Tekoäly mullistaa koneiden ja valmistavan teollisuuden mahdollisuudet

Tekoälytutkimusta ja toimialaosaamista yhdistävän tutkimuskeskus House of AI:n yksi kolmesta painopistealueesta keskittyy valmistavaan teollisuuteen ja autonomisiin koneisiin. Alueesta vastaava professori Ville Kyrki sanoo, että juuri tällä painopistealueella toiminta on kasvanut nopeimmin.

”Varmaan yksi syy tähän on, että teollinen perinne koneenrakennuksessa on Suomessa vahva. Aiemmin tehtiin paperikoneita, nyt enemmänkin metsätyökoneita, kaivoskoneita, satamanostureita tai hissejä, hyvin monia erilaisia koneita ja laitteita.”

Kaikilla näillä alueilla on Kyrkin mukaan paljon yhteistä tieteellis-teknistä pohjaa. House of AI:ssa tutkitaan, miten saadaan tekoäly käsittelemään tietoa, joka on peräisin näistä koneista ja ohjaamaan niitä niin, että ne ovat tehokkaampia ja turvallisempia.

Suomalaisyritykset ovat myös olleet etulinjassa alan aiemmissa kehitystrendeissä, teollisessa internetissä ja big datan hyödyntämisessä. Kun toiminnasta on jo pitempään kerätty dataa, erilaiset tekoälymallit tarjoavat sille nyt uusia käyttömahdollisuuksia.

”Big dataan liittyy analytiikka, eli voidaan löytää datasta tietoa – tämä on vähän niin kuin koristeltua tilastotiedettä. Tekoäly taas on tuonut mahdollisuuden käsitellä dataa joka on monimutkaisemmassa muodossa, esimerkiksi ihmisen kirjoittamaa kieltä, kunnossapitoraporttia tai lääketieteellistä diagnoosia.”

Toinen tekoälyn tarjoama mahdollisuus on, että se voi antaa ehdotuksia ja perustella niitä. Sen sijaan, että datasta etsitään vain esimerkiksi yleisimpiä sairauksia tai oireita ja niihin liittyviä altistuksia, tekoäly pystyy ohjaamaan prosesseja eikä vain analysoimaan dataa.

Aito yrityksiltä saatava data kehittää myös tutkijoiden osaamista.

”On hyvin mielenkiintoista myös tutkijoille, kun pääsee työskentelemään aidon laajan datan kanssa. Nykyinen tekoäly vaatii tosi suuria määriä tietoa, eikä sitä usein ole saatavissa muuta kuin yrityksillä. Yhteistyön ansiosta pääsemme oppimaan syvemmin tekoälymenetelmien käyttöä”, kertoo Kyrki.

Tekoälysovellusten nopea yleistyminen on Kyrkin mukaan yllättänyt myös tutkijat ainakin osittain. Hänen mukaansa teknologiset murrokset tapahtuvat yleensä niin, että otetaan pieniä kehitysaskelia, kunnes niiden yhteisvaikutus ylittää kriittisen pisteen.

Tekoälytutkijat ovat olleet tietoisia kehitysaskelista, mutta murroksen ajankohtaa on vaikeampi ennakoida.

”Esimerkiksi älypuhelimissa kehittyi yhtä aikaa sekä prosessorikapasiteetti että kosketusnäyttöjen kehitys – yhtäkkiä meillä oli tietokone taskussa. Samaan tapaan tekoälyssä ylitettiin kynnys, jonka jälkeen tulee aivan uusia mahdollisuuksia - se tapahtui muutama vuosi sitten kielimallien kohdalla.”, kuvaa Kyrki.

Nyt kielimalleja varten kehitettyä teknologiaa voi käyttää muuhunkin kuin luonnollisiin kieliin, kuten ohjelmointikieliin, musiikkiin tai kuvaan.

Kyrjen alalla on pitkään povattu esimerkiksi autonomisten autojen valtaavan kadut, mutta suurta murrosta ei ole nähty. Sen sijaan pieniä kehitysaskelia on otettu paljon ja otetaan koko ajan. Esimerkiksi käyttöliittymä ihmisen ja koneen välillä on kokemassa ison murroksen.

”Autonomisissa koneissa fyysinen tekoäly on joitakin askelia takamatkalla, ja siksi sitä tutkitaan hyvin ahkerasti. On kuitenkin päästy tilanteisiin, joissa esimerkiksi robotille voi antaa tehtäviä luonnollisella kielellä, käsketään sitä suullisesti ja se toteuttaa käskyt.”

Monissa suomalaisissa yrityksissä on nyt havahduttu fyysisen tekoälyn murrokseen ja tälläkin hetkellä Aalto House of AI:n tutkijat kehittävät taitavampia, tehokkaampia ja turvallisempia koneita kävelevistä roboteista metsätyökoneisiin yhdessä yritysten kanssa.

Teksti: Heidi Hammarsten