinteän aineen mekaniikan, virtausmekaniikan, termodynamiikan, materiaalitieteiden, tuotesuunnittelun ja tuotantotekniikan perusteet ja näiden aihepiirien väliset yhteydet. Hän tuntee näiden aihealueiden analysointimenetelmiä ja osaa soveltaa niitä kone- ja rakennustekniikan suunnittelu-, valmistus ja ylläpitotehtäviin eri aloja integroivalla tavalla. Hän osaa käyttää tietoteknisiä apuvälineitä suunnittelu-, tuotanto- ja ylläpitotiedon hallinnassa, analysoinnissa ja visualisoinnissa. Opiskelija osaa etsiä, hyödyntää, analysoida ja raportoida teknistä ja tieteellistä tietoa sekä soveltaa sitä insinöörisovelluksissa.

Kone- ja rakennustekniikan opetus muodostuu mm. luento-opetuksesta, projektimuotoisista harjoitustöistä, esitys- ja palautetilaisuuksista, kokeellisten menetelmien käyttöön tutustumisesta, lasku-harjoituksista ja tietoteknisten ohjelmien käytön lähiohjauksesta.

Valmistuttuaan opiskelija osaa toimia osana suunnittelu-, tuotanto tai ylläpitoryhmää sekä viestiä työnsä tulokset teknisen dokumentoinnin, tieteellisen raportoinnin ja nykyaikaisten esitystekniikoiden avulla. Opiskelija ymmärtää kone- ja rakennustekniikan taustalla vaikuttavien monialaisten tekijöiden merkitykset ja tekniikanalan vaikutuksen yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin.

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu:

• kahdeksan laajuudeltaan 5 op kurssia, yhteensä 40 op,
• kandidaatintyö ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte (0 op).

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu:

• kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan alla olevalta pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Pääaineen pakolliset opinnot

Pääaineen valinnaiset opinnot

Valitaan kaksi kurssia niin, että pääaineen laajuus 60 op täyttyy.

Perusopinnot 2019–2020 (voimassa 1.8.2019 alkaen)

Koodi: ENG3044.A
Laajuus: 70–71 op
Vastuuopettaja: professori Raine Mäntysalo

Perusopintojen yhteinen osa (55–56 op)

Perusopintojen valinnainen osa (valitaan alla olevista 3 kurssia eli 15–18 op, joita ei ole jo valittu yhteiseen osaan)

*) Valintaohje matematiikan kurssien a) MS-A0205 tai b) 30C00200 valitsemiseksi.

a) MS-A0205 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2  -kurssin valintaa suositellaan opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan osaamistaan energia- ja ympäristötekniikan tai kone- ja rakennustekniikan suuntaan sekä syventämään osaamistaan maisteriopinnoissa erityisesti liikennetekniikan osalta.

b) 30C00200 Econometrics -kurssin valintaa suositellaan opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita syventämään osaamistaan maisteriopinnoissa erityisesti kiinteistötalouden osalta sekä laajentamaan osaamistaan tuotantotalouden ja kauppatieteiden suuntaan. Kurssin suorittamista suositellaan 2. lukuvuoden aikana. 30C00200 Econometrics on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kurssi. Tarkista WebOodista, missä periodissa kurssi järjestetään. Kurssille ilmoittaudutaan WebOodin kautta.

Tiedot kurssista Econometrics löytyvät: https://oodi.aalto.fi/a/opintjakstied.jsp?Kieli=1&html=1&Tunniste=30C00200

1) Aalto-kurssit 2017–2018

Lukuvuodesta 2017–2018 alkaen Insinööritieteiden tulevaisuusforumin tilalla voi suorittaa vähintään 3 op:n laajuisen Aalto-kurssin (linkki: http://studyguides.aalto.fi/minors-guide/2017/fi/aalto-kurssit.html

Alle on koottu esimerkkejä ENG-A1005 kurssin tilalle aiemmin hyväksytyistä kursseista. Mikäli opiskelija suoritaa useampia Aalto-kursseja, niitä voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin. Joillakin kursseilla on rajoituksia sen suhteen miten kurssille voi osallistua.

Pääaine 2019–2020 (voimassa 1.8.2019 alkaen)

Koodi: ENG3044
Laajuus: 60–61 op
Vastuuprofessori: professori Raine Mäntysalo

Rakennetun ympäristön pääaineopintojen tuloksena opiskelijalla on perustava ymmärrys rakennetun ympäristön investointien hallinnasta ja monimutkaisen kaupunkitodellisuuden ja sen muutosten ohjauksesta. Opiskelija tutustuu maankäytön suunnitteluun ja maankäyttömuutosten vaikutusten arviointiin liikennetekniikan ja kiinteistötalouden näkökulmista. Pääaineessa perehdytään yhdyskuntien teknisiin järjestelmiin keskittyen erityisesti liikennejärjestelmään, kiinteistöjärjestelmään ja alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään. Opiskelija tuntee näiden järjestelmien  suunnittelun, analysoinnin ja arvioinnin menetelmiä ja hän hallitsee mittaus-, simulointi- ja mallinnustekniikoiden perusteet ja menetelmät niihin liittyen. Hän osaa käyttää suunnittelun tietoteknisiä apuvälineitä paikka- ja kartografisen tiedon hallinnassa, mallinnuksessa ja visualisoinnissa. Opiskelija osaa soveltaa näitä menetelmiä ja apuvälineitä eri aloja (liikennetekniikka, kiinteistötalous, maankäytön suunnittelu) integroivalla tavalla maankäytön ja teknisten verkostojen suunnittelussa ja kiinteistöhallinnassa. Hän tuntee rakennetun ympäristön muutosta säätelevän  lainsäädännön ja oikeudelliset järjestelmät sekä normiohjauksen keinot ja tavoitteet. Opiskelija ymmärtää rakennetun ympäristön muutosdynamiikan kansan- ja yritystaloudellisia, historiallisia ja yhteiskunnallisia kytkentöjä ja ymmärtää suunnittelun aseman ja mahdollisuudet muihin ohjauskeinoihin ja muutosvoimiin suhteutettuna. Tähän liittyen hän ymmärtää myös rakennetun ympäristön suunnitteluun liittyviä poliittisia haasteita ja hänellä on valmiuksia esiintyä ja kommunikoida suunnittelun vuorovaikutustilanteissa eri sidosryhmien ja osallisten kanssa.

Pääaine haastaa kriittiseen ja luovaan ajatteluun ja johtaa tarkastelemaan rakennetun ympäristön problematiikkaa kokonaisvaltaisesti ja eri näkökulmia ongelmanratkaisussa integroiden. Pääaineopinnoissa tarvitaan kiinnostusta yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin sekä  matemaattisia taitoja. Opetus kandipääaineessa muodostuu mm. luento-opetuksesta, projektimuotoisista harjoitustöistä suunnittelun ja analyysin ryhmätöinä, esitys- ja palaute-tilaisuuksista, laskuharjoituksista ja tietoteknisiin ohjelmiin perehtymisestä. Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Rakennetun ympäristön opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä insinööri- ja  tutkimustyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu:

• kahdeksan laajuudeltaan 5 op kurssia, yhteensä 40 op,
• kandidaatintyö ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte (0 op).

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu:

• kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan alla olevalta pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Pääaineen pakolliset opinnot

Pääaineen valinnaiset opinnot

Valitaan kaksi kurssia niin, että pääaineen laajuus 60 op täyttyy.

^{*) MS-C2104 Tilastollisen analyysin perusteet kurssi on poistettu ja sen tilalle perustettu korvaava MS-C1620 Statistical inference -kurssi.}

^{**) kurssin tilalla voi suorittaa vaihtoehtoisesti kurssin 31C00100 Mikrotaloustiede 6 op, 31C00200 Makrotaloustiede 6 op  tai 31E00910 Applied Microeconometrics 6 op}

Perusopinnot 2018–2019

Koodi: ENG3044.A
Laajuus: 70–71 op
Vastuuopettaja: professori Raine Mäntysalo

 *) Valintaohje matematiikan kurssien a) MS-A0205 tai b) 30C00200 valitsemiseksi.

a) MS-A0205 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2  -kurssin valintaa suositellaan opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan osaamistaan energia- ja ympäristötekniikan tai kone- ja rakennustekniikan suuntaan sekä syventämään osaamistaan maisteriopinnoissa erityisesti liikennetekniikan osalta.

b) 30C00200 Econometrics -kurssin valintaa suositellaan opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita syventämään osaamistaan maisteriopinnoissa erityisesti kiinteistötalouden osalta sekä laajentamaan osaamistaan tuotantotalouden ja kauppatieteiden suuntaan. Kurssin suorittamista suositellaan 2. lukuvuoden aikana. 30C00200 Econometrics on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kurssi. Tarkista WebOodista, missä periodissa kurssi järjestetään. Kurssille ilmoittaudutaan WebOodin kautta.

