Tekniikka on yksi yhteiskunnan kantavia voimia kaupungeissa ja niiden ulkopuolella. Asuminen, ruoka, liikkuminen ja monen muun elämän perusasian suhteen luotamme siihen, että tekniikka toimii. Toimivuuden lisäksi meidän tulee myös kiinnittää huomiota käyttämämme tekniikan kestävyyteen, sillä uuden rakentaminen vaatii aina raaka-aineita ja energiaa, eikä maapallolla ole kumpaakaan loputtomiin.
Insinööritieteiden korkeakoulussa tarkastelemme rakennettua ympäristöä, rakennuksia ja laitteita. Tavoitteemme on edistää yhteiskuntamme kestävää kehitystä tieteen keinoin.
Tällä sivulla jaamme esimerkkejä Insinööritieteiden korkeakoulussa tehtävästä työstä ja työn takaa löytyvistä opiskelijoista, opettajista ja tutkijoista. Tarkemmin eri aloihin voit tutustua laitostemme sivuilla.
Umpinainen puurakenteinen kasvihuone vie puolet vähemmän energiaa kuin lasinen. Ruoantuotannon lisäksi Pasi Herrasen keksintö voi tulevaisuudessa tuottaa sähköä ja ylimääräistä lämpöä.
Kambodžassa kehitysprojektin parissa työskennellyt nuori tutkija on nykyisin professorina Aalto-yliopistossa: Matti Kummu on uransa varrella toiminut tutkijana, opettajana sekä mentorina ja siten vaikuttanut vesivarojen tutkimuksen lisäksi kollegojensa kehitykseen.
Tänä syksynä ensimmäisen kerran järjestetyllä maisteri- ja tohtoriopiskelijoille suunnatulla Design Process Management -kurssilla suunnitellaan ja hallinnoidaan tosielämän rakennusprojekteja yhteistyössä alan yritysten kanssa.
Korkeakoulu tarjoaa opintoja kaikilla tutkimusaloillaan ja kaikilla tutkintotasoilla. Tekniikan kandidaatiksi voi opiskella suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi; diplomi-insinöörin tutkinto opiskellaan englanniksi. Insinööritieteiden tohtoriohjelma on englanninkielinen.
Alla olevissa teksteissä nykyiset ja valmistuneet opiskelijat kertovat kokemuksistaan tekniikan alan opinnoista.
Fuksikapteenina toimivan Jenny Mannerin mielestä kone- ja rakennustekniikassa parasta on se, että se antaa hyvän pohjan lähteä erikoistumaan moneen erilaiseen ja mielenkiintoiseen alaan.
Fuksikapteenina toimiva Aku Staff kokee, että opiskelijatoiminta on parhaimpia asioita, joita hän on yliopistolta saanut.
Fanni Mattsonin mielestä teknillinen ala tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet miettiä ja etsiä omia mielenkiinnon kohteita.
Nyt Francisco Oliviera on valmistumassa Geoengineering -maisteriohjelmasta ja työskentelee geotekniikan suunnittelijana.
Opintojensa aikana hän on kerryttänyt kansainvälistä kokemusta Australiassa, Keniassa ja pian myös Espanjassa.
Tukholmassa asuva Annina Salakka työskentelee kiinteistösijoituksien pitkän aikavälin vaihtoehtoisten rahoitusvaihtoehtojen parissa.
Mechanical Engineering - alumni Lien Tran tekee parhaillaan toista maisterintutkintoa työskennellessään samanaikaisesti konseptisuunnittelijana.
Ilari Ranta-Ahon parhaat opiskelumuistot liittyvät hyviin opiskelukavereihin. Hän neuvoo myös uusia opiskelijoita verkostoitumaan ja tutustumaan kanssaopiskelijoihin.
Kiinnostus Suomessa asumista kohtaan toi James Roneyn Yhdysvalloista Aaltoon maisteriopintoihin.
Korkeakoulu on vuodesta 2016 lähtien vuosittain nimennyt yhden entisistä opiskelijoistaan Insinööritieteiden korkeakoulun vuoden alumniksi. Tutustu tunnustuksen saaneisiin alla.
Oheisilta sivuilta löydät lisätietoja korkeakoulun tarjoamista opinnoista, laitoksista ja tutkimuksesta sekä yhteistyömahdollisuuksista.
Korkeakoulu tarjoaa tutkinto-opetusta konetekniikan, rakennustekniikan ja rakennetun ympäristön aloilla.
Insinööritieteiden korkeakoulussa toimii kolme laitosta: rakennettu ympäristö, rakennustekniikka ja konetekniikka.
Insinööritieteiden korkeakoulun työtä siivittävät yhteiskunnan tarpeet. Tavoitteenamme on kehittää parempaa yhteiskuntaa osallistumalla aktiivisesti suomalaiseen ja kansainväliseen elämään – tavoitetta tukee jatkuva dialogi eri sidosryhmien kanssa sekä yhteistyösopimukset pääkaupunkiseudun kuntien ja merkittävien yrityskumppanien kanssa.