Tiedot kurssista Econometrics löytyvät: https://oodi.aalto.fi/a/opintjakstied.jsp?Kieli=1&html=1&Tunniste=30C00200

1) Aalto-kurssit 2017–2018

Lukuvuodesta 2017–2018 alkaen Insinööritieteiden tulevaisuusforumin tilalla voi suorittaa vähintään 3 op:n laajuisen Aalto-kurssin (linkki: http://studyguides.aalto.fi/minors-guide/2017/fi/aalto-kurssit.html

Alle on koottu esimerkkejä ENG-A1005 kurssin tilalle aiemmin hyväksytyistä kursseista. Mikäli opiskelija suoritaa useampia Aalto-kursseja, niitä voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin. Joillakin kursseilla on rajoituksia sen suhteen miten kurssille voi osallistua.

Pääaine 2018–2019

Koodi: ENG3044
Laajuus: 60–61 op
Vastuuopettaja: professori Raine Mäntysalo

Rakennetun ympäristön pääaineopintojen tuloksena opiskelijalla on perustava ymmärrys rakennetun ympäristön investointien hallinnasta ja monimutkaisen kaupunkitodellisuuden ja sen muutosten ohjauksesta. Opiskelija tutustuu maankäytön suunnitteluun ja maankäyttömuutosten vaikutusten arviointiin liikennetekniikan ja kiinteistötalouden näkökulmista. Pääaineessa perehdytään yhdyskuntien teknisiin järjestelmiin keskittyen erityisesti liikennejärjestelmään, kiinteistöjärjestelmään ja alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään. Opiskelija tuntee näiden järjestelmien  suunnittelun, analysoinnin ja arvioinnin menetelmiä ja hän hallitsee mittaus-, simulointi- ja mallinnustekniikoiden perusteet ja menetelmät niihin liittyen. Hän osaa käyttää suunnittelun tietoteknisiä apuvälineitä paikka- ja kartografisen tiedon hallinnassa, mallinnuksessa ja visualisoinnissa. Opiskelija osaa soveltaa näitä menetelmiä ja apuvälineitä eri aloja (liikennetekniikka, kiinteistötalous, maankäytön suunnittelu) integroivalla tavalla maankäytön ja teknisten verkostojen suunnittelussa ja kiinteistöhallinnassa. Hän tuntee rakennetun ympäristön muutosta säätelevän  lainsäädännön ja oikeudelliset järjestelmät sekä normiohjauksen keinot ja tavoitteet. Opiskelija ymmärtää rakennetun ympäristön muutosdynamiikan kansan- ja yritystaloudellisia, historiallisia ja yhteiskunnallisia kytkentöjä ja ymmärtää suunnittelun aseman ja mahdollisuudet muihin ohjauskeinoihin ja muutosvoimiin suhteutettuna. Tähän liittyen hän ymmärtää myös rakennetun ympäristön suunnitteluun liittyviä poliittisia haasteita ja hänellä on valmiuksia esiintyä ja kommunikoida suunnittelun vuorovaikutustilanteissa eri sidosryhmien ja osallisten kanssa.

Pääaine haastaa kriittiseen ja luovaan ajatteluun ja johtaa tarkastelemaan rakennetun ympäristön problematiikkaa kokonaisvaltaisesti ja eri näkökulmia ongelmanratkaisussa integroiden. Pääaineopinnoissa tarvitaan kiinnostusta yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin sekä  matemaattisia taitoja. Opetus kandipääaineessa muodostuu mm. luento-opetuksesta, projektimuotoisista harjoitustöistä suunnittelun ja analyysin ryhmätöinä, esitys- ja palaute-tilaisuuksista, laskuharjoituksista ja tietoteknisiin ohjelmiin perehtymisestä. Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Rakennetun ympäristön opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä insinööri- ja  tutkimustyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu:

• kahdeksan laajuudeltaan 5 op kurssia, yhteensä 40 op,
• kandidaatintyö ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte (0 op).

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu:

• kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan alla olevalta pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Pääaineen pakolliset opinnot

Pääaineen valinnaiset opinnot

Valitaan kaksi kurssia niin, että pääaineen laajuus 60 op täyttyy.

^{*) MS-C2104 Tilastollisen analyysin perusteet kurssi on poistettu ja sen tilalle perustettu korvaava MS-C1620 Statistical inference -kurssi.}

Sivuaine on kandidaatin tutkinnossa pakollinen osa tutkintoa. Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaine on suositeltavaa valita niin, että se tukee pääaineen opintoja. Sivuaineeksi voi valita esimerkiksi Insinööritieteiden korkeakoulun toisesta pääaineesta muodostetun sivuaineen, Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun tarjoaman sivuaineen tai sivuaineen jostain muusta kotimaisesta tai ulkomaisesta yliopistosta. Toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa opiskeltavaan sivuaineeseen suoritettavien kurssien on täytettävä Insinööritieteiden korkeakoulun opintojen hyväksilukemista koskevat vaatimukset.

Muussa yliopistossa (kotimaisessa tai ulkomaisessa) suoritettavasta sivuaineesta on sovittava etukäteen pääaineesta vastaavan professorin kanssa. On tärkeää varmistaa etukäteen, että opiskeltava sivuaine muodostaa opintokokonaisuuden, joka on sellaisenaan opetuksen järjestävän yliopiston opetussuunnitelmassa. Opiskelijan tulee toimittaa tarvittavat dokumentit muussa yliopistossa opiskeltavasta sivuaineesta.

Mikäli opiskelija valitsee jonkin Insinööritieteiden korkeakoulun sivuaineen, se pitää suorittaa 25 op laajuisena. Mikäli opiskelija valitsee sivuaineen Insinööritieteiden korkeakoulun ulkopuolelta, sen voi suorittaa 20–25 op laajuisena. Vajaaksi jääneet opintopisteet pitää kompensoida suorittamalla puuttuva määrä opintopisteitä esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin.

Sivuaine vahvistetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

Sekä Insinööritieteiden omat että muiden koulujen tarjoamat sivuaineet löytyvät Aallon sivuaineoppaasta Intosta Sivuaineet 2018–2020.

Sivuaineen valinnasta pääaineittain

Energia- ja ympäristötekniikka

Voit valita kanditutkintoosi itseäsi kiinnostavan sivuaineen ja voit täydentää ja suunnata tutkintoasi haluamillasi vapaasti valittavilla opinnoilla.

Kone- ja rakennustekniikka

Voit valita kanditutkintoosi itseäsi kiinnostavan sivuaineen ja voit täydentää ja suunnata tutkintoasi haluamillasi vapaasti valittavilla opinnoilla.

Rakennettu ympäristö

Voit valita kanditutkintoosi itseäsi kiinnostavan sivuaineen ja voit täydentää ja suunnata tutkintoasi haluamillasi vapaasti valittavilla opinnoilla. Kiinteistötalouden alaan liittyvää johtamisosaamistasi voit kasvattaa esimerkiksi tuotantotalouden ja kauppakorkeakoulun kurssitarjonnalla. Vahvistaaksesi maankäytön suunnitteluosaamistasi voit valita kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun kursseja arkkitehtuurin laitokselta. Yhdyskunta- ja ympäristöteknistä osaamistasi voit vastaavasti vahvistaa energia- ja ympäristötekniikan sivuaineella. Sivuaineopinnot rakennustekniikasta voivat olla hyvä valinta rakennuttamiseen osaamistaan laajentaville.

Rakennetun ympäristön opiskelijoille suositeltava sivuaine on esimerkiksi Yhdyskuntasuunnittelun sivuainekokonaisuus. Sivuaineen tavoitteena on antaa perustiedot yhdyskuntasuunnittelusta ja sen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa, suunnittelun elementeistä (kuten kaupungin eri toiminnot ja niitä vastaava rakentaminen, liikenneyhteydet ja viherrakenne) ja suunnittelun keskeisistä työvälineistä (kaavoitus, vuorovaikutus, tiedonhallinta). Sivuaineessa yhdistyvät suunnitteluosaaminen sekä yhdyskuntien teknisten järjestelmien ymmärtäminen.

Yhdyskuntasuunnittelun sivuaineen rakenne ja rakennetun ympäristön opiskelijoille tarkoitetut kurssit löytyvät  Aallon sivuaineoppaasta ARTSin (Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun) sivuainetarjonnasta. Kutakin lukuvuotta varten laadittu sivuaineopas löytyy Aallon verkko-oppaiden sivulta http://studyguides.aalto.fi/. Opiskelijat hakevat sivuaineen opiskelijaksi Aallon sisäisen liikkuvuuden  kautta (http://studyguides.aalto.fi/minors-guide/2017/fi/hakuohjeet/sivuaine.html).

Vapaasti valittavien opintojen normaali laajuus insinööritieteiden kandidaatin tutkinnossa on 25–30 op. Kandidaatin opintoihin sisältyvien vapaasti valittavien opintojen ja sivuaineen yhteislaajuuden tulee olla 50 op. Vapaasti valittaviin opintoihin on suositeltavaa valita joko pääainetta tai sivuainetta tukevia opintoja. Kokonaisuuteen voi sisällyttää varsin vapaasti kursseja Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) tai ulkomaisista (vaihto-opinnot) yliopistoista. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen. 

Esimerkkejä vapaasti valittaviin soveltuvista kursseista:

Pääainetta tukevat kurssit

Pääaineen valinnaiset kurssit, jotka eivät mahdu pääaineeseen, voidaan sijoittaa vapaasti valittaviin.

Sivuainetta tukevat kurssit

Sivuaineen valinnaiset kurssit, jotka eivät mahdu sivuaineesen voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä peruskursseja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.

Harjoittelukurssit

Kandidaattiopintojen aikana suoritettu harjoittelu sisällytetään vapaasti valittaviin opintoihin. Opiskelija voi sisällyttää harjoittelua kandidaatin tutkintoonsa 1 - 5 op riippuen siitä, mitä harjoittelukursseja hän suorittaa. Harjoittelusta kerrotaan tarkemmin opintojen suunnittelun harjoittelu -kohdassa.

Kieli- ja viestintäkurssit

Tutkinnon pakollisten kieliopintojen lisäksi tutkintoon voi sisällyttää muita kieli- ja viestintäopintoja. Tutustu kielikeskuksen opetustarjontaan.

Sisäisen liikkuvuuden kurssit

• Aalto-kurssit (kaikille Aallon opiskelijoille avoimet kurssit)
• University Wide Art Studies -kurssit (kaikille Aallon opiskelijoille avoimet kurssit)
• Kauppakorkeakoulun kurssit (haku sisäisen liikkuvuuden kautta)

Kansainvälistyminen

• Ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot
• Kielikeskuksen vieraan kielen opinnot
• LC-0420 Introduction to Intercultural Communication (3 op)
• LC-0421 Multicultural Teamwork and Leadership (3 op)

Opintoja voi valita Aalto-yliopiston korkeakoulujen kurssitarjonnasta tai muista yliopistoista. Yksittäisillä kursseilla voi olla osallistumisrajoitteita, esitietovaatimuksia ja/tai kurssikohtaista karsintaa. Osaan ARTSin ja BIZin kursseista on haettava sisäisen liikkuvuuden kautta. Ohjeisiin kannattaa tutustua ajoissa.

Muista Aallon korkeakouluista kuin tekniikan alan kouluista valituille kursseille haetaan Aallon sisäisen liikkuvuuden haun kautta (poikkeuksena Aalto-kurssit, ks. sivuaineopas). JOO-opintojen eli Joustavan opinto-oikeuden kautta on Aallon opiskelijoiden mahdollista suorittaa opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa.

Muissa yliopistoissa suoritettujen opintojen tulee täyttää ne vaatimukset, jotka mainitaan ”Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta” ja ”Opintojen hyväksilukeminen Insinööritieteiden korkeakoulussa” -säädöksissä. Muissa yliopistoissa suoritetut opinnot viedään Aalto-yliopiston opiskelijatietorekisteriin hyväksilukumenettelyn kautta.

Opinnot toisissa Aallon kouluissa tai toisissa suomalaisissa yliopistoissa

Kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitun opiskelijan tulee kandidaatin tutkinnon yhteydessä osoittaa saavuttaneensa (TS-2013, 13–15 §):

• suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
• vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijalta vaadittava kotimaisten kielten hallinta määräytyy koulusivistyskielen mukaan. Jos koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava ruotsin kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte suomenkielellä. Jos koulusivistyskieli on ruotsi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava suomen kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte ruotsin kielessä.

Toisen kotimaisen kielen koe on pakollinen kaikille opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja jotka ovat saaneet koulusivistyksensä Suomessa.

Toisen kotimaisten kielen taito osoitetaan tekemällä perusopintoihin kuuluva toisen kotimaisen kielen (suomi/ruotsi) kirjallinen ja suullinen koe. Oman koulusivistyskielen erinomainen hallinta osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla vieraan kielen kurssi(t) tai kirjallinen ja suullinen kielikoe. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Pakollisen vieraan kielen laajuus on kolme opintopistettä ja siihen tulee kuulua sekä kirjallinen että suullinen osuus samasta kielestä.

Pakolliset kieliopinnot sijoittuvat perusopintoihin ja niiden suositeltu suoritusajankohta on merkitty pääaineiden mallisuoritusjärjesteksiin. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) on hyvä suorittaa malliohjelmaan merkittynä ajankohtana, koska ruotsin kursseilla on pääaineiden mallilukujärjestyksiin sijoitetut ryhmät Insinööritieteiden korkeakoulun opiskelijoille ja kurssille pääsy on näin varmempaa. Vieraan kielen voi puolestaan suorittaa itselleen parhaiten sopivana ajankohtana (2. tai 3. opiskeluvuonna).

Lisätietoja kielitaidon osoittamisesta ja koulusivistyskielen määräytymisestä saa Kielikeskuksen sivuilta, tutkintosäännöstä (TS-2013 13-15 §) sekä oman pääaineen suunnittelijalta. Lista kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löytyy kielikeskuksen sivuilta.

Jos koulusivistyskieli on suomi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-5001 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-5002 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen suullinen osio, 1 op

Jos koulusivistyskieli on ruotsi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-7001 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-7002 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen suullinen osio, 1 op

Kandidaatintyön ja -seminaarin yhteydessä suoritetaan

ENG3042.kyps/ENG3043.kyps/ENG3044.kyps  Kypsyysnäyte 0 op

(o) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan suullisen kielitaidon osoittamiseen

(w) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan kirjallisen kielitaidon osoittamiseen

Tutkinnon pakolliseksi vieraaksi kieleksi kelpaavat kurssit on lueteltu seuraavalla Kielikeskuksen sivulla:

Pakollinen vieras kieli

Pääaineet järjestävät vuosittain omat kandidaattiseminaarinsa, joiden yhteydessä kandidaatintyö tehdään. Seminaarin tarkoituksena on antaa opinnäytteen laatimisessa tarvittavia taitoja ja tukea sen tekemistä.

Kypsyysnäytteen kirjoittaminen sisältyy kandidaatin työn opintosuoritukseen. Lisätietoa kypsyysnäytteestä löydät Kielikeskuksen Kypsyysnäyte-sivulta.

MyCoursesista löydät pääaineesi kandidaattiseminaarin tiedot ja ohjeet seuraavilla koodeilla:

• ENY: ENG3042.kand
• KJR: ENG3043.kand
• RYM: ENG3044.kand

Ruotsinkielisestä kandiseminaarista kerrotaan tarkemmin ruotsinkielisellä opinnäytesivulla.

Turnitin avuksi tieteelliseen kirjoittamiseen: MyCoursesta löytyvä Turnitin on apuväline tieteellisen kirjoittamistaidon harjoitteluun ja plagioinnin ehkäisyyn.

Tutustu Turnitiniin Intossa: Turnitin - apu taitavaan kirjoittamiseen ja plagioinnin ehkäisyyn